Elin Willows: Sisämaa – muuttajana ja sivullisena

Täällä minä silti olen.

Täällä, minä, hän. Elin Willowsin Sisämaassa ei paikoilla ja tärkeimmillä henkilöillä ole nimiä. Romaanin täällä on pieni paikkakunta napapiirin eteläpuolella, missä rannikko on bussimatkan päässä eikä Norjakaan kaukana. Talvella on pimeää ja kesällä valoisaa. Lumi sataa jo lokakuussa eikä ikinä tule kevät. Tuntomerkit Norjaa lukuun ottamatta sopisivat Suomeen, mutta Ruotsin Norrbottenissa todennäköisesti ollaan. Todennäköisesti, sillä ei paikkakunta eikä lähikaupunki saa kirjassa nimeä.

Nimettömäksi jää päähenkilökin, minä, nuori nainen (vaikka iällä ei täällä ole merkitystä), joka on muuttanut paikkunnalle hänen takiaan, paikkaan, josta ei aikaisemmin tiennyt mitään. Suhde loppuu heti muuton jälkeen, mutta silti nainen jää. Miksi? kysyvät paikkakuntalaiset, ja samaa hän ihmettelee itsekin. Lähteminen on täällä tavallisempaa kuin jääminen, puhumattakaan etelästä muuttamisesta.

Nainen on saanut työpaikan paikkakunnan kaupasta, hänelle on asunto vanhan naisen vuokralaisena ja pian ajokortti ja autokin, niin kuin paikkakunnalla kuuluu olla. Ajeluihin, ilman päämäärää ja myös jäällä. Tämäkin kaikki on naiselle uutta.

Vähitellen tutuiksi tulevat työkaverit, kioskin Ole, Hotellin muut lauantaijuhlijat. Ulkonäöltä oikeastaan kaikki, niin pieni paikkakunta on. Nainen pysyy silti sivullisena. Hän ei eristäydy, mutta yksin hän on, muiden seurassakin. Ensin tutuimmaksi tulee luonto: metsät, järvi, tunturimaisema.

En kuitenkaan tiedä tästä paikasta mitään. Se ei ole minulla verissä.

Sisämaan kerronta etenee sisäisenä puheena, joka, niin kuin ajatuksemme, hyppelee ajassa edestakaisin. Ensin voi tulla tapahtuman aiheuttamat reaktiot ja vasta myöhemmin itse tapahtuma. Useaan kertaan palataan kävelyretkiin luonnossa, lauantai-iltojen ravintolamatkoihin Hotelliin, samanlaisina toistuviin työpäivän rutiineihin, lauantaisin ostettaviin karkkeihin ja viikkolehteen.

Toistuvasti kirjan minä ajattelee myös entistä poikaystävää ja vakuuttaa (itselleen), päässeensä yli hänestä. Nainen on jäänyt ja hän lähtenyt pois. Hän palaa käymään paikkakunnalle, on yhteydessäkin, paikkaa huonoa omaatuntoaan, ajattelee nainen. Onhan hän saanut naisen muuttamaan tälle vieraalle paikkakunnalle. Pian hän vierailee paikkakunnalla myös uuden tyttöystävän kanssa. Mitään suuria, eikä oikeastaan pieniäkään, tunnekuohuja eroon ei kuitenkaan liity.

Tarvitsisin syyn lähtemiseen, mutta en keksi sellaista, ja siksi jään tänne.

Willows on toteuttanut haastavan rakenteen ja kerronnan lähes mestarillisesti. Kirjan tapahtumia hallitsee tapahtumattomuus, mutta kerronnassa on jännitettä ja kokonaisuudesta muodostuu eheä kaari. Luvut ovat lyhyitä, ja seuraavaan hyppää odottaen jotakin ratkaisevaa. Lukijana en kuitenkaan pettynyt, vaikka isoa muutosta ei tullut, vaan jatkoin ahneesti eteenpäin.

Nuori nainen, katkennut suhde, sivullisuus, samanlaisena toistuvat päivät. Mieleen tulee toinen viime vuoden esikoiskirja, Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu, ja sen sipsit ja valkosipulidippi vastaan Sisämaan lauantaikarkit ja viikkolehti. Molemmat kirjat ovat kuitenkin omaäänisiä ja keskenään erilaisia. Siinä missä Savonlahden sävy on kepeä, Willowsin on tumma ja vakava. Lähempänä Sisämaata sivullisuuden kuvauksena on Saara Turusen Sivuhenkilö, omaääninen sekin.

Sisämaa/Inlandet on Elin Willowsin esikoisromaani. Kuva Frank A. Unger.

Elin Willows on syntynyt Ruotsissa ja muuttanut Suomeen 10 vuotta sitten. Hän on ruotsinkielisen Ylen kulttuuritoimittaja Vaasassa. Sisämaa/Inlandet on hänen esikoiskirjansa. Se julkaistiin samanaikaisesti vuoden 2018 alussa Suomessa ja Ruotsissa kolmena eri versiona, kahtena ruotsinkielisenä versiona ja suomenkielisenä.

Kirja on Ruotsissa ehdolla kahdenkin esikoiskirjapalkinnon saajaksi: Borås Tidningsin Deputantprisetin ja Ruotsin kirjailijaliiton Katapultprisetin, joka myönnetään vuoden parhaalle kaunokirjalliselle esikoiselle. Jälkimmäinen palkinto jaetaan 16.3. Kirjasta tehdään myös elokuva, jonka kuvausten on tarkoitus alkaa maaliskuussa.

Kirjan nimen Sisämaa tulkitsen viittaavan siihen, mitä päähenkilön mielessä tapahtuu, hänen yksinäisyyteensä ja eristäytymiseensä, lähes huomaamatta tapahtuvaan muutokseen, jossa hän, jos ei nyt kotiudu, niin ainakin hiljalleen sopeutuu paikkakunnan elämään. Liian pitkälle menevistä tulkinnoista minut kuitenkin palautti niin sanotusti maan pinnalle tieto, että Norrlandin, johon Norrbottenin läänikin lasketaan kuuluvaksi, sisäosia kutsutaan Inlandetiksi.

Runebergin päivänä 5.2.2019 Svenska litteratursällskapet palkitsi Elin Willowsin Inlandetista 8000 euron suuruisella Granberg-Sumelius prisetillä. Onnitteluni! Tämä kirja ansaitsee palkintonsa.

Elin Willowsin kirja on saanut kovin erinäköiset kannet suomeksi ja ruotsiksi.

  • Elin Willows
  • Sisämaa
  • Teoa & Förlaget, 2018
  • Inlandet, suomennos Raija Rintamäki, 2018
  • ISBN 978-951-851-842-9

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.