Oulun Kirjamessujen tunnelma lupaa upeaa Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta 2026

Matkustin viikonlopuksi Oulun Kirjamessuille. Tapasin viime keväänä messujen puuhanaisen Eija Honkosen, joka kovasti kutsui Ouluun, kun kerroin käyneeni kaikilla muilla merkittävillä messuilla ja useissa kesän kirjatapahtumissa. Ohjelma vaikutti etukäteen niin kiinnostavalta, että päätin lähteä Espoosta Ouluun.

Oulun kaupungin vastaanotolla

Oulu on minulle varsin vieras kaupunki, olen käynyt siellä noin kuusi kertaa. Tarvitsin karttaa, jotta löysin rautatieasemalta hotellille, hotellilta kaupungintalolle ja messujen tapahtumapaikalle Oulun Lyseolle.

Perjantai-iltana Oulun kaupunki oli kutsunut vastaanotolle, joka järjestettiin juuri entisöidyssä, upeassa kaupungintalon juhlasalissa. Kaupungin sivistyslautakunnan puheenjohtaja Olli Kohonen hehkutti kaupungin tavoitetta olla Euroopan lukenein kulttuuripääkaupunki ensi vuonna. Täydellisen remontin läpikäynyt kaupunginkirjasto Saari avataan yleisölle myöhemmin syksyllä. Hänen lapsensa oli pyytänyt isää ostamaan kirjamessuilta auton takakontillisen verran Tatu ja Patu -kirjoja.

Vastaanotolla näin muutamia ennestään tuttuja, sekä tutustuin uusiin ihmisiin. Jo ovella oli vastassa messujen projektipäällikkö Eija Honkonen ja salista löytyi kirjailija Satu Tähtinen, Moraalisten naisten kirjakerho -sarjan kirjoittaja. 1800-luvun Englantiin sijoittuvasta sarjasta on juuri ilmestynyt sarjan neljäs osa Langennut herttua ja muita pulmia (Otava 2025). Ihana oli nähdä myös Minna Rytisalo, jonka Sylvia-uutuuden (WSOY 2025) olin juuri saanut kauniissa markkinointipakkauksessa. Ulkonäöltä tunnistin Jenni Räinän, jolle kävin kertomassa, kuinka upea hänen Vaino-kirjansa (Otava 2025) onkaan.

Kuva 1. Messujen projektipäällikkö Eija Honkonen. Minulla lasissa alkoholitonta kuohuvaa, jossa Oulun historian kunniaksi oli vahva tervan maku. Kuva 2. Kirjailijat Satu Tähtinen ja Terhi Kontio. Kuva 3. Kirjailija Minna Rytisalo, jonka Lempi-, Rouva C.– ja Jenny Hill -teokset ovat muuntuneet myös näytelmiksi 16 eri teatteriin. Kuva 4. Jenni Räinä, joka on voittanut työryhmän jäsenenä tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnoin teoksella Metsä meidän jälkeemme.

Ruokaillessa päädyin kahden kirjailijan seuraan, jotka molemmat ovat kirjoittaneet ADHD:hen liittyviä kirjoja. Jaana Haapaluoma-Höglundin (ja Eva Kottosen) kirjassa ADHD työelämässä – Aloittamista vaille täydellinen (Like 2025) pureudutaan ADHD-ihmisten työelämäkokemuksiin, mm. siihen, miksi aikomisen ja ryhtymisen välillä on kuilu. Luokanopettaja Elsa-Maija Savolainen (ja Anni Lehmusniemi) puolestaan on kirjoittanut Emmi-Lotta-sarjaa (Lector Kustannus) alakoululaisille. Kirjoissa käsitellään kouluarkea luokassa, jossa on myös ADHD-piirteitä omaavia lapsia.

Väenpaljous Oulun Lyseolla

Saavuin tapahtumapaikalle eli Oulun Lyseoon aamupäivällä. Ohjelma oli jo alkanut, mutta onneksi paikallinen kirja-aktivisti Ville Juutinen oli varannut minulle paikan Oulun Lyseon Kaleva-salista, sillä iso sali oli täppösen täynnä. Runoilija Mikko Räty kertoi kokoelmastaan Erehtymättömyydestä (Tammi 2025) ja muutama sata ihmista kuunteli. Onpa Oulussa hieno yleisö, ajattelin. Vasta myöhemmin iltapäivällä alkoi saleissa olla hieman vapaita paikkoja. Lyseon tiloissa oli kolme rinnakkaista ohjelmaa ja läheisessä Valve-salissa vielä erityisesti nuorille suunnattua ohjelmaa.

Minusta on kiinnostavaa kuunnella kirjailijoiden paneelikeskusteluja. Oulussa kirjojensa luontokuvauksista keskustelivat Jenni Räinä, Anni Kytömäki ja Elli Salo. Jenni Räinä on kirjoittanut tietokirjoja metsistä, soista ja tuntureista sekä kolme kaunokirjaa Suo muistaa (Gummerus 2022), Veden ajat (Like 2024) ja Vaino (Otava 2025). Finlandia-voittaja Anni Kytömäen kaikissa kirjoissa luonto on vahvasti mukana: kaikki muistavat esimerkiksi jokihelmisimpukan eli raakun yhtenä Margaritan kertojista. Anni oli messuilla kertomassa myös Mirabilis-teoksestaan. Paneelissa oli myös Elli Salo, jonka erinomainen esikoiskirja Keräilijät (Otava 2025) oli meillä syyskuun lukupiirikirjana.

Messuyleisöltä kysyttiin kirjavinkkejä ja ykköseksi nousi Tornionjokilaaksossa asuvan Mikael Niemen Silkkiin kääritty kivi. En ihmettele yhtään, sillä Mikael hurmasi jälleen kerran yleisönsä hauskoilla jutuillaan ja jopa laulamalla. Ainoa harmitus minun mielestäni oli se, että häntä haastateltiin englanniksi.

Me tapasimme Mikaelin kanssa toukokuussa Helsinki Litin yhteydessä. Nyt avustin häntä pitkässä signeerausjonossa kirjoittamalla lapulle ihmisten nimiä, sillä suomalaiset kaksoiskonsonantit ovat ruotsalaisellekin hankalia. Moni kertoi Mikaelille, että asuu Suomen puolella Torniojokilaaksossa ja melkein jokaisen kanssa löytyi joku yhteinen tuttava. Silkkiin käärittyä kiveä on luonnehdittu Ruotsin Täällä Pohjantähden alla -vastineeksi. Mikael innostui kovasti, kun kuuli, että TPA menee parhaillaan näytelmänä Kansallisteatterissa.

Hän oli myös innoissaan uudesta tv-sarjasta, joka pohjautuu hänen Karhun keitto (Koka björn) -teokseensa. Siinä ollaan 1800-luvulla Lars Leevi Laestadiuksen mukana selvittämässä murhaa. Sarja on pohjoismaista yhteistuotantoa ja näkyy Disney+ -kanavalta.

Botnia-palkinto

Botnia-palkinto on vuosittainen kirjallisuuspalkinto, jonka Oulun kirjailijaseura myöntää teokselle, jonka tekijä on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta tai toimii siellä. Raati oli lukenut lähes 100 teosta, jotka olivat ilmestyneet 7/2024 – 6/2025 ja valitsi kahdeksan teosta finaaliin tavoittelemaan kunniaa, mainetta ja 15.000 euroa. Voittaja selviää 8. marraskuuta.

Ehdokkaat 2025:

• Päivi Alasalmi: Meren ja veren liitto, Gummerus (2024)
• Ritva Kylli: Ruokaa reissussa – Suomen matkaruokahistoria kuivalihasta laivabuffettiin, Gaudeamus (2024)
• Hanna Lantto: Bilbao, Tammi (2025)
• Maria Matinmikko: SIIS NIIN, suuri ihmetys, Siltala & Parvs (2025)
• Sanna Pelliccioni & Eppu Nuotio: Anteeksi, S&S (2025)
• Jenni Räinä: Veden ajat – matka läpi muuttuneen maiseman, Like (2025)
• Jere Vartiainen: Etäisyys, leikki, Aviador (2024)
• Hannu Väisänen: Viisikko, Siltala (2024)

En ollut lukenut ehdokaskirjoja. Illalla – jälleen – kaupungintalolla järjestetyllä Botnia-vastaanotolla tutustuin kirjoihin päällisin puolin sekä luin Eppu Nuotion kirjoittaman ja Sanna Pelliccionin kuvittaman lastenkirjan Anteeksi. Siinä on sytykkeenä saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen kokemien vääryyksien sovittelu, mutta pintatasolla liikutaan anteeksipyytämisen vaikeudessa. Päähenkilöt ovat lapsia.

Minua kiinnostavat eri kirjallisuuspalkinnot, sillä tiedän oman Finlandia-raatilaisuuteni perusteella, kuinka paneutunutta touhua valinta on. Botnia-raadin työskentelystä olen keskustellut Lukupino-blogin Simo Sahlmanin kanssa. Hän on ollut Botnia-raadissa vuodesta 2019.

Jännärikirjailijoita

Tapasin myös kolme kovaa jännärikirjailijaa, joista kaikkien kanssa olen tehnyt podcastin:

• Matti Laine – liittyen Kovaset-sarjaan
• Max Seeck – liittyen Jessica Niemi -sarjaan ja kauhuelokuvan tekemiseeen
• Arttu Tuominen – liittyen Delta-sarjaan, erityisesti Lavastaja-päätösosaan.

Matti Laine oli maaliskuussa lukupiirimme vieraana ja silloin keskustelimme Kovaset-sarjan avaavasta Isänsä tytär -kirjasta. Kovaset jatkuu ensi helmikuussa Verilinja-teoksella, jossa saamme tietää lisää päähenkilö Kata Kovasen äidistä Ainosta. Sitä ennen ruutuihin tulee Satu Rämön Hildur-sarja, jonka tv-sarjan käsikirjoituksen Matti on tehnyt. Niin, ja olikohan kukaan ajatellut, että Isänsä tytärkin olisi voinut olla Botnia-kisassa mukana, sillä helsinkiläinen Matti on perheineen asunut Oulussa jo pari vuotta!

Myös Arttu Tuomisen kanssa ehdimme jutustella hieman pidempään ja kuvata videotervehdykset Instagramiin. Arttu oli juuri kotiutunut Ranskasta, kyseessä oli jo viides matka maahan tänä vuonna. Hänen Kide-sarjan aloittava Alec ei ole vielä kääntynyt ranskaksi, mutta sarjan seuraavassa osassa liikutaan mm. Pariisin vaarallisimmissa kortteleissa. Suomessa Alec on löytänyt sekä lukijansa että kuuntelijansa. Alec oli kuunnelluin äänikirja elokuussa ja kolmas syyskuussa, jolloin kärkeen kiilasi Max Seeckin Milo-sarjan toinen osa Petetty.

Max Seeckin kanssa en ehtinyt montaa minuuttia jutella ja – aivan käsittämätöntä – unohdin kysyä häneltä hänen kohtaamisestaan Dan Brownin kanssa! Max nimittäin haastatteli Dan Brownia muutama viikko sitten Kansallisteatterin lavalla upeassa tilaisuudessa. Haastattelussa Dan kertoi kirjoittamisestaan ja uuden Salaisuuksien salaisuus -teoksensa (WSOY 2025) taustoista, mutta mitähän salaisuuksia back stagella olikaan puhuttu? Ainakin Max osaa ottaa parempia selfieitä kuin minä, vertaa alla.

Seikkailijoita

Vielä pari nostoa. Maarit Tastula ryhtyi tutkimaan sukuaan, mutta aihe laajeni tutkimaan ilmiötä. Köyhää väkeä – Suomalaisia Amerikan kultamailla (Otava 2025) kertoo pohjanmaalaisista, jotka lähtivät vuolemaan kultaa Amerikkaan. Odotukset toteutuivat vain harvojen osalta, maahanmuuttajien osa ei ollut helppo. Mitä suomalaiset tekivät työkseen ja miksi Yhdysvallat päätyi karkoittamaan suomalaisia? Miksi osa lähti etsimään uutta onnea Neuvostoliitosta? Maarit on koonnut vahvan tietopaketin, jossa ottaa esiin myös omien sukulaistensa kohtalon. Kannattaa katsoa myös Maaritin videot Kirsin Book Clubin Instagramin kohokohdista.

Ulla Raskin Blanka, Itämeren tytär (WSOY 2025) oli lukupiirikirjamme toukokuussa. Sarja jatkuu ja odotankin kovasti, miten Blankan 1600-luvulle sijoittuva tarina jatkuu.

Ihania oululaisia

Minä tunnen muutamia oululaisia, joiden kanssa olemme asuneet yhtä aikaa maailmalla. En ollut ilmoittanut kenellekään tulostani, mutta siellä messuilla tapasin Helenan ja Pirjon Singaporen ajoilta ja Raijan Rigan ajoilta. Olipa ihana nähdä ja päivittää! Tapasin myös kirjastoihmisiä, jotka kertoivat olleensa kuuntelemassa minun esitystäni lukupiireistä pari vuotta sitten Raahessa kirjastopäivillä ja ihan parasta, kaksi sisarusta tuli kertomaan, että seuraavat tätä blogia ja toinen oli ostanut toiselle lahjaksi Lukupiiri-kirjani.

Kotimatkalle sain vielä ostaa eväät messukahvilasta. Rautatieaseman kioskista löysin Kotivinkki-lehden, jossa on minunkin kirjavinkkejäni. Pyyntö oli antaa viisi viihdekirjavinkkiä, vanhoja ja uusia.

Kiitos Oulu inspiroivasta viikonlopusta, ja erinomaista kulttuuripääkaupunkivuotta 2026!

Seuraa Kirsin Book Clubia Instagramissa ja Facebookissa. Instagramin kohokohdissa on Oulu-pallukka, jonne kaikki Oulussa kuvaamani videot on tallennettuna.