Anne B. Ragde: Perintötila- Berliininpoppeleiden sukutarina jatkuu tahmeasti
Muistan, kuinka norjalaisesta Berliininpoppeleista kohistiin! Asuin silloin Bangkokissa ja skandinaisten treffeillä kaikki suosittelivat lukemaan kirjasarjan. Minun onnekseni tulin sen verran jälkijunassa, että kaikki kolme osaa oli jo julkaistu ruotsiksi, joten lukeminen onnistui. Sain myös lainaksi sarjasta tehdyn tv-sarjan dvd:llä, eikä yhtään haitannut, vaikka se oli vain norjaksi, sillä tarina oli kiehtova ja ohjaus sekä näyttelijäsuoritukset olivat osuneet aivan nappiin.
Poimin sarjan neljännen osan mökkilukemiseksi, sillä meidänkin mökki on neljän veljeksen perintötila.

Perintötila jatkaa Berliininpoppelit-trilogiaa
Perintötila on niin selkeästi Anne B. Ragden Berliininpoppeleiden, Erakkorapujen ja Vihreiden niittyjen jatko-osa, että en suosittele sitä kenellekään itsenäisesti luettavaksi. Kirjassa oletetaan, että Neshovin suvun käänteet ovat selvillä ja lukijan tulee tietää, keitä ovat Perintötilan päähenkilöt Torunn, Margido ja Erlend.
Aikaa edellisen osan tapahtumista on mennyt kolmisen vuotta. Nyt kieputaan eniten edesmenneen Torin tyttären, nelikymppisen Torunnin ympärillä. Hänen osaltaan kerrotaan jokainen pizzanpala, jonka hän syö ja jokainen tupakka, jonka hän polttaa. Hänen tarinaansa on kovin raskasta lukea, sillä hänen omassa mielessään ei paljon aurinko paista, vaikka lukija tunnistaa monia ilonaiheita hänen elämässään. Jopa hautausurakoitsijayrittäjänä toimiva Torunnin pidättyväinen Margido-setä vaikuttaa valoisammalta kuin Torunn.
Onneksi kirjassa on mukana myös Erlend ja hänen puolisonsa Krumme! Tämän homoparin suhteesta on ollut mukava lukea aiemminkin. Erlendin Swarovski-kokoelmat ja Krummen loputon kiltteys ovat tuoneet erilaisen kulman Neshovin sikalantuoksuiseen ja umpimieliseen tarinaan. Tosin tällä kertaa heidänkään tarinansa ei nouse lentoon, vaan Radge junnaa selittämässä heidän ja heidän kolmen lapsensa äitien tilannetta, vieläpä enimmäkseen katsoen peruutuspeiliin.

Anne B. Radge sai Kirsin Book Clubin kirjanmerkin Göteborgin kirjamessuilla 2017.
Jatko-osat ovat haasteellisia. Perintötilan kohdalla melkein toivon, että Anne B. Ragde ei olisi lähtenyt kirjoittamaan jatkoa. Toki pidän hänen tavastaan kuvata arkea, mutta minulle olisi riittänyt jo aiemmissa osissa toteutettu kumihanskojen vetäminen käteen ja kaiken saastan rapsuttaminen perintötilan keittiön pinnoista, sitä ei olisi tarvinnut kuvata uudelleen. Göteborgin Kirjamessuilla Ragde kertoi, että hän tekee runsaasti tutkimustyötä, omien sanojensa mukaan ehkä liikaakin. Se näkyy tekstissä aitoutena, mutta myös yksityiskohtien yliviljelemisenä.
Perintötila palvelee tuttujen ihmisten kuulumisten päivityksenä, mutta hyvin pintapuolisena sellaisena. Ihan kuin kirjailija ei enää itsekään olisi oikeasti kiinnostunut henkilöistään.
No, ehkä Perintötila oli vain alkusoitto viidennelle osalle nimeltään Elämänrakentajat, joka ilmestyy suomeksi elokuussa 2018 ja esittelyn mukaan jatkaa aivan suoraan siitä, mihin Perintötila päättyy.

Berliininpoppelit-sarjan viides osa ilmestyy elokuussa 2018
Muita kirjasarjoja ja jatko-osia:
- Millenium-jatko #4: Se mikä ei tapa
- Millenium-jatko #5: Tyttö joka etsi varjoaan
- Hercule Poirot -uudelleenlämmitys: Nimikirjainmurhat
- Rei Shimura -jatko: Menetysten rannikolla
- Tommi Kinnusen Neljäntuulenristeyksen jatkona Lopotti
- Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita, osat 1-6
- Elena Ferranten Napoli-sarja

Tommi Kinnunen ja Anne B. Ragde ovat molemmat kirjoittaneet sukutarinan ja olivat yhdessä keskustelemassa Göteborgin Kirjamessuilla 2017. Ragde kirjoittaa kaiken tutkimustietonsa ylös kännykkään, Tommi Kinnunen ei kirjoita mitään, sillä hän sanoi muutoinkin muistavansa kaiken tarkasti.
- Anne B. Radge
- Perintötila
- Tammi, 2017
- Alltid tidgivelse, 2016
- ISBN 978-951-31-9451-2
Hei. Nyt on pakko kirjoittaa tämä. Luen tällä hetkellä Ragden ”Talon tytär” kirjaa. Se on taattua Ragdea, koska se kertoo rehellisesti oikeasta elämästä, menneestä ja nykyisestä eikä peittele asioita, joita ihmiset kovin helposti piilottavat ja työntävät ties minkä alle piiloon. Elämää aika paljon kokeneena tiedän mistä puhun, varsinkin, kun olen toiminut lääkärinä. Nyt vähän ihmettelen, miksi ”Talon tytär” ei ole esillä? Minusta se kannattaa lukea. Lukeminen on helppoa ja teksti on välillä lähes hykerryttävän hauskaa. Terveisin emerituslääkäri PJP.
Hei Pertti!
Toivottavasti huomasit, että olen sarjan viidennen osan Elämänrakentajat lukenut ja siitäkin blogijutun kirjoittanut. Oikeassa olet, Talon tytär ei ole saanut esittelyä, mutta ainoa syy on se, että sen ilmestyminen on jotenkin livahtanut minulta ohitse. Varmasti tutustun siihenkin, sillä kieltämättä Neshovin suvusta kertovan sarjan loppuhuipennus kiinnostaa. Tämä silti, vaikka olenkin arvioissani ollut hieman nihkeä näiden 4. ja 5. osan suhteen.