Fiona Barton: Leski – ihan pätevä uutuustrilleri

Mikä on dekkarin rikos ja kuka sitä selvittää?

Pieni Bella Elliott on kadonnut kotipihasta sen lyhyen hetken aikana, jonka on leikkinyt yksin äitinsä Dawnin puuhaillessa kotiaskareissa. Tapausta selvittää komisario Bob Sparkes, joka ei halua luovuttaa Bellan tapausta, vaikka takaiskuja matkan varrella tulee ja välillä tilanne näyttää toivottomalta. Myös toimittaja Kate Waters, jonka hahmo tuntuu nojaavan vahvasti kirjailija Fiona Bartonin omaan toimittajataustaan, tuodaan lähelle lukijaa. Kunnianhimoinen ja kokenut Kate on luonut hyvät suhteet poliisiin ja tasapainoilee luottamuksen säilyttämisen ja lehden juttutavoitteiden välimaastossa.

Ovatko dekkarin henkilöt uskottavia / kiinnostavia?

Barton marssittaa kertomukseen aika puhtaaksi tyyyliteltyjä henkilöitä, mikä tekee heistä riittävän uskottavia. Toisaalta perustyypittely ja niin monista tarinoista jo tutut henkilöhistoriat tekevät hahmoista paikoitellen vähän epäkiinnostavia.

Onko juoni vetävä? Ajankohtainen? Entä yllätyksellinen, arvaako lopun?

Lesken alkuasetelma on karmivuudessaan lukemaan innostava. Pienen tytön katoaminen on valitettavan pysyvästi ajankohtainen teema. Epäillyn ja hänen sittemmin leskeksi jäävän vaimonsa persoonia avataan vähitellen, mikä herättää kiinnostuksen lukea lisää. Jännite ei vain minulle riittänyt ihan loppuun asti, vaan olisin kaivannut jonkinlaista kierrettä ja yllätyksellisyyttä loppuun. Sillä onhan tarina tosi simppeli, jos jopa minä arvaan sen kulun – melkein kokonaan!

Miten paljon dekkarissa kuvataan päähenkilön elämää?

Kirjan kerronta perustuu eri henkilöiden näkökulmiin, joista lukijalle muodostuu käsitys kokonaisuudesta. Pidin tästä rakenteesta, joka avasi tapahtumia pala ja näkökulma kerrallaan. Rikoksesta epäillyn muotokuva syntyy suurimmaksi osaksi lesken kertoman kautta.

Onko dekkari raaka, ahdistava tai pelottava?

Lesken tarina ei tullut kovin lähelle minua, eikä se myöskään herättänyt voimakkaita tuntemuksia. Toki kiinnostuin saamaan selville, mitä on tapahtunut. Psykologinen trilleri, joksi Leskeä ennakkokappaleen takakannessa mainitaan, on vaativa määre. Jäin kaipaamaan hieman lisää terävyyttä ja jännitystä, ehkä siksikin että odotin kirjalta enemmän kuin sain.

Herättikö dekkari sinussa ajatuksia, koskettiko?

Kirjan henkilöistä useat peilautuivat omiin havantoihin vuosikymmenten varrelta ja siten pistivät harmaat aivosolut liikkeelle. Mitään mullistavan uutta tai edes kovin koskettavaa ei minuun tästä kirjasta tarttunut. Oikeat ainekset on kirjoitettu ammattitaitoisesti ihan päteväksi jännäripaketiksi. Jäin kuitenkin kaipaamaan vähän lisää tunnetta, tekstistä ei minulle välity intohimoa juonen kehittelyyn ja kerrontaan.

Suositteletko ja kenelle? Montako tähteä?

Vaikkei Leski minuun ihan täysillä iskenytkään, se on sujuvaa ja toimivaa viihdettä, jota voin suositella vaikkapa väkivallattoman jännityksen ystäville.

Kiitokset kustantajalle kirjan ennakkokappaleesta.