John Williams: Butcher’s Crossing – Go West, young man

Butcher's Crossing 01

Taas tuli todistetuksi, ettei mihinkään genreen kannata olla ennakkoasennetta, joka estää kirjan lukemisen. John Williamsin Butcher’s Crossing on lännenkirja, western, ja ehdin ennakkoon epäillä, olisiko kirja sittenkään minulle. Mutta onneksi siihen tartuin, Williamsin Stonerista lumoutuneena.

”Suurin amerikkalainen romaani, josta et ole koskaan kuullut”, näin mainostettiin Williamsin Stoneria. Mainosteksti piti paikkansa. Stoner oli viime vuonna lukemistani kirjoista ehdoton ykkönen. Niin se oli monen muunkin mielestä. Kirjabloggarit äänestivät sen viime vuoden parhaaksi käännöskirjaksi. Itse suosittelin sitä tutuille, jotka kirjan luettuaan lähettivät kiitoksen. Blogijuttua en Stonerista kuitenkaan kirjoittanut. Heti lukemisen jälkeen tuntui, etteivät omat sanat riittäneet kuvaamaan, miksi kirja vaikutti niin voimakkaasti. Stoner oli hiljaisesti hieno, se kuiski hyvyyttään, ei huutanut sitä julki.

Stonerin maineella Butcher’s Crossingkin ratsastaa, eikä siinä mitään. Kirja ei tuota pettymystä Stoneriin ihastuneelle, vaikkei se yhtä voimakas lukukokemus olekaan.

”Go West, young man” on Horace Greeleyn, amerikkalaisen kirjailijan, nimiin kirjattu kehotus, jolla valkoista Amerikkaa levitettiin länteen.  Nykyisin sanoisimme, että tämä oli osa propagandaa, jolla perusteltiin asutuksen tunkeutuminen yhä syvemmälle alkuperäiskansojen alueelle.

Butcher’s Crossingin länteen lähtevä nuori mies on Will Andrews, joka kolme vuotta Bostonissa, Cambridgessä opiskeltuaan lähtee länteen, Kansasiin ja sieltä pitkälle vaellukselle kohti Coloradoa ja Kalliovuorten laaksossa majailevia biisonilaumoja. 1870-luvun ihanteellisen, turvattua kaupunkilaiselämää eläneen Willin mielessä väikkyy kuva yhteydestä vapaaseen luontoon. Matkasta tulee hyvin toisenlainen kuin hän on kuvitellut. Siitä tulee myös matka aikuisuuteen ja itsensä löytämiseen.

Hän etsi vapautta ja hyvyyttä, toivoa ja alkuvoimaa, joiden aavisti vaikuttavan elämänsä kaikkien tuttujen asioiden alla, asioiden jotka eivät olleet vapaita eivätkä hyviä eivätkä toiveikkaita eivätkä alkuvoimaista. Hän etsi oman maailmansa lähdettä ja säilyttäjää, maailman joka tuntui alati kääntävän peloissaan selkänsä lähteelleen sen sijaan että olisi etsinyt sitä kuten hänen ympärillään kasvava preeriaruoho ulotti säikeiset juurensa viljavainioita pimeään kosteuteen, villiin luontoon, ja siten uudistui vuodesta toiseen.

Eletään 1870-lukua ja Butcher’s Crossing on kyläpahanen Kansasissa. Sinne metsästäjät ja muut onneaan lännestä etsivät palaavat retkiltään ja tuovat parkittaviksi ja edelleen myytaväksi saaliinsa. Biisonin metsästys ja vuotien myyminen on pitkään ollut tuottoisaa liiketoimintaa, mutta massiivisella metsästyksellä biisonilaumoja toisensa perään on tuhottu. Läheltä Butcher’s Crossingia ei enää löydy riittävästi biisoneita metsästettäväksi.

Heti Butcher’s Crossingiin saavuttuaan Will tapaa vanhan ammattimetsästäjän, Millerin, ja innostuu tämän kuvailemasta mahdollisuudesta löytää Coloradon vuoristosta valtavat biisonilaumat. Will on saanut enoltaan perintörahoja, ja näillä rahoilla käynnistyy neljän miehen metsästysretki. Miller on parkkiintunut ammattilainen, alueen ja biisonin metsästyksen hyvin tunteva, kokenut kettu. Charley Hoge, viinaan ja raamattuun turvaava yksikätinen lähtee retkelle ajuriksi ja kokiksi, ja kyyninen ja epäluuloinen Fred Schneider tarvitaan mukaan kokeneena nylkyrinä, jonka opissa myös Will oppii nylkemään.

Kuvatekstiä tähän

Biisoneita on joskus arvioitu olleen 50 miljoonaa, mutta rankka metsästys vei ne melkein sukupuuttoon.

Vieläkö vuoristossa on biisonilaumoja? Löytävätkö retkeläiset perille? Williams kasvattaa tarinan jännitettä koko ajan. Mutta kun saalis, se etsitty ”aarre” on löytynyt, retki muuttuu pelkäksi silmittömäksi tappamiseksi, loputtomaksi löyhkääväksi biisonien nylkemiseksi ja kilpailuksi aikaa ja uhkaavaa talvea vastaan.  Nuoren Will Adrewsin idealistiset unelmat karisevat. Ylpeä, jalo ja arvokas biisoni onkin nyljettynä alaston ja avuton ruho.

Biisoni ei ollut enää oma itsensä tai se, joksi hän oli sen kuvitellut. Sen minuus oli murhattu, ja Andrews oli aistinut tuon murhan tappavan jotakin hänestäkin eikä ollut kestänyt kohdata sitä. Ja niin hän oli kääntänyt selkänsä.

Biisonin nylkeminen rinnastuu kirjassa seksuaalisesti kokemattoman Willin ja  Francinen, prostituoidun kohtaamiseen ennen metsästysretkeä. Francine haluaa Willin nimenomaan ennen tappamisretkeä, ennen kuin Will kovettuu, siitä Francinella on jo paljon kokemuksia. Francine ei kohtele Williä asiakkaana vaan rakastettuna ja riisuutuu hänen edessään. Mutta Will ei pysty.

Andrewsin päähän pälkähti järjetön kuva sadoista miehistä, joita virtasi tähän huoneeseen ja sieltä pois. Hän kääntyi ja irtautui äkkiä Francinesta, kun jokin hänen sisimmässään kuoli.

John Williams

John Williams kuoli vuonna 1994, ja hänen kirjansa ”löydettiin” uudelleen vasta muutama vuosi sitten. Häntä on kuvattu myös kirjailijoiden kirjailijaksi, eli kokonaan unohtuneet hänen romaaninsa eivät ole koskaan.

John Williams on taiturillinen kertoja. Tarina on tarkkaan rakennettu, eikä jännite katoa kertaakaan. Lukija seuraa jännittyneenä retken ja tarinan etenemistä kohti vääjäämätöntä huippukohtaa, ja sen jälkeen yhä syvenevää katastrofia. Kirjallisuuden opettaja Williams on hallinnut klassisen romaanin rakenteen, ja se on tärkeä osa kirjan nautittavuudesta.

Butcher’s Crossingin kuvasto on minulle tutumpi lännenfilmeistä kuin kirjallisuudesta: pölyiset kyläpahaset, saluunat, hyväsydämiset huorat, vankkurit. Kuvaavaa Williamsin kertojan kyvylle on, että kirjassa kuvattu täydessä lastissa olevien härkävankkureiden joen ylitys on monin kerroin jännittävämpi kuin elokuvien vastaavat kohtaukset.

Butcher’s Crossing ilmestyi alunperin vuonna 1960, Stoner viisi vuotta myöhemmin. Vielä odottaa suomeksi julkaisemista Williamsin kolmas romaani Augustus.

Tämän kirjan samoin kuin Stonerin on erinomaisen ansiokkaasti suomentanut Ilkka Rekiaro. Kirjan sain kustantajalta, kiitos Bazar.

 

  • John Williams
  • Butcher's Crossing
  • Bazar, 2016
  • Butcher's Crossing, suomentaja Ilkka Rekiaro, 1960
  • ISBN 978-952-279-207-5
Kommentit
  1. Maija

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *