Enni Mustonen: Matriarkka – kartanonrouvana Suomen sodan dramaattisina vuosina, trilogian päätös

Tervetuloa jälleen seuraamaan Frugårdin kartanon emännän tapahtumarikasta elämää! Enni Mustosen kirjasarjan päähenkilö Hedda Noora Lilliehöök af Fårdala on trilogian päätösosassa jo kypsässä iässä. Hänen vastuullaan on laaja perhe ja monen kartanon asiat, kun venäläiset hyökkäävät Suomeen vuonna 1808. Romaani kattaa tapahtumia vielä parikymmentä vuotta sodasta eteenpäin, aikaan jolloin Hedda Nooraa voi todellakin kutsua Nordenskiöldin suvun matriarkaksi.

Rouvankartanon tarinoita 1, 2, 3

Kirjailija Enni Mustonen on etukäteen ilmoittanut, että Rouvankartanon tarinoita -sarja tulee olemaan kolmiosainen. Sarja kattaa kirjan kertojana toimivan Hedda Nooran eli Hedvig Eleanora Lilliehöök af Fårdalan elinkaaren (1756-1833). Ensimmäinen osa – Kasvattitytär – esittelee Hedda Nooran kasvuvuodet, toinen osa – Kartanonrouva – hänen avioliittonsa alun ja elämää suurperheen äitinä ja kolmas osa – Matriarkka – kypsän aatelisnaisen elämää Suomen historian saranakohdassa.

Kyseessä on sarja, joka mielestäni kannattaa aloittaa ensimmäisestä osasta. Hedda Nooran tarina etenee sarjassa kronologisesti, eikä kolmannessa osassa enää kerrata kuin sivulauseissa, kuinka hän tuli Ruotsista kasvattityttäreksi Johannisbergin kartanoon ja josta hän lähti teini-iässä pyörittämään toisen uudenmaalaisen kartanon eli Frugårdin arkea.

Hedda Noora valitsi puolisokseen Adolf Gustaf Nordenskiöldin, jonka kanssa sai kaikkiaan yksitoista lasta. Adolf oli paljon poissa kotoa, sillä hän työskenteli Viaporin linnoitustöiden johdossa. Kakkososaa lukiessa toivoi Adolfin käyvän vielä harvemmin kotona, sillä melkein joka käynnistä seurasi uusi raskaus. Siihen aikaan synnyttäminen oli iso riski sekä äidille että vauvalle. Hedda Nooran lapsista kolmannen kirjan alussa onkin hengissä ainoastaan viisi.

Enni Mustonen kirjoittaa mikrohistoriaa kiinnitettynä tunnettuihin historian virstanpylväisiin. Hänen kirjansa pohjaavat vankkaan tutkimustyöhön, jotka avaavat upeasti etenkin naisten elinpiiriä. Rouvankartanon tarinoita -sarjan taustalla on monia lähteitä, joista merkittävimpänä Hedda Nooran hanhensulalla käsinkirjoitetut kirjeet, joihin Enni Mustonen on perusteellisesti tutustunut.

Hedvig Eleanora Lilliehöök kirjoitti poikkeuksellisen selkeää, mutta pientä käsialaa. Hänen kirjeensä ovat hauskoja ja konkreettisia sekä kertovat hyvin järkevästä, juurevasta ja huumorintajuisesta naisesta.”

Enni Mustonen Vinhan kirjajuhlilla 26.7.2024

Enni Mustonen eli oikealta nimeltään Kirsti Manninen kertoi kesällä 2024 Vinhan kirjajuhlissa työskentelymenetelmistään: ensin historian tutkija ja opettaja Kirsti tekee kiihkeästi tutkimustyötä 9-10 kuukautta, ja sitten tarinankertoja Enni pääsee vauhtiin hyödyntäen Kirstin kaivamia historian henkilöitä ja heidän elämänsä faktoja. Näin syntyy kirja vuodessa.

Ruotsin kuninkaan alamaisista Venäjän keisarin alamaisiksi

Matriarkan alussa ollaan siirrytty kuusitoista vuotta eteenpäin kakkoskirjan päättäneistä Ulrika Möllersvärdin ristiäisten tunnelmista. Ollaan vuodessa 1807. Hedda Nooraa työllistää muutto uuteen, upeaan Frugårdin päärakennukseen. Kirjan alussa onkin paljon järjesteltävää niin uudessa pytingissä kuin puutarhassakin. Onneksi Hedda Nooralla on apunaan 24-vuotias tyttärensa Hedda, joka on perinyt äitinsä tarmokkaan otteen käytännön asioihin. Nämä kaksi naista saavat asioita tapahtumaan!

Valtakunnan politiikan tasolla kuohuu. Frugårdissa uutisia saadaan Viaporin kautta tai sunnuntaisin jumalanpalveluksessa. Kirkonmenojen jälkeen kokoonnutaan useimmiten Möllershofiin, jossa käydään läpi viimeisimmät tiedot ja huhut. Loppuvuodesta 1807 supistaan jo siitä, kuinka venäläiset ovat ryhtyneet keräämään joukkoja rajan taakse.

Kun venäläiset ovat marssineet Porvooseen, kartanoissa valmistaudutaan mahdollisiin kasakoiden kohtaamiseen. Vaikka tapahtumista on yli 200 vuotta, niin silti menneistä lukiessa Ukrainan tapahtuvat nousevat mieleen.

Tanssi yli hautojen

Mika Waltari kirjoitti vuonna 1944 Tanssi yli hautojen -kirjan, josta myöhemmin tehtiin myös suosittu, samanniminen elokuva. Teoksen tapahtumat sijoittuvat Porvoon valtiopäivien aikaan vuonna 1809, jolloin tsaari Aleksanteri I vieraili Suomessa ja tarinan mukaan iski silmänsä 17-vuotiaaseen Ulrika Möllersvärdiin. Olikin erittäin mielenkiintoista lukea Enni Mustosen kuvaus samoista tapahtumista, mitä Waltari kuvaa! Miten Ulrikan viuhka putoaa tanssiaisissa ja miten tsaari nostaa sen ja pitää sitä povellaan. Vielä kutkuttavammaksi meni kuvaus siitä, miten tsaarin yön yli kestänyt vierailu Möllershofissa sujui. Mustosen ja Waltarin versiot eroavat ratkaisevalla tavalla ja minä olen taipuvainen uskomaan Matriarkka-kirjan versiota!

Lopulta rauha solmitaan ja elo kartanoissa vaikuttaa jatkuvan arjen tasolla kuten ennenkin. Pohdinnassa on kuitenkin, olisiko tulevaisuus sittenkin turvatumpaa Ruotsin puolella.

Oton kirjeen ääressä tajusin ensimmäistä kertaa, mitä tämä uusi järjestys meille merkitsi. Se maailma, johon olimme syntyneet ja jossa olimme kasvaneet ja kasvattaneet lapsemme, oli nyt halkaistu miekalla kahtia. Ensimmäinen lapsenlapseni asui vieraassa maassa, enkä voinut lähteä katsomaan häntä.”

Hedda Nooralla, kuten monella yli viisikymppisellä naisella, on kotona asuvien lapsiensa lisäksi huollettavanaan kasvattiäitinsä ja puolisonsa sukulaisia. Ja tietenkin koko kartanonväki, sillä harva on asia, josta häneltä ei kysytä neuvoa. Kaiken lisäksi Viaporista kotiin palannut aviomies hurahtaa magniseeraamiseen eli jonkinlaiseen hurmokselliseen yhteyteen henkien kanssa.

Hedda Noora säilyttää arvokkuutensa ja lämpönsä kirjasarjan loppuun saakka. Saa nähdä saammeko uuden sarjan jostain toisesta historiallisesta henkilöstä, joka on esiintynyt Rouvankartanon tarinoissa.

Oivallinen matka menneeseen

Jälleen suurkiitos Enni Mustoselle historian naisten loihtimisesta eläviksi. Hän varmasti osaisi kehittää vielä kimurantimpia tai romanttisempia juonenkäänteitä, mutta oikeiden ihmisten tarinoiden kertomisessa pitää pitäytyä tunnetuissa tosiasioissa. Niistä tuntemattomista asioista voi sitten kirjoittaa kaikilla fiktion värikynillä!

Minulle Rouvankartanon tarinoita -sarja toimi myös erinomaisena historian oppituntina, jota voin halutessani täydentää Matriarkan lopussa olevista, lähteenä käytetyistä tietoteoksista. Olenkin viime aikoina viehtynyt historiallisesta viihteestä, jossa on ajankuvaus kohdallaan.

Ja kesällä aion käydä Frugårdissa eli Mäntsälän kunnan ylläpitämässä Alikartanon museossa, joka on avoinna kesäisin. Pihapiirissä on myös Hedda Nooran kahvila ja museokauppa.

Kirjan tiedot

• Enni Mustonen: Matriarkka
• Otava 2025
• Rouvankartanon tarinoita -sarja, osa 3/3
• 365 sivua / 11 h 20 min
• Äänikirjan lukija: Erja Manto

Muuta Suomen historiaan liittyvää kirjallisuutta blogissa

1500-luku

• Anneli Kanto: Rottien pyhimys Gummerus 2021
• Johanna Valkama: Katariinanpyörä Otava 2021
• Anu Lahtinen: Ebba Atena 2021
• Podcast-jaksomme: Millaista oli olla nainen 1500-luvulla?

1600-luku

• Ulla Rask: Blanka, Itämeren tytär WSOY 2025
• Johanna Valkama: Kuningatarlaiva Otava 2022

1700-luku

• Riikka-Maria Rosenberg: Hakoisten Anna Tammi 2022
• Enni Mustonen: Kasvattitytär Otava 2023
• Enni Mustonen: Kartanonrouva Otava 2024
• Niklas Natt och Dag: 1793 Johnny Kniga 2019

1800-luku

• Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista Gummerus 2016
• Raija Oranen: Aurora Teos 2014
• Vesa Haapala: Alexis: Elämänkertomus Otava 2023

Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja blogissa

1. Paimentyttö 2013
2. Lapsenpiika 2014
3. Emännöitsijä 2015
4. Ruokarouva 2016
5. Ruokarouvan tytär 2017
6. Taiteilijan vaimo 2018
7. Sotaleski 2019
8. Pukija 2020
9. Näkijä 2021 -juttu sisältää myös lyhennelmät aiempien osien arvioista
10. Tekijä 2022

Lukulähettiläs-hanketta tulee Otavan Kirjasäätiö.