Amos Oz: Juudas – petturi vai opetuslapsista uskollisin

”Tämä on kertomus talvipäivistä vuosien 1959 ja 1960 vaihteessa. Se on kertomus erheestä, himosta ja yksipuolisesta rakkaudesta, ja se esittää uskontoon liittyvän kysymyksen, joka jää vaille vastausta.” Näin hienosti tiivistäen Amos Oz aloittaa viimeisimmän, pitkän tauon jälkeen ilmestyneen kirjansa Juudas. Tarvitseeko siihen bloggaajan yrittää enää jotakin lisätä? Yritän nyt kuitenkin.

Juudas on kolmen henkilön tarina. Heidät yhdistää talo Jerusalemin sivukadun varrella, kivisen pellon päässä tuhotusta arabikylästä. Shmuel Ash, lähes täydellinen antisankari, on noin 25-vuotias opintonsa kesken jättänyt opiskelija, sosialisti ja tyttöystävänsä hylkäämä, kun hän löytää työpaikan Gershom Waldin, rujon mutta puheliaan vanhuksen avustajana asuntoa ja pientä korvausta vastaan. Shmuelin tehtäviin kuuluu pitää seuraa eli keskustella ja kuunnella vanhusta iltaisin viiden tunnin ajan. Gershom Wald on menettänyt ainoan poikansa Michan vuoden 1948 taisteluissa. Pojan leski Atalja Abrabanel asuu yhdessä vanhuksen kanssa talossa, jonka ullakkohuoneeseen Shmuel asettuu. Talon Atalja on perinyt isältään, maanpetturiksi leimatulta oppositiomieheltä Shealtiel Abrabanelilta. Käy niin kuin on käynyt aikaisemmillekin Waldin nuorille avustajille, Shmuel rakastuu itseään parikymmentä vuotta vanhempaan Ataljaan.

Tarinan jännite syntyy Shmuelin ja Ataljan suhteen kehittymisestä ja salaperäisyydestä, joka taloon liittyy. Työpaikan ottaessaan Shmuel on allekirjoittanut sopimuksen, jossa hän sitoutuu olemaan puhumatta mitään talosta, sen asukkaista tai tapahtumista, edes läheisilleen. Eristyneisyys, jonkinlainen klaustrofobinen tunnelma on läsnä kirjassa, silloinkin kun Shmuel, joskus myös yhdessä Ataljan kanssa, poistuu talosta Jerusalemin kaduille ja kukkuloille.

Shmuelin kesken jääneen maisterintyön otsikkona oli Jeesus juutalaisten silmin, ja ullakkohuoneessaan hän yrittää jatkaa kirjoittamista. Enemmän kuin Jeesus häntä kiinnostaa Juudas Iskariot. Kuin salapoliisina Shmuel selvittää, voiko Uuden testamentin tulkinta Juudaksesta petturina ja Jeesuksen kavaltajana pitää paikkansa. Voiko olla uskottavaa, että opetuslapsista varakkain, ”ainoa heistä joka ei ollut galilealainen, maanviljelijä tai köyhä kalastaja”, olisi kavaltanut mestarinsa 30 kultarahasta. Shmuelin teoria Juudaksesta onkin toinen:

Mies, jonka Jerusalemin papisto oli lähettänyt vakoilemaan galilealaista näkijää ja tämän seuraajia, repimään naamiot heidän kasvoiltaan, kääntyykin kiihkeäksi uskovaksi. Jeesuksen persoonallisuus, hänestä säteilevä lämmin ja kuohuttava rakkaudellisuus, tuo sekoitus koruttomuutta, nöyryyttä, sydämellistä huumorintajua, lempeää läheisyyttä jokaisen lähimmäisen kanssa, yhdistyneenä eettiseen näkemykseen, yleviin profetioihin, Jeesuksen käyttämien vertausten tarkkanäköiseen kauneuteen ja ilosanoman lumoon, tekivät tolkun ihmisestä, selväpäisestä ja epäilevästä miehestä Kariotin kylästä hurskaan, joka omistautui täysin vapahtajalleen ja tämän ilosanomalle. Juudas Iskariotista tuli nasaretilaisen huomattavin ja uskollisin opetuslapsi.

Juudas myös uskoi täysin Jeesuksen jumalallisuuteen. Viimeiseen asti hän uskoi, että Jeesus astuisi alas ristiltä, vahingoittumattomana, ja näyttäisi koko Jerusalemille, kuka hän on ja mihin hän pystyy. ”Juuri pääsiäistä edeltävänä perjantaina, juuri ennen juhlista suurinta.” Kun näin ei tapahtunut ja Jeesus kuoli ristillä muiden kuolevaisten tapaan, Juudaksen maailma romahti. Siksi hän teki itsemurhan, ei katuakseen petostaan. Shmuelille Juudas ei ole petturi vaan kristinuskon perustaja.

”… ainoa jonka sydän särkyi Jeesuksen kuollessa, oli juuri se, jota sadat miljoonat ihmiset viidellä mantereella ovat tuhansien vuosien ajan pitäneet arkkityyppisimpänä juutalaisena, kaikkein katalimpana ja halveksuttavimpana. Petoksen ruumiillistumana, juutalaisuuden ruumiillistumana, juutalaisuuden ja petoksen välisen suhteen ruumiillistumana.

Oz muistuttaa kirjassa, että useimmissa kielissä juutalaisia merkitsevä sana periytyy Juudaksesta. Kaikki juutalaiset siis kantavat petturin ja Jeesuksen pettäjän taakkaa. Juudas rinnastuu kirjassa Ataljan isään, Shealtiel Abrabaneliin, petturiksi leimattuun ja yksinäisenä ja katkerana kuolleeseen entiseen Maailman Sionistijärjestön ja Kansallisneuvoston jäseneen, joka vastusti Israelin valtion perustamista. Hänkin uskoi, että voi tapahtua jotakin, mitä muut olisivat pitäneet ihmeenä. Hän halusi rauhallista rinnakkaiselämää arabien kanssa, ja hänellä oli myös paljon arabiystäviä.

Amos Oz on syntynyt vuonna 1939. Hän toimii aktiivisesti rauhanliikkeestä ja kirjoittaa juutalaisten ja arabien rauhallisen rinnakkaiselon puolesta.

Amos Oz on tunnettu Israelin nykypolitiikan kritisoija. Mitään propagandateoksia hänen romaaninsa eivät kuitenkaan ole, eikä niissä tarjota yksinkertaisia ratkaisuja Israelin ja palestiinalaisten välisen konfliktin ratkaisemiseksi. Ajattelun aihetta ne kuitenkin tarjoavat, monelta näkökulmalta. Juudaksessa vuoropuhelua Israelin tilanteesta käyvät erityisesti nuori sosialisti Shmuel ja molemminpuolisen väkivallan nähnyt vanha Wald. Shmuel ymmärtää arabien reaktiot:

Mitä syytä arabeilla olisi rakastaa meitä? Minkä tähden heillä ei olisi oikeus panna hanttiin muukalaisille, jotka ovat yhden äkin ilmestyneet tänne kuin vieraalta planeetalta, vallanneet heiltä maat ja mannut, pellot, kylät ja kaupungit, isien haudat ja poikien perinnöt? Tolkutamme itsellemme, että olemme täällä vain rakentaaksemme ja tullaksemme rakennetuiksi, elääksemme niin kuin ennenkin, lunastaaksemme esi-isiemme perintöosat ja niin edelleen, mutta kerrohan, onko maailmassa yhtään sellaista kansaa, joka avosylin ottaisi vastaan tällaisen satojentuhansien, miljoonien, muukalaisten yhtäkkisen invaasion, muukalaisten, jotka ovat saapuneet kaukaa ja väittävät perin kummallisesti, että heidän sieltä kaukaa mukanaan tuomissaan pyhissä kirjoissa luvataan koko maa vain ja ainoastaan heille?”

Ataljan isän näkemys oli, että juutalaiset ja arabit pystyisivät elämään yhdessä, jos vain väärinymmärryksistä päästäisiin eroon. Tätä Gershom Wald  pitää mahdottomana:

Minä puolestani sanon sinulle, rakas ystävä, että kun kaksi miestä rakastaa samaa naista tai kaksi kansaa vaatii itselleen samaa maata – vaikka he joisivat yhdessä virroittain kahvia, eivät suuret vedet voi heidän vihaansa sammuttaa, virran tulva ei vie sitä mukanaan. Ja tämänkin minä sanon, huolimatta siitä mitä sanoin aiemmin: onnellisia ovat haaveilijat ja kirottu on ihminen, joka silmänsä aukaisee. Haaveilijat eivät meitä pelasta, eivätkä heidän opetuslapsensa, mutta ilman unia ja haaveilijoita olisi yllämme langennut kirous seitsemän kertaa raskaampi. Haaveilijoita on kiittäminen siitä, että me selväpäiset olemme vähemmän kivettyneitä ja epätoivoisia kuin olisimme ilman heitä.

Juudas on hieno ja sivistynyt teos. Humaani ja ajatuksia herättävä. Sen lukijan kannattaa palauttaa mieleen jonkinlaiset perusasiat Israelin valtion synnystä, suurvaltojen osuudesta siinä, vuoden 1948 sodasta ja palestiinalaisten kohtalosta. Kirjaan tarttumista ei kuitenkaan pidä pelätä, mikään vaikealukuinen se ei ole. Oz kirjoittaa vetävää tekstiä ja kirjan jännite säilyy. Hänen henkilönsä ovat sopivan erikoisia ollakseen kiinnostavia.

Nimestään ja uskontopohdinnoistaan huolimatta Juudas ei ole mikään uskonnollinen teos. Jeesuksen ja juutalaisuuden suhteen tarkastelu on virkistävää kulttuurihistoriaan paneutumista jokaiselle.

Amos Oz on säännöllisesti mainittu yhtenä ehdokkaana Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Juudas on julkaistu hepreaksi vuonna 2014 ja sitä edeltävä, hänen sukuhistoriaansa seuraava Tarina rakkaudesta ja pimeydestä jo 12 vuotta aikaisemmin. Olen aikaisemmin lukenut Ozilta Tarinan rakkaudesta ja pimeydestä ja Fiman. Shmuelissa ja Fiman päähenkilössä on jotakin samaa, surkuhupaisen traagista ja surullista. Molemmista kirjoista mieleeni on jäänyt vahvana sisätilan tuntu, jossa ulkomaailmaa edustavat kadulta kantautuvat äänet. Suljettu maailma omalla tavallaan on Jerusalemkin, kirjojen tapahtumapaikka.

  • Amos Oz
  • Juudas
  • Tammi, 2018
  • Ha-besova al-pi Jehuda, suomentanut Minna Tuovinen, 2014
  • ISBN 978-951-31-8461-2
Kommentit
  1. Avatar photo Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *