Isoviha 1713-1721 – kotimaisen oopperan sykähdyttävä kantaesitys Ilmajoen Musiikkijuhlilla

Ilmajoen Musiikkijuhlat viettää 50-vuotisjuhlaansa tilausoopperan kantaesityksen merkeissä. Ja komeasti juhliikin! Anneli Kannon ihmismieltä historian pyörteissä luotaava libretto ja Uljas Pulkkiksen monipuolinen musiikki ovat saaneet loistavan näyttämötoteutuksen Tuomas Parkkisen taidokkaassa ohjauksessa teoksessa Isoviha 1713-1721, joka sai kantaesityksensä Kyrönjoen rantamaisemassa 6.6.2025.

Kun usein parjattu mutta tässä tapauksessa siunattu some syksyllä 2024 nosti virtaani tulevan kesän ohjelmaa Ilmajoella, miettimiseen meni tuskin puolta tovia. Anneli Kanto (mm. Rottien pyhimys -romaani ja sen näyttämösovitukset) ja Tuomas Parkkinen (Teatteri Jurkan johtaja vuodesta 2020) olivat minulle jo tuttuja luottonimiä. Säveltäjä Uljas Pulkkis ei siinä vaiheessa ollut vielä yhtä tuttu, nyt ehdottomasti seurattavien listallani. Kun sain vielä mukaani musiikin ammattilaisen ja ystäväni Annen, oli kesän ensimmäinen kulttuuritapahtuma suunniteltu.

Vierailin nyt Ilmajoen musiikkijuhlilla ensimmäistä mutten ehkä viimeistä kertaa. Katettu katsomo ja hieno maisema Kyrönjoen rannassa lupasivat paljon, ja se lupaus piti. Tarina lähti Katariina-tyttären iloisista 15-vuotisjuhlista. Elämän sävyt muuttuivat kuitenkin rajusti, kun venäläinen aggressio osoitti tuhovoimansa. Kasakat ryöstivät ja raiskasivat, polttivat talot ja pellot.

Vaan ei niin pahaa vihollista, ettei kollaboraattoreita löytyisi. Aina on niitä, joille oma etu on muiden henkeä ja terveyttä tärkeämpi. Onneksi on myös niitä, joille elämän suojeleminen on kostoa tärkeämpää. Anneli Kannon sanoin, käsiohjelman tekstistä:

Vaikka tarinassa koetaan kauheuksia, sodankin aikana rakastutaan ja poikkeusaika nostaa ihmisissä esiin parhaan ja pahimman.”

Libretto tavoittaa osuvasti ja napakasti keskushenkilöiden persoonat ja kehittymisen, mitä Uljas Pulkkiksen vaihteleva musiikki ja ohjauksen rytmitys tukivat onnistuneesti. Tekijäkolmikko teki tiivistä yhteistyötä esitystä luodessaan, ja lopputulos onkin saumaton.

Säveltäjä Uljas Pulkkis kertoo käsiohjelmassa yhteistyöstä:

Sävellysvaiheessa oli antoisaa vaihtaa Anneli Kannon sekä Tuomas Parkkisen kanssa ajatuksia siitä, minkälaisena he tarinan ajattelivat. Itselläni oli monin paikoin toisenlainen näkemys, ja näiden näkemysten kitkasta ja yhteensovittamisesta syntyi tämä yhteistaideteos, josta omasta puolestani olen todella ylpeä.”

Ooppera kertoo isovihan ajasta, katsojan ajatukset löytävät hakematta rinnastuksen myös meidän aikaamme – tai kaikkiin aikoihin. Minun sukupolveni on saanut elää poikkeuksellisen pitkän rauhanajan. Olemme palanneet tavanomaiseen, valitettavasti. Oopperassa tsaari valittaa: ”Sotilaan osa on kova. Hän tarvitsee huvinsa.” Ja edelleen: ”Minä olen Venäjä. Venäjä olen minä. Oman maani vuoksi käyn sotaa.”

Meidän on vaikea tuota näkökulmaa ymmärtää, hallitsijan valintaa nähdä vihollisia sielläkin missä niitä ei ole, ja tuhota myös oma maansa rakentamisen ja kehittämisen sijaan.

Kaiken aiheuttamansa kärsimyksen jälkeen sota kuitenkin loppuu. Isoviha päättyi Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721. Ooppera ei lähde historian suuriin linjoihin, vaan pitää näkökulman kansan elämässä. Julmuuksista ja tuhosta huolimatta elämä jatkuu monin eri tavoin. Teoksen intensiteetti ja tulevaisuudenusko lennättivät roskia silmiini, Isoviha 1713-1721 kosketti todella syvältä. Samaa mieltä oli täysi, seisten esitykselle taputtanut katsomo.

Kuten Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n hallituksen puheenjohtaja Riitta Pihlajamäki tervetuliassanoissaan sanoi, me todella näimme jotain ennennäkemätöntä.

Lainan vielä ohjaaja Tuomas Parkkista, jonka sanat käsiohjelmassa kirkastavat kehujani yleisemmälle tasolle:

Taide puhuttelee silloin, kun emme katso vain teosta, vaan maailmaa sen läpi.”

Isoviha 1713-1721 esitykset Ilmajoella 15.6.2025 saakka.

Isoviha 1713-1721

• Ohjaus Tuomas Parkkinen
• Sävellys Uljas Pulkkis
• Libretto Anneli Kanto
• Musiikinjohto Eero Lehtimäki
• Kuoronjohtaja, apulaiskapellimestari Jouni Rissanen
• Kuoronjohtaja Marjut Vuorento
• Orkesteri Seinäjoen kaupunginorkesteri
• Lävastussuunnittelu Juho Lindström
• Pukusuunnittelu Leena Rintala
• Äänisuunnittelu ja miksaus Riku Metsä-Ketelä

Rooleissa

• Katariina, 15-vuotias talontytär – Wilhelmina Tómasdóttir
• Pirkitta, Katariinan pikkusisar – Minja Rantalainen
• Sofia, Katariinan ja Pirkitan äiti – Erica Back
• Ivan, kasakka – Jasper Leppänen
• Pietari Suuri, tsaari – Rolf Broman
• Matilda, papinrouva – Reetta Haavisto
• Mikko, naapuri – Tomi Punkeri
• Jaakko, Katariinan ja Pirkitan isä, Sofian puoliso – Jari Jaakonaho
• Fedja, kasakka – Marko Tuupainen
• Sergei, kasakka – Sampo-Elias Asikainen
• Brita, Mikon vaimo – Veera Hölsö
• Kirkkoherra, Matildan puoliso – Asko Ruismäki
• Mikael, pariskunnan aikuinen poika – Riku Hirsimäki
• Pieni kuolema – Aili-Omena Ritola

Lue myös juttumme Anneli Kannon teoksista näyttämöllä

• Rottien pyhimys Hämeenlinnan Teatterissa
• Rottien pyhimys Musiikkiteatteri Kapsäkissä
• Punaorvot Helsingin kaupunteatterissa
• KOM-teatterin Veriruusut

sekä

• Tuomas Parkkisen ohjaama Cock Teatteri Jurkassa