Helena Immonen: Horros – sodankäynnin ja vakoilun monet muodot epävakaassa maailmassa

Helena Immonen on Operaatio Kettu -sarjallaan vakiinnuttanut paikkansa kansainvälisiä konflikteja ja vakoilua käsittelevien trillereiden kuningattarena. Uuden Antto Havu -sarjan avaus Horros kuvaa Kiinan ja USAn kamppailua maailman herruudesta ja uuden sotateknologian kehitystä. Vuoden Johtolanka -raati vakuuttui Horroksen kerronnasta ja nimesi romaanin vuoden 2026 palkintoehdokkaaksi. Tiistaina 3.2.2026 kirjakauppa Rosebud Postitalossa selviää, kuka kuudesta ehdolla olevasta kirjailijasta saa tämän arvostetun palkinnon.

Kuka on Antto Havu?

Kuten sarjan avausosaan kuuluu, Antto Havun persoona ja henkilöhistoria taustoitetaan kattavasti. Anton elämä hakee suuntaansa, sillä kadettikoulussa sattuneen traagisen onnettomuuden lannistamana hän on jättänyt opinnot kesken, ajelehtinut ja velkaantunut. Rahan hankkimiseksi hän hakeutuu vartiointitehtäviin Pinewood Securityyn, jonka toimialaan kuuluvat myös korkean tason kansainväliset henkilösuojaustehtävät. Pian selviää, etteivät yhtiön kaikki toimet kestä päivänvaloa, semminkin kun epäilyttävissä oloissa surmansa saaneiden kiinalaistutkijoiden nimet yhdistyvät yritykseen.

Anton ammatinvalinta on kulkenut äidin jalanjäljissä. Johanna Havu on aktiiviupseeri, eversti jonka uralla on pian seuraavan siirron aika. Anton ja äidin väleissä on jännitettä, joka juontaa Anton lapsuuteen, jolloin äiti oli paljon poissa. Äidinisän muisto on lämmin, vaikka hänen lapsuutensa huutolaisena luo vielä varjon seuraavienkin sukupolvien ylle.

Tutkimustyötä ja ihmissuhteita

Antto Havu kytkeytyy vanhojen kontaktiensa kautta selvittämään monimuotoista hybridisodankäyntivyyhtiä, rinnallaan Suomeen avioitunut vanha ystävänsä Sandra Fox, jolla on vahva tausta Ison-Britannian tiedustelupalvelusta. Sandralla oli taannoin sivusuhde Anton kanssa, ja heidän välinsä ovat säilyneet hyvinä suhteen jälkeenkin. Myös Sandra joutuu pohtimaan elämänvalintojaan ja tulevaa suuntaa. Mitä hän elämältä haluaa, ja mistä hän on valmis luopumaan saadakseen haluamansa?

Sodankäynnin uudet menetelmät

Kiinalaisessa laboratoriossa kehitetään uudenlaista sotavarustusta, kemiallista yhdistettä, jonka vaikutus tekee kohteen kykenemättömäksi tekemään päätöksiä. Ollaan jo testausvaiheessa ihmisillä, ja tulokset ovat lupaavia.

Ei aivan näin uusi, mutta jo melko toimivaksi osoittautunut keino epävarmuuden lisäämiseksi on hyväntahtoisten massojen valjastaminen kansainvälisten intressipiirien työkaluiksi. Aasialaistaustainen, hurmaava Max, josta taideopiskelija Minka Eskelinen ei paljoa tiedä, eikä oikein pidä sopivana kyselläkään, ohjaa tyttöä aktivismiin luonnon puolesta. Tai niin Minka luulee, kunnes on liian myöhäistä, eivätkä kaikki vauriot ole enää korjattavissa.

Myös lennokkien kehitys kulkee huimin askelin kohti entistä pienempää kokoa. Tankkien ja hävittäjien maailmasta ollaan siirtymässä kohti näkymätöntä aseistusta. Ei vain verkossa, vaan myös taisteluvälineiden osalta.

Toden ja tulevaisuuden rajalla

Kuten Helena Immonen Horroksen jälkisanoissa toteaa ”Ihmisen päätöksentekokykyyn vaikuttava Horros-aine on puhtaasti mielikuvitukseni tuotetta, mutta sekin pohjautuu Kiinan kognitiivisen sodankäynnin tavoitteisiin.” On aika hyytävä ajatus, että se mikä asetetaan tavoitteeksi usein myös saavutetaan, kun aikaa ja resursseja on riittävästi. Ja vaikkei tuollainen kemiallinen ase olisikaan todellisuutta tulevaisuudessakaan, mieleen nousee kysymys: Millä muilla keinoilla aivojamme pehmitetään ja passivoidaan niin, ettemme mukavuudenhalussamme puutu epäkohtiin ja epätoivottavaan kehitykseen?

Lukijan mietteitä ja suositus

Kuten Kettu-sarjassaankin myös Horroksessa Helena Immonen kirjoittaa vahvalla asiantuntemuksella ja näkemyksellä hyvin lähellä vallitsevaa todellisuutta. Fiktion keinoin hän laajentaa mahdollisuuksien ikkunaa ja tarjoaa vahvan lukukokemuksen. Suosittelen – omakohtaiseen kokemukseeni perustuen – lukemaan Horroksen kahdesti. Ensimmäisellä kerralla voi antaa itselleen luvan nauttia taidokkaasta trilleristä, ahmiakin sitä. Toisella kerralla huomio kiinnittyy enemmän suuriin linjoihin ja romaani herättää ajatuksia tulevaisuuden uhkakuvista ja mahdollisuuksista. Mikä on Suomen rooli uudessa maailmanjärjestyksessä?

Kirjan tiedot

• Helena Immonen: Horros
• Docendo 2025
• Antto Havu -sarja, osa 1
• 441 sivua / 13 t 14 min
• Äänikirjan lukija: Aku Laitinen

Suomen Dekkariseura on jakanut Vuoden Johtolanka -palkintoa vuodesta 1985 alkaen, jolloin tämän kunniakkaan palkinnon sai Matti Yrjänä Joensuu romaanistaan Harjunpää ja heimolaiset. Johtolanka-palkinto voitiin ensimmäisinä vuosina jakaa muistakin merkittävistä dekkariteoista kuin romaaneista. 2020-luvun alussa toteutettiin Vuoden johtolanka -palkinnon sääntömuutos, jonka jälkeen Vuoden Johtolanka on puhdas kirjallisuuspalkinto.

Vuoden Johtolanka -ehdokaskirjat 2026

• Pekka Hyyti: Huhtikuun kymmenen päivää
• Helena Immonen: Horros
• Risto Isomäki: Krakenin saari
• Matti Laine: Isänsä tytär
• Christian Rönnbacka: Armoton
• Antti Tuomainen: Hyvällä tai sahalla

Kuten sarjan avausosaan kuuluu, Antto Havun persoona ja henkilöhistoria taustoitetaan kattavasti. Anton elämä hakee suuntaansa, sillä kadettikoulussa sattuneen traagisen onnettomuuden lannistamana hän on jättänyt opinnot kesken, ajelehtinut ja velkaantunut. Rahan hankkimiseksi hän hakeutuu vartiointitehtäviin Pinewood Securityyn, jonka toimialaan kuuluvat myös korkean tason kansainväliset henkilösuojaustehtävät. Pian selviää, etteivät yhtiön kaikki toimet kestä päivänvaloa, semminkin kun epäilyttävissä oloissa surmansa saaneiden kiinalaistutkijoiden nimet yhdistyvät yritykseen.Sodankäynnin uudet menetelmät