David Lagercrantz: Tyttö joka etsi varjoaan – Millenium-sarjan osa 5

Olin syksyllä illalliskutsuilla Tukholmassa. Pitkä pöytä historiallisessa palatsissa ja ympärilläni tuntemattomia ruotsalaisia. Jossain vaiheessa keskustelua kerroin harrastuksekseni kirjabloggaamisen ja seurue kiinnostui. Kerroin olleeni muutama viikko aiemmin Göteborgin kirjamessuilla ja kuunnelleeni monia ruotsalaisia kirjailijoita. ”Mitä mieltä olet David Lagercrantzista ja hänen kirjoittamistaan jatko-osista Stieg Larssonin Millenium-sarjaan?” kysyi Kenneth vierestäni.

Hetken harkitsin, mitä voin diplomaattisesti sanoa, sillä alkuperäinen Millenium, kolme tukevaa osaa, joissa avataan ruotsalaisen yhteiskunnan mätäpaiseita, on ollut valtaisa maailmanmenestys ja aikoinaan kolahti minuunkin. Stieg Larsson oli suunnitellut sarjasta 10-osaista, mutta hän kuoli yllättäen sydänkohtaukseen vain 50-vuotiaana. Maailma oli jo koukuttunut Milleniumin päähenkilöihin toimittaja Mikael Blomkvistiin ja etenkin peppipitkätossumaiseen Lisbeth Salanderiin ja tarinalle haluttiin jatkoa.

Larssonin avovaimo ja Larssonin isä ja veli kiistelivät oikeuksista. Avovaimo ei halunnut miljoonia, vaan oikeudet teoksiin. Lain mukaan kaikki, niin rahat kuin oikeudetkin, kuuluivat kuitenkin sukulaisille. Niinpä he suostuivat jatko-osien tekemiseen ja tähän hommaan kolmen seuraavan Millenium-kirjan osalta palkattiin David Lagercrantz, jonka suurin meriitti kirjailijana on erinomainen Zlatan-elämäkerta.

Niinpä kerroin pöytäseurueelleni, että olen lukenut uusista vasta Lagercrantzin Millenium nelosen, Se mikä ei tapa, ja mielestäni ei hänen, eikä kenenkään muunkaan olisi pitänyt tarttua jatko-osien kirjoittamiseen. Jatkoin perustelemalla suunnilleen niin kuin olen kirjoittanut aiemmassa blogijutussanikin.

Kenneth oli hiljaa, samoin muut, kunnes Agneta pöydän toiselta puolelta tokaisi: ”Vad underbart! Kerrankin joku sanoo suoraan, minustakaan M4 tai M5 ei ole mistään kotoisin! En ymmärrä, miksi niitä hehkutetaan mediassa niin paljon!” Keskustelu jatkui, muutkin kertoivat, kuinka upeita alkuperäiset heidän mielestään olivat ja olivat samaa mieltä, että jatko-osat olisi kannattanut jättää kirjoittamatta.

Nyt olen lukenut myös M5:n nimeltään Tyttö joka etsi varjoaan. Ystävättäreni tosin kehotti jättämään väliin, pelkkää ajanhukkaa, sanoi hän. No, minä olen niin Lisbeth Salanderin lumoissa, että halusin kohdata hänet uudelleen, vaikka vähän kökömmässäkin tarinassa.

Göteborgin Kirjamessuilla David Lagercrantz keskusteli englantilaisen kustantajansa Christopher MacLehosen kanssa, joka on ollut tärkeässä roolissa, kun Milleniumista on tehty menestynyt vientituote.

Toisaalta olin kuunnellut David Lagercrantzia Göteborgissa ja hän oli saanut minut kiinnostumaan kirjasta, tai ehkä enemmän ilmiöstä. David nimittäin sanoi haastattelunsa aluksi heti, että älkää kysykö mitään kirjasta, hän ei jaksa puhua siitä enää mitään! Hän oli juuri palannut Amerikan turneelta, jossa oli neljän viikon ajan markkinoinut kirjaa 10 tuntia päivässä.

Millenium on yhä enenevässä määrin Lisbeth Salander -ilmiö! Lukijat kaipaavat vahvaa naistoimijaa. Ennen naiset ovat olleet uhrina tornissa ja prinssi on tullut pelastamaan. Tai he ovat olleet sankaripoliisin apureita. Yhtäkkiä meillä onkin tyttö, joka pitää huolta itsestään, joka ottaa vallan omiin käsiinsä. Sitä halutaan, Millenium-kirjojen lukijoista enemmistö on naisia. Ja Lisbeth-kopioita on luotu muihinkin dekkareihin”, David Lagercrantz totesi Göteborgin Kirjamessuilla.

Nyt M5:n luettuani tekee mieli kysyä Lagercrantzilta, miksi ihmeessä Lisbeth on niin pienessä roolissa uudessa kirjassa, jos kerran sarjan lumo lepää hänenkin mielestään Lisbethissä? Kirjan nimi on ruotsiksi Mannen som sökte sin skugga, joka on mielestäni paljon kuvaavampi kuin Tyttö joka etsi varjoaan, sillä tarinan ytimessä on erään miehen elämänkohtalo. Tarina tosin hieman liippaa Lisbethiä, mutta kuitenkin kovin etäältä.

David Lagercrantz signeeraa Göteborgin Kirjamessuilla. Ruotsalaisen kirjan kansi on kovin erilainen kuin suomalaisen version.

M5:ssa on samat ongelmat ja samat vahvuudet kuin M4:ssa. Lagercrantz sanoi, että hänen täytyy kirjoitusprosessissa pysyä uskollisena alkuperäisille henkilöhahmoille, lisätä vähän, mutta ei kuitenkaan liikaa, jotta tunnistettavuus säilyy. Tekstissä tämä näkyy kikkailuna. Juoneen on pitänyt tunkea Mikaelille naissuhde, Lisbethin on pakko jossain välissä syödä pakastepizzaa. Kirjan etuliepeessä Lagercrantz toteaa, että Lisbeth Salander on imeytynyt hänen verenkiertoonsa. Jos hän kokee niin, niin valitettavasti se ei ainakaan minulle lukijana välittynyt. Henkilöiden sielu uupuu tekstistä ja ennen kaikkea tarinan merkitys puuttuu. David Lagercrantzilla ei ole mitään uutta yhteiskunnallista sanottavaa, tämä on ollut pakotettua tekemistä.

Juoni keskittyy eettisesti tuomittavaan kaksostutkimukseen, jonka päävastuullisia halutaan saada kiinni. Toinen, täysin irrallinen juonenkulku käsittelee muslimiperheen poikien radikalisoitumista ja tyttären kohtaloa.

Kirjassa on myös hetkensä. Holger Palmgrenin osuus ja kaksostarina. Niinpä ajoittain kääntelin sivuja innokkaasti. Teksti on pääosin sujuvaa ja Outi Mennan suomennos toimii. Mutta valitettavan heppoinen on muistijälki, jonka tämä teos jättää jälkeensä.

M6 on silti tulossa. Se keskittyy jälleen Lisbethiin ja hänen kuvankauniiseen rikollissiskoonsa Camillaan. Isän varjo leijuu kuulemma tarinan yllä ja luvassa on siskosten keskinäinen kamppailu. Amerikkalaiset toivovat kuulemma tarinaan lisää seksiä ja onnellista loppua. Saas nähdä, ohjaako nämä toiveet Lagercrantzia, mutta hyvin varmalla äänellä hän totesi messulavalla, että M6 on hänen viimeinen Millenium-kirjansa.

Kuva David Lagercrantzin kanssa Turun Kirjamessuilla 2015

  • David Lagercrantz
  • Tyttö joka etsi varjoaan
  • WSOY, 2017
  • Mannen som sökte sin skugga, suomennos Outi Menna, 2017
  • ISBN 978-951-0-41897-0
Kommentit
  1. Minna Vuo-Cho
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  2. Tiina / Kirjaluotsi
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  3. Amma
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  4. Katriina
  5. Elegia
  6. Linnea
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  7. Jokke
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  8. Jouko
    • Avatar photo Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *