Enni Mustonen: Pappilan piika – uusi sarja vie Pohjanmaalle

Enni Mustonen on tehnyt merkittävän työn kertomalla kirjoissaan suomalaisten naisten arjen historiaa. Järjen ja tunteen tarinoita, Syrjästäkatsojan tarinoita ja Rouvankartanon tarinoita ovat sarjoja, joissa maailmaa on katsottu sekä sääty-yhteiskunnan parempien luokkien että palveluskunnan näkövinkkelistä.

Enni Mustosen historialliset viihderomaanit ovat tutustuttaneet meidät mm. piikojen valtaisaan työmäärään, synnyttämisen hengenvaarallisuuteen ja naisten elämänvalintojen rajallisuuteen. Sarjoilla on ollut koukuttavuustakuu. Päähenkilöiden elämän ilot ja surut ovat usein kytkeytyneet Suomen historian saranakohtiin, mikä on lisännyt sarjojen kiinnostavuutta.

Kytösavun tarinoita -sarja alkoi jo jouluna

Nyt Enni Mustonen on aloittanut uuden sarjan: Kytösavun tarinoita. Jo viime jouluna ilmestyi 140-sivuinen kurkistuskirja uuteen sarjaan. Pikkupappilan joulu kertoo nuoresta, oikeamielisestä pastorista ja hänen sydämellisestä Aino-vaimostaan, jotka valmistautuvat ensimmäiseen jouluunsa Kytösavun pappilassa vuonna 1876. Mukana ovat myös molempien omanarvontuntoiset äidit, leskipastoorska ja leskiruustinna, joiden jouluvierailu tuo tahtojen taistelua siitä, kuinka pappilaa, taloutta ja lastenlasta tulisi hoitaa.

Pikkupappilan joulunvieton keskeyttää tuiskun keskeltä ratsain saapuva Hanna-tyttö, joka tulee hakemaan pastoria siunaamaan kuolevaa isohäjyä ja körttipatriarkkaa. Hanna on huutolaistyttö, ja varsinaisessa Kytösavun tarinoita -sarjassa seurataan hänen elämäänsä.

Kytösavu on kuvitteellinen paikka Lapuan suurpitäjän itälaidalla Etelä-Pohjanmaalla. Kirjan lähdesivuilta opin, että oikeita Lapuan vanhoja kappeliseurakuntia kirjan ajankohtana olivat Alahärmä, Ylihärmä, Kauhava ja Nurmo.

Pappilan piika

Pappilan piika -kirjan tapahtumat alkavat helmikuusta 1877 ja päättyvät saman vuoden jouluviettoon. Joulukirjassa asioita katsottiin Ainon näkökulmasta, nyt teini-ikäisen Hannan.

Kirjan alussa Hanna työskentelee Nevanperän piikana, hyvin ikävän Brita-emännän vallan alla. Onneksi hän saa edes yöt hengähtää Sussu-muorin, tunnetun pitokokin, mökissä. Muori on hyväsydäminen ihminen ja ottanut Hannan siipiensä suojaan. Hyvä niin, sillä sukulaisia ei Hannalla enää ole tuomassa turvaa. Hän on ahkera työihminen ja erinomainen laulaja, ja niillä avuilla maailmassa on pärjättävä.

Enni Mustosella on taito kieputtaa hyvin luontevasti historialliset tapahtumat ja ilmiöt tarinan lomaan. Esimerkiksi Hannan vanhemmat ovat menehtyneet nälkävuosien puutteeseen, Nevanperän poika liikkuu ja rellästää häjyjen sakissa ja samaan rippukouluryhmään tulee oppilaita eri yhteiskuntaluokista.

Työnteon määrä ja tahti oli toinen

Kun luin Pappilan piikaa, astianpesukoneemme hajosi ja jouduin tiskaamaan yhden päivän tiskit käsin. Siinä muutamaa lautasta huuhdellessani mietin, että kyllä oli elämä ennen melkoista raatamista ainakin palvelusväen puolella. Ei olisi minusta ollut samaan kuin pohjanmaalaisesta August-isoisästäni, joka tarinan mukaan käveli 1800-luvun lopulla Kalajoelta Helsinkiin työnhakuun. Silloin talo periytyi vanhimmalle pojalle ja muiden oli etsittävä elantonsa muualta.

Enni Mustonen kuvaa arjen töitä sellaisella pieteetillä, että lukiessaan tuntee oppivansa, vaikka en usko, että osaisin ihan vielä täyttää patjaan olkia, pestä lampaansuolia makkaraa varten tai edes valmistaa kropsua eli pannukakkua, jota kirjassa syödään aamuin illoin ja tien päällä.

Kirjassa kuvataan myös vuodenkierto hienosti. Toki kirkkokalenteri säätelee pappilan touhuja, mutta yhtälailla kevään tulo, kylvöt, sadonkorjuu ja valmistautuminen talveen. Töistä lukeminen on viehättävää, ja vielä enemmän ilahduttaa, kun Hanna ja muut joskus pääsevät saunaan ja pesulle sekä saavat puhtaat vaatteet päällensä.

”Tehrähän sitte niin.”

Pappilan piika -kirjan dialogi on eteläpohjalaista murretta. Lukeminen eteni sujuvasti, vaikka tekstissä on jonkin verran sanoja, joita en tuntenut lainkaan. Onneksi kirjan lopusta löytyi sanasto. Tiedätkö sinä, mitä tarkoittavat sanat hursti, kisko, kökkä, soutulavitta ja trahteerata?

Koska kirjan tapahtumat keskittyvät pappilan pihapiiriin ja Hanna käy vuoden aikana myös rippikoulun, uskonnollisuutta on ehkä hieman enemmän kuin Mustosen kirjoissa yleensä. Mukaan mahtuu niin häät kuin hautajaiset, syntymää ja kuolemaa, tanssia ja työtä.

Historiaa kaikenikäisille

Pappilan piika on taattua Enni Mustonen -laatua. Koska päähenkilö Hanna on nuori, sopii kirja mielestäni erinomaisesti myös nuorille lukijoille. Siinä on herkkää ihastumista ja oman polun etsimistä, lämpöä ja koettelemuksia. Hanna on tyypillinen Mustosen päähenkilö: moraaliltaan kunnollinen, kova tekemään töitä ja tiukan paikan tullen rohkea.

Itselläni Enni Mustosen kirjat toimivat myös niin, että ryhdyn pohdiskelemaan oman sukuni menneitä sukupolvia, sillä kirjoissa on myös isovanhempia tai muita kokeneita ja ystävällisiä ihmisiä. Usein he ovat tiukkoja naisia, joilla kuitenkin tarvittaessa on lempeä sydän.

Pappilan piika palauttaa mieleen, miten paljon työtä ja sitkeyttä tavallisten naisten elämään on mahtunut. Samoin kuin sen, kuinka pienistä asioista onni on voinut syntyä.

Kirjan tiedot

• Enni Mustonen: Pappilan piika
• Otava 2026
• Kytösavun tarinoita, osa 1
• 366 sivua / 10 h 29 min
• Äänikirjan lukija Erja Manto

Lue myös

• Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan 10. osa Tekijä ja linkit kaikkiin sarjan aiempiin osiin.
• Enni Mustosen Rouvankartanon tarinoita -sarjan 3. osa Matriarkka ja linkin sarjan aiempiin osiin.
• Niina Niskasen Harakanmuna kertoo aloittaa Palvelijattaret-sarjan