Dekkarikuningatar Yrsa Sigurðardóttir Helsingissä: ”Murhan suunnittelu on helpompaa kuin insinöörityö!”

Kuinka monta dekkaristia mahtuu 400 000 asukkaan Islantiin? Kysymys tuli mieleeni, kun kuuntelin noin 30 kielelle käännettyä islantilaista dekkaristia, Yrsa Sigurðardottiria Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä. Vieressäni katsomossa istui Suomen Dekkariseuran puheenjohtaja Sini Paloheimo, joka oli juuri palannut seuran järjestämältä Islannin matkalta ja tiesi kertoa, että Islannissa julkaistaan vuosittain noin 20 kotimaista dekkaria (Suomessa noin sata, Ruotsissa nelisensataa).

Yrsa on vakiinnuttanut asemansa Islannin dekkarikuningattarena. Hän aloitti uransa lastenkirjailijana ja on sittemmin kirjoittanut 21 piinaavaa dekkaria. Suomessa hän vieraili markkinoimassa Musta jää -sarjan kolmatta suomennettua osaa nimeltään Löydän sinut. Tapasin Yrsan illallisella, kuuntelin kaksi hänen ja Otavan Maarit Halmesaran lavakeskustelua ja haastattelin häntä vielä erikseen tätä juttua varten.

Lukija ensin, sitten kirjailija

”Lukeminen oli parasta ajanvietettä lapsuudessani”, kertoi Yrsa, joka on kasvanut Reykjavikin lähistöllä 1960-luvulla. ”Silloin oli yksi tv-kanava, joka ei näyttänyt ohjelmaa torstaisin eikä heinäkuussa. Muut vaihtoehdot olivat olla ulkona tai pelata shakkia, ja minä en välittänyt shakista”, hän totesi naurahtaen.

Hän luki omille lapsilleen paljon. Kun he oppivat lukemaan itse, hän havahtui, että lähes kaikki tarjolla olevat kirjat olivat tytöille, eikä hänen poikaansa kiinnostanut lukea niitä. Yrsa päätti koettaa kirjoittaa alakouluikäisille sellaisia kirjoja, jotka miellyttäisivät sekä poikia että tyttöjä. Ratkaisu oli, että hän kirjoitti kirjoista hauskoja. Se toimi, ja ne palkittiin kirjallisuuspalkinnoilla.

Viiden lastenkirjan jälkeen Yrsa koki tehneensä oman osansa huumorin saralla ja lopetti kirjoittamisen. Vuoden päästä sormet syyhysivät näppäimille, mutta tällä kertaa teksti oli vanhemmalle yleisölle. Rikosromaanit olivat itsestäänselvä genrevalinta, sillä Yrsan omaa lempikirjallisuutta olivat aina olleet Agatha Christiet ja Stephen Kingit. Sillä tiellä hän on yhä, nyt julkaistuja dekkareita on 21 kappaletta.

”Murhan suunnittelu on helppoa!”

Yrsa on koulutukseltaan rakennusinsinööri, ja hän toimii edelleen ammatissaan projektiluontoisesti. Hänen työnantajansa Fjarhitun on Islannin suurin rakennusalan suunnitteluyritys. Kysyin, miten insinööritausta vaikuttaa hänen kirjoittamiseensa ja hän naurahti: ”Murhan suunnittelu on helppoa verrattuna voimalaitoshankkeen suunnitteluprosessiin!”

Yrsa kuvasi kirjoittamista suppenevana prosessikaaviona. Hänellä on mielessään iso kuva, mutta alussa mahdollisuuksia on paljon. Jokainen juoneen, henkilöihin ja motiiveihin liittyvä ratkaisu vähentää päätöspuumaisesti vaihtoehtoja, kunnes tarina löytää lopullisen muotonsa. Ja murhaajan.

Yrsan kirjoittaminen etenee luku kerrallaan. Hänen kirjoissaan on noin 30 lukua, jotka hän lähettää yksi kerrallaan kustannustoimittajalleen, joka ei tiedä etukäteen, mitä on tulossa. Palaute Yrsalle tulee nopeasti. Yrsa myös itse lukee kymmenen luvun jälkeen koko tekstin ja kirjoittaa sen osion tarpeellisin osin uudelleen ennen kuin siirtyy jatkamaan uusiin lukuihin.

Islannissa on vähän murhia

Islannissa tapahtuu muutama henkirikos vuodessa. Illallisella, johon osallistui myös Islannin suurlähettiläs Harald Aspelund, keskustelimme maan historiasta, elokuussa järjestettävästä kansanäänestyksestä EU-jäsenyysneuvottelujen jatkamisesta ja siitä, kuinka islantilaiset dekkaristit luovat maakuvaa.. Suurlähettiläs, joka on itsekin palaamassa Islantiin kesällä, totesi, että Satu Rämö on tehnyt hänen työnsä Suomessa helpoksi. Hänen viimeisimmän raporttinsa otsikkokin on kuulemma The Satu Effect, kuvaten sitä, kuinka Sadun Hildur-sarjan valtaisa suosio on luonut Islanti-kuvaa Suomessa.

Yrsa vakuutti, että islantilaisten tyypilliset henkirikokset ovat kuin Suomessa: humalassa toteutettuja tappoja. Sellaisista ei vain synny kiinnostavinta romaaniainesta, joten juonikuvioihin loihditaan mahdollisuuksien rajoissa olevia murhatapahtumia. Kaikki ei kuitenkaan saa olla totuudesta kaukana, henkilöiden on oltava uskottavia ja tapahtumapaikkojen realistisia, jotta tasapaino säilyy.

Miksi Nordic Noir vetoaa?

Keskustelimme, miksi Nordic Noir on niin tavattoman suosittua meillä ja muualla. Yrsa totesi, että me olemme kaikki historiamme, kulttuurimme ja ympäristömme tulosta. Meillä on synkät talvet ja realistinen elämänasenne, josta syntyy hyvää rikoskirjallisuutta. Hän muistutti, että Nordic Noir -termin alle mahtuu hyvin erilaisia dekkareita, mutta termi tukee erinomaisesti kansainvälistä markkinointia.

Musta jää -sarjassa jo kolme osaa suomeksi

Yrsan aiemmissa sarjoissa päähenkilöinä on ollut mm. juristi ja lastenpsykologi, nyt hän halusi uuteen Musta jää -sarjaan poliiseja ja oikeuslääkärin. Poliiseina toimivat Týr ja Karó, ja oikeuslääkärinä Iðunn. Tarkoituksena oli, että kaikki kolme saisivat sarjassa oman kirjansa, mutta kävi niin, että Näen sinut -ykkösosassa eniten tilaa sai Ruotsista Islantiin palannut Týr ja hänen traumaattinen lapsuutensa, ja Muistan sinut -kakkososassa vahvassa roolissa oli Iðunn, kun liikuttiin hänen lapsuutensa kotikulmilla Vestmannasaarilla. Kolmannessa osassa nimeltään Löydän sinut ei selkeää päähenkilöä ole, mutta suomeksi keväällä 2027 ilmestyvässä neljännessä osassa päähenkilönä on tummaihoinen poliisi Karólína.

Tämän kaiken jälkeen oli kiinnostavaa miettiä Löydän sinut -dekkaria myös kirjailijan työprosessin kautta. Kun Yrsa puhui juonen rakentamisesta päätöspuuna, aloin nähdä saman romaanin rakenteessa: erilliset palaset näyttävät aluksi kulkevan omiin suuntiinsa, mutta vähitellen vaihtoehdot kapenevat.

Löydän sinut vie kalastusalukselle

Löydän sinut on kolmas, itsenäinen osa Yrsa Sigurðardóttirin Musta jää -sarjassa. Aiempien osien tapahtumat tulevat satunnaisesti esiin sivulauseissa, mutta Löydän sinut -dekkarin tapauksiin ne eivät vaikuta mitenkään. Otetaanpa taas esiin Kirsin Book Clubin perinteiset dekkarikysymykset:

Mikä on dekkarin rikos ja kuka sitä selvittää?

Kirjan varsinainen rikostutkinta liittyy Reykjavikin jätteidenkäsittelyssä löytyneisiin ihmisen luihin. Kyseinen tutkinta ei kuitenkaan ole kirjan ytimessä, sillä Grindavíkin pikkukaupungissa on meneillään käsittämätön naapuririita, jota aiemmista osista tutut reykjavikiläispoliisit Týr ja Karó lähetetään selvittämään. Perhe syyttää naapureitaan vihakirjeiden levittämisestä ja koiransa myrkyttämisestä. Naapurit kiistävät, mutta antavat samalla mitalla takaisin. Hohhoijaa, ajattelevat poliisit, kunnes tapahtumiin tulee niin paljon lisäkierroksia, että poliiseja todella tarvitaan.

Samanaikaisesti kalastusalukselle hälytetään pikaisesti uusi laivakokki ja Gunndís ilmoittautuu työvuoroon. Yllättäen laivalta löytyy keittokirja, joka on suoraan yhteydessä hänen lapsuudessa kokemaansa traumaan. Laivalla alkaa muutenkin tapahtua kaikenlaista outoa, ja tunnelma muuttuu piinaavan jännittäväksi myös lukijalle.

Millaisia dekkarin muut päähenkilöt ovat?

Löydän sinut -dekkarissa seurataan eri juonilinjoja lomittain. Välillä ollaan poliisilaitoksella, sitten kalastusaluksella Gunndísin kanssa tai Grindavíkin naapuririidoissa, joita kuvataan toisen perheen teini-ikäisen Ketill-pojan näkökulmasta.

Gunndís on juuri eronnut, pienen pojan äiti, joka haluaa seurata edesmenneen laivakokki-isänsä jalanjälkiä. Vakitöissään hän on keittäjänä koululla ja rahakkaat kalastusaluskeikat ovat harvinaista herkkua.

Ketill puolestaan on kuusitoistavuotias poika, jonka kaverit ovat netissä. Koulu ei maita, eikä oikein mistään muusta kuin pelaamisesta jaksa innostua. Vanhempien naapurisota on Ketillin mielestä älytöntä, ja samaa mieltä on naapuriperheen tytär Lísa.

Miten kuvailisit juonta?

Kirjan eri juonilinjat tuntuivat aluksi kovin erillisiltä, mutta Yrsa vetää taitavasti eri tapahtumalinjat törmäykseen. Tapahtumat etenevät vääjäämättömästi ja sisältävät monia yllättäviä seikkoja. Menneisyyden tragedia saa tiedonmurunen kerrallaan aivan uuden muodon. Minä koin kirjan kutkuttavan jännittävänä. Koko ajan oli tunne, että vaara vaanii sympaattisten näkökulmahenkilöiden lähellä.

Mistä jää mieleen?

Löydän sinut jäi minulle mieleen etenkin kalastusaluskuvauksen vuoksi. Yrsan isoisä oli kalastusaluksen kapteeni ja hänen setänsä työskentelevät alalla. (Hänen isänsä oli perheen musta lammas, sillä hänestä tuli lääkäri!) Tämä pohja ei kuitenkaan riittänyt, vaan Yrsa pääsi erään kuoretta pyytävän troolarin kyytiin neljän päivän reissulle. Yrsa nauroi, että kaikki olivat aluksella niin mukavia ja avuliaita, että romaanin ikävät ihmiset täytyi todellakin keksiä omasta päästään.

Söin hiljattain Eestissä kuoretta, mutta Yrsan kirjassa troolattava kala on todennäköisesti sen arktinen sukulainen villakuore. Sitä pyydetään Islannissa suuria määriä, ja erityisen arvokasta on mäti, sushista tuttu masago, vaikka kalaa syödään myös kokonaisena. Kirjassa Gunndísin kokkaamat laiva-annokset eivät olleet tämän tasoista gourmet’a.

Minua kiinnosti kalastusreissun kuvaus ja olisin lukenut mielelläni siitä puolesta vielä lisääkin. Kirjassa käydään läpi kalastusmenetelmiä ja tiukkojen kiintiöiden vaikutuksia saaliisiin. Hyvin selväksi tuli myös, millaisessa linkouksessa isollakin laivalla Atlantin aalloissa voi olla.

Montako dekkaritähteä?

Löydän sinut on sujuva, erinomaisesti rakennettu dekkari. Ihailin jo Muistan sinut -dekkarissa sen taidokasta aikajanan hallintaa ja sama pätee myös tähän uutuuteen. Myöskään kirjan jännite ei herpaannu missään vaiheessa. Yrsa on suuri kauhuleffojen ystävä ja kuuntelee niiden äänimaailmaa puolella korvalla kirjoittaessaan kirjojaan. Myös Löydän sinut sisältää kauhuelementtejä, mutta minun kannaltani oli hyvä, että niitä on vain kohtuullisessa määrin. Yrsan dekkarit jo aiemmin löytäneet eivät taatusti pety tämän Musta jää -sarjan kolmannen osan seurassa!

• Yrsa Sigurðardóttir: Löydän sinut
• Musta jää -sarjan kolmas, itsenäinen osa, Otava 2026
• Alkuperäisteos: Frýs i æðum blóð (2023)
• Suomentaja: Marjakaisa Matthíasson
• 315 sivua / 13 h 38 min
• Äänikirjan lukija: Sanna Majuri

Lisää Yrsasta

• Freyja ja Huldar -sarja
• Muistan sinut ja muita pohjoismaisia dekkareita

Lukulähettiläs-hanketta tukee Otavan Kirjasäätiö.