Heated Rivalry – kun putosin homojääkiekkoilijoiden kaninkoloon

Olenhan kertonut, että Kirsin Book Clubilla on penkkiurheiluun keskittyvä alajaosto? Seuraamme yhdessä eri lajien arvokisoja, kommentoimme tapahtumia WhatsApp-ryhmässä ja olemme jopa osallistuneet Ylen urheiluveikkauksiin. Siksi kiinnostuin heti, kun aikuiset tyttäreni kertoivat sarjasta, jossa yhdistyvät jääkiekko ja rakkaus.

Heated Rivalry -tv-sarjan ensimmäinen jakso esitettiin Suomen HBO Maxilla 23. tammikuuta 2026. Minä ja tyttäreni olimme valmiina sohvalla.

Kun sitten olin nähnyt kaikki tv-sarjan kuusi osaa, olin pudonnut samaan kaninkoloon, joka oli ennen minua jo niellyt miljoonia keski-iän ylittäneitä naisia. Tykkäsin yhdestä sarjaa analysoineesta somepostauksesta ja yhtäkkiä algoritmi vaikutti syöttävän minulle vain Shane Hollanderin ja Ilya Rozanovin tarinaa.

En ollut ikinä ennen seurannut mihinkään fandomiin liittyvää keskustelua niin paljon. Näin videoita ja juttuja, joissa analysoitiin sarjan dramaturgiaa, valaistusta, musiikkia ja tietenkin päänäyttelijöitä. Kuinkahan monta kommenttia olen lukenut liittyen Connor Storrien ilmiömäiseen venäjän puhumiseen Ilya Rozanovina? Tai kritiikkiä siitä, että Svetlanaa ei puhutella jollain venäläisellä diminutiivillä? Tai nähnyt kuvia Connor Storrien ja Hudson Williamsin osallistumisesta Oscar-juhlallisuuksiin tai Met-Gaalaan tai Connorin tanssimassa Madonnan tahtiin tai Hudsonin näyttelemässä Laufeyn musiikkivideolla. Huomaat jo, että tämä Heated Rivalry -kaninkolo on syvä!

Kuusi tv-sarjan jaksoa eivät riittäneet, kuuntelin myös kirjat

En etsinyt näitä keskusteluja, vaan somekanavat tunkivat niitä minulle ja minä tartuin koukkuun. Tv-sarjan jälkeen huomasin, että Rachel Reidin kirjat olivat kuunneltavissa englanniksi Storytelissä. Televisiosarja pohjautuu vain kahteen ensimmäiseen kirjaan, mutta minä kuuntelin kaikki kuusi, koska olin utelias tietämään, miten Shanen ja Ilyan romanssi kehittyy. Siinä samalla tutustuin moneen muuhunkin fiktiiviseen huippukiekkoilijaan, jotka päättivät tulla kaapista.

On myös lukuisia artikkeleita siitä, miksi nimenomaan naiset ihastuvat kahden nuoren homomiehen tarinaan. Luulisi, että sarjaa hehkuttaisivat päähenkilöiden kaltaiset nuoret homomiehet, mutta suurin yleisö koostuu naisista.

Kirjasarjan kirjoittanut Rachel Reid on itse sanonut, että ei kirjoita erityisesti naisille, mutta ei ole ollenkaan yllättynyt, että naiset haluavat lukea nuorista miehistä, jotka rakastuvat ja joiden keskinäinen seksi on aina suostumuksellista ja toista huomioivaa. Hänen kirjoissaan miehet kaipaavat, ovat haavoittuvaisia, kasvavat, ovat kilttejä ja kärsivällisiä. Hänen henkilöhahmonsa rakastavat äitejään ja naisystäviään. NHL ja jääkiekko näyttäytyvät todellisessa elämässä usein toksisen maskuliinisena, mutta kirjasarjassa tätä kuvaa rapsutetaan monesta kulmasta.

Luin myös kirjojen suomennokset – mikä tarinassa koukuttaa?

Sitten on se kysymys, miksi minä katsoin tv-sarjan, kuuntelin kaikki kirjat englanniksi ja luin vieläpä sarjan ensimmäiset osat, Game Changer – Käänteentekijä (osa 1) ja Heated Rivalry – Kuuma matsi (osa 2), nyt uudelleen, kun ne ilmestyivät suomeksi?

Ensiksi minua kiinnosti jääkiekko ja kielletty rakkaus. Asetelma oli herkullinen. Tiesin, että sarja oli saanut innoituksensa kahden NHL-supertähden, kanadalaisen Sidney Crosbyn ja venäläisen Aleksandr Ovetškinin, kilpailuasetelmasta. He aloittivat NHL:ssä kaudella 2005-2006 ja molemmat ylittivät jo tulokaskaudellaan sadan tehopisteen rajan. Ovetškin voitti vuoden tulokkaan palkinnon Crosbyn sijoittuessa toiseksi. Crosby tunnetaan hillitystä julkisuuskuvastaan, Ovetškin puolestaan on NHL:n kaikkien aikojen paras maalintekijä ja Putinin julkinen tukija. Molemmat pelaavat myös juuri käynnistyneellä NHL-kaudella: 39-vuotias Crosby Pittsburgh Penguinsissa ja 41-vuotias Ovetškin Washington Capitalsissa.

Rachel Reid on korostanut, että ideat sarjan henkilöhahmoihin ovat saattaneet tulla näistä tunnetuista pelaajista, mutta myös monesta muusta (Teemu Selänne mainittu), ja sarjan tapahtumat ovat henkilötasolla täysin fiktiivisiä.

Jääkiekko, rakkaus, huumori

Jääkiekko on kuitenkin iso osa sarjaa. Minusta oli erittäin kiinnostavaa lukea kirjoista tapahtumista, joista yleensä puhutaan vain urheilusivuilla. NHL:n varaustilaisuudesta, joukkuekemiasta, valmentajien toiminnasta, pelaajien myymisestä ja ostamisesta, siirtoikkunasta, pukukoppipuheista, matkustamisesta ja hotellielosta kahden hengen huoneissa. Ja siitä, kuinka vaikeaa yksityiselämän sovittaminen huippu-urheiluun on, oli seksuaalinen suuntautuminen mitä tahansa.

Kielletty rakkaus tuo sarjaan lisäjännitteen. Kaikissa sarjan jääkiekkoilijoiden homosuhteissa on vahvana elementtinä se, mitä tapahtuu, jos heidän suhteensa paljastuu. Käsittääkseni NHL:ssä ei ole vieläkään pelannut yhtään avoimesti homoseksuaalia pelaajaa.

Koska jääkiekkoilijat eivät olleet homoseksuaaleja. Yksikään NHL-pelaaja ei ollut koskaan homo. Nyt, kun Scott oli vanhempi ja viisaampi, hän tiesi, ettei se voinut mitenkään olla totta, mutta se ei muuttanut sitä tosiasiaa, ettei kukaan liigassa ollut avoimesti homo tai biseksuaali. NHL-pelaajat menivät nuorina naimisiin, saivat muutaman lapsen ja viettivät kesät mökillä perheensä kanssa. NHL-pelaajat golfasivat, ryyppäsivät, pelasivat pokeria, söivät pihviä, kävivät strippiklubeilla, makasivat kiekkopupujen kanssa ja viljelivät runsain mitoin homofobisia kommentteja. Niinpä Scott piti rakkauselämänsä omana tietonaan. Tai sen puutteen.”

Game Changer – Käänteentekijä, sivu 29

Minuun sarjassa on vedonnut myös sen romanttisuus. Nuoret miehet ovat umpirakastuneita ja haikailevat toistensa perään. Se tuntuu jotenkin poikkeukselliselta. Olen lukenut useita kirjoja, joissa homoseksuaaliset suhteet ovat olleet ennemminkin alistavia ja väkivaltaisia kuin helliä ja romanttisia.

Heated Rivalry -sarjassa on todella paljon seksikuvauksia, sekä kirjoissa että tv-sarjassa. Myönnän, että ensimmäisten seksikuvausten jälkeen kaava tuli niin selväksi, että en olisi enää kaivannut kuvion lukuisia toistoja tv-sarjassa tai kirjoissa.

Sarjan huumori toimii sekä kirjoissa että tv-sarjassa. Kirjat ovat kepeitä viihdekirjoja, mutta tv-sarja nosti nekin aivan toiselle tasolle.

Tv-sarja on erinomainen dramatisointi

Heated Rivalry -tv-sarjan käsikirjoitti ja ohjasi Jacob Tierney. Hänen ja Brendan Bradyn tuotantoyhtiö tarjosi sarjaa amerikkalaisille jäteille, jotka olivat kiinnostuneita, mutta edellyttivät suuria muutoksia. Tierney ja Brady eivät suostuneet, vaan pitivät päänsä, joten he tekivät sarjan kanadalaisen rahoituksen turvin kanadalaiselle Cravelle. Kun sarja oli valmis, HBO osti sarjan levitysoikeudet. Sarja on Suomessa katsottavissa HBO Maxilta.

Kun tv-sarjan katsomisen jälkeen kuuntelin kirjat, arvostukseni Tierneyn näkemystä kohtaan kasvoi. Hän oli loihtinut jännitteisen ja tyylikkään sarjan kahden nuoren miehen intohimon ympärille. Intohimona ei ollut vain toinen ihminen vaan myös jääkiekko.

Kirjojen huumori ja romanttisuus olivat tallella, mutta näyttelijät, musiikki ja visuaalinen toteutus tekivät tarinasta vahvemman. Connor Storrien ja Hudson Williamsin kasvot, ja pakarat, kulkivat tietenkin mukana myös kirjoja kuunnellessani.

Myös minä liityn Connor Storrien roolisuoritusta ylistäneiden kuoroon. Ei vain se venäjän puhuminen, vaan kokonaisvaltainen Ilya Rozanovin nahkoihin heittäytyminen: wow!

Kaikki ei silti vakuuttanut. Kirjasarjan aloittanut Scott Hunterin ja Kip Gradyn rakkaustarina oli tiivistetty tv-sarjan kolmanteen jaksoon niin napakasti, että sen juonenkäänteet tuntuivat vielä kirjaakin epäuskottavammilta. Kirjasarjan avaava Game Changer – Käänteentekijä antaa heidän suhteelleen enemmän aikaa ja tilaa.

Game Changer – superjulkkis rakastuu tavikseen

• Rachel Reid: Game Changer – Käänteentekijä
• Otava 2026
• Alkuperäisteos: Game Changer, 2018
• Suomentanut Hanna Arvonen
• 365 sivua, 12 h 58 min
• Äänikirjan lukija: Unto Nuora

Game Changer – Käänteentekijä -kirjassa jääkiekkotähti ja joukkueensa kapteeni Scott Hunter rakastuu smoothiebaarissa työskentelevään Kip Gradyyn. Superjulkkiksen ja taviksen romanssi on tuttu asetelma, mutta tässä rakkaus saa Scottin harkitsemaan myös kaapista tulemista ja kaiken siihen asti rakentamansa riskeeraamista. Tv-sarjassa Scott Hunteria näyttelee François Arnaud ja Kip Gradya Robbie G.K.

Kirjassa tuodaan hyvin esiin, mitä oman seksuaalisuuden paljastuminen voisi merkitä Scottin uralle ja asemalle joukkueessa. Samalla näkyy hänen yksinäisyytensä. Kun koko elämä pyörii NHL:n ympärillä ja pukukopin puheissa homoseksuaalisuus on pahin kirosana, omat tunteet on ollut pakko piilottaa. Menestys ja julkisuus voivat tuntua vielä raskaammalta painolastilta, jos koko ajan täytyy vetää itselleen vierasta roolia.

Pidin kirjan paikoin hauskasta dialogista ja romanttisista kohtauksista. Seksikuvauksia sen sijaan alkoi olla niin paljon, että niiden toisteisuus ja terminologia puuduttivat. Kiihottumisen hetkellä ei ehkä puhuta erityisen kekseliäästi, mutta lukijana olisin kaivannut hieman vaihtelua.

Toisto ei ole suomennoksen ominaisuus. Englanninkielinen teksti on varsin yksinkertaista, ja fuck-sana taipuu lähes kaikkiin mahdollisiin tehtäviin. Rachel Reidin vahvuus onkin minusta enemmän henkilöhahmoissa, huumorissa ja romanttisissa asetelmissa kuin kielen vivahteissa.

Mainittakoon vielä, että suomenkieliset äänikirjat lukee Unto Nuora. Ajattelin, että suomalaisen version kuunteleminen voisi olla kiusallista, mutta vielä mitä, Unto lukee paljon paremmin kuin englanninkieliset kollegansa.

Game Changer – Käänteentekijä -kirjassa (ei tv-sarjassa) on bonus meille suomalaisille: Matti Jalo, New York Admiralsin eli Scott Hunterin kipparoiman joukkueen pelaaja. Scott kuvaa häntä kirjassa seuraavasti:

Jalo oli suoraan sanoen todella komea. Viitisen senttiä jopa Scottia pidempi ja luultavasti kymmenisen kiloa enemmän lihasta, läpitunkevan siniset silmät, melkein valkoiset hiukset, jotka oli kammattu pois kasvoilta, ja ikuinen sänki. Jalo oli ehdottomasti ilmielävä fantasiamies.”

Game Changer – Käänteentekijä, sivu 187

Ei kiirettä pois kaninkolosta

Myös kirjasarjan toinen osa, Heated Rivalry – Kuuma matsi, on nyt ilmestynyt suomeksi. Palaan siihen eli Shanen ja Ilyan tarinaan vielä ihan omassa jutussa.

Aluksi minua kiinnostivat jääkiekko ja kielletty rakkaus. Lopulta koukutuin seuraamaan ihmisiä, jotka olivat tulleet tutuiksi. Kirjojen toisteisuutta olen saattanut tuskailla, mutta henkilöhahmoista en ole malttanut luopua. Kirjasarjankin kuuntelin, en niinkään saadakseni lukea jälleen uusista pelaajista, vaan poimiakseni eri kirjoista kaikki kohtaukset, joissa mainitaan Hollander tai Rozanov.

Kerrataan vielä:

• Heated Rivalry -tv-sarjan ensimmäisessä tuotantokaudessa on kuusi osaa, joista 1-2 ja 4-6 liittyvät kirjasarjan osaan 2 Heated Rivalry – Kuuma matsi. Tv-sarjan osa 3 kertoo kirjasarjan osan 1 Game Changer – Käänteentekijän tarinan.
• Toinen tuotantokausi pohjautuu kirjasarjan osaan 6 nimeltään The Long Game, jossa Shanen ja Ilyan tarina jatkuu. Mukana on myös jotain kirjasarjan osasta 5 Role Model.

Odotan innolla Heated Rivalry -tv-sarjan toista tuotantokautta, jossa tutut palaavat ja mukana on myös paljon uusia roolihahmoja. Kuulemma myös Kanadan pääministeri Mark Carney tekee cameo-roolin.

Kaninkolosta en ole vielä noussut, mutta on mukavaa, kun siellä ei todellakaan tarvitse olla yksin.

Oletko sinä siellä seuranani?

Katso Heated Rivalry -tv-sarjan trailer YouTubessa.

---

Haluatko Kirsin Book Clubin uudet kirjallisuus-, teatteri- ja muut kulttuurijutut sähköpostiisi?
Löydät tilauskentän tältä sivulta.