Annamari Marttinen: Vapaa – turvapaikanhakijan tarina

Mahdi on Irakista Suomeen paennut turvapaikanhakija. Hänen ensimmäinen sijoituspaikkansa on entinen Konnunsuon vankila lähellä Lappeenrantaa. Annamari Marttisen Vapaa-romaanissa päähenkilö Mahdi Hasan odottaa vapaana mutta vankilassa ensin pääsyä poliisikuulusteluun ja lääkärintarkastukseen, sitten maahanmuuttoviranomaisten puhuttelua, joka ratkaiseeko, saako hän Suomesta turvapaikan vai karkotetaanko hänet maasta ja koko Schengen-alueelta. Ja miten vapaa hän siten on? Onko koskaan enää?

Kotimaansa sellejä ja kidutuskoppeja paenneet sijoitetaan entiseen vankilaan, jonka menneisyydestä muistuttavat makuuhuoneiksi muutettujen sellien ikkunoissa poikkisahattujen kaltereiden jäänteet. Jo tässä alkuasetelmassa on paljon ainesta romaaniin. Annamari Marttinen tuntee hyvin tämän entisen vankilan ja sen nykyisen toiminnan, sillä kirjan lievetekstin mukaan hän opettaa Joutsenon vastaanottokeskuksessa, entisessä Konnunsuon keskusvankilassa suomen kieltä.

Vapaa on Annamari Marttisen seitsemäs romaani. Kuva Marita Räsänen.

Vapaa on Annamari Marttisen seitsemäs romaani. Kuva Marita Räsänen.

Suomen kielen opiskelu on Mahdille tärkeää. Se tuo tyhjiin päiviin ja pitkään odotukseen vaihtelua, ja kieli on portti uuteen maahan. Suomen kieltä vastaanottokeskuksen koulussa opettavalla Katariinalla on merkittävä rooli Mahdin epätoivon, pelkojen, ikävän ja epävarmuuden täyttäminä viikkoina ja kuukausina. Katariina on hänen enkelinsä, niin Mahdi haluaa ajatella.

Mahdin tarina ja tausta paljastuvat kirjan edetessä vähitellen, kun menneisyyden kauhut palaavat Mahdin uniin. Hän on toimittaja, jota on kotimaassaan kidutettu ja jonka vanhemmat on tapettu ja pikkuveli on kateissa. Pakomatka Irakista Suomeen on kulkenut Turkin ja Kreikan kautta, pitkän matkaa myös kävellen.

Mahdin tarina on yksi kirjan säikeitä, toinen on Mahdin ja Katariinan suhde, joka on kehittymäisillään enemmäksikin kuin opettajan ja oppilaan suhteeksi. Kolmas säie kietoutuu Mahdin makuuhuoneen vankila-aikaisen asukin Patun ympärille. Mahdi löytää huoneestaan merkkejä Patusta ja myös Patulta jääneen kirjan ja vihkon, jossa on Patun muistiinpanoja. Niiden kautta Patu alkaa puhua Mahdille.

Vapaan kerronta kulkee pääosin Mahdin minä-kerronnan kautta. Jossakin kirjan puolivälissä kuitenkin hypätään myös kuvaamaan tapahtumia Katariinan näkökulmasta. Hämmentäväst kerran ja vain yhden kerran näkökulmahenkilöksi valikoituu tiellä ohiajavan auton kuljettaja.

DSC02535

Marttinen kuvaa tapahtumia yksityiskohtien kautta, jopa siinä määrin, että se kääntyy itseään vastaan. Tarkkuus muuttuu ajoittain kömpelöksi triviaksi ja lukijaa alkaa ärsyttää. Kuvaus lipsahtaa joissakin kohdin ylisentimentaaliseksi ja naiviksi. Kirjailijan tyylin lisäksi häiritsevät myös muutamat epäloogisuudet. Näkökulman yhtäkkisestä vaihtelusta jo mainitsin. Mahdi on paennut Irakista yhdessä Soranin kanssa, ja jossakin kirjan loppupuolella Mahdi mainitsee Soranin parhaaksi ystäväkseen. Kuitenkin tarina ”hukkaa” Soranin pitkäksi aikaa. Ihmetellen luin myös, miten Mahdi ja Soran pakomatkallaan Turkista Kreikkaan piileksivät viidakossa.

Suomalaisen ympäristön ja aiheensa Marttinen tuntee eittämättä hyvin. Mutta vaikka Vapaa seuraa tarkasti Mahdin ajatuksia ja odotuksen tunnelmia, jää lukija kaipaamaan ”elävämpää” Mahdia. Jotakin puuttuu. Kuva irakilaisesta turvapaikanhakijasta jää etäiseksi.

Tartuin kirjaan kiinnostuneena ja sen aihe ja turvapaikanhakijan näkökulma ovat näinä maahanmuuttajavastaisina aikoina tärkeät. Opetan itsekin vapaaehtoistyönä kerran viikossa maahanmuuttajille suomen kieltä ja kirjan oppituntikuvaukset ja opiskelijoiden vaikeudet suomen kielen alkeiden parissa ovat tuttuja. Olisin todella halunnut pitää kirjasta, mutta joudun tylysti toteamaan, että käsikirjoitus olisi vaatinut vähintään yhden kirjoituskerran lisää ylimääräisten imelyyksien ja epäloogisuuksien poistamiseksi. Tähtiä mietin pitkään ja päädyin kuitenkin antamaan kaksi aiheen tärkeydestä.

Kirjan blogimme sai kustantajalta. Siitä kiitos, Tammi ja Bonnier Books!

 

  • Annamari Marttinen
  • Vapaa
  • Tammi, 2015
  • ISBN 978-951-31-8025-6
Kommentit
  1. Mai
    • Avatar photo Airi Vilhunen
  2. Kia/ Luetaanko tämä?

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *