Revontultentie: Jari Tervon paluu nuoruutensa Rovaniemelle

Olen aina ollut Jari Tervon kirjojen suurkuluttaja. Lukematta taitaa olla vain yksi Troikka-Myyrä-Koljatti –trilogian osista ja runokokoelmat, joita en ”osaa” lukea. Taidanpa palata tähän lukemattomaan kirjaan piakkoin.

Jari Tervo on jäsenemme Eijan aikalainen Rovaniemeltä Kuva WSOY / Veikko Somerpuro

Jari Tervo on jäsenemme Eijan aikalainen Rovaniemeltä
Kuva WSOY / Veikko Somerpuro

Ensimmäinen lukemani Tervo oli Pohjan hovi. Kirjan ostamista innoitti Jarin rovaniemeläisyys, samanikäisyys ja tarina siitä, että lakkiaisiltana Jari olisi yrittänyt uida Pohjanhovin rannassa Kemijoen toiselle puolelle. Tarinan paikkansapitävyyttä en voi vannoa. Pohjan hovin luettuani olin täysin Tervon kirjoitustyylin lumoissa: paljon pohjoisen sanontoja, tuttuja paikkoja ja maisemia, mielenkiintoisia hahmoja ja ennen kaikkea teräviä lauserakenteita. Nautin hänen verbaalisesta kyvystään kirjoittaa lauseita, jotka olivat yksiselitteisiä ja silti monimuotoisia. Lukijana jäin usein miettimään, mitähän Jari oikeasti tarkoitti. Ensimmäisen kirjan luettuani ostin itselleni kaikki siihen mennessä ilmestyneet Tervon kirjat. Suosikkini oli ja on edelleen Minun sukuni tarina ja sen loppu. Lukija sai itse päätellä, miten kirja voisi jatkua.

Jari Tervon tyyli kirjoittaa on mielestäni samankaltainen kuin John Irvingillä, esim. kirjassa Kaikki isäni hotellit. Kirjojen hahmot ja tapahtumat ovat molemmilla yhtäarvaamattomia. Jarilla on Irvingiä parempi taito tarkistaa, kuinka tarkasti kirja luetaan, sillä hän kirjoittaa teoksiinsa kohtauksen, jota ei voi oivaltaa , ellei ole hahmottanut kirjassa olevaa aiempaa tapahtumaa. Tuotantonsa keskivaiheilla (Troikka, Myyrä, Koljatti) Tervon kirjoitustyyli oli vaikeaselkoisimmillaan. Ehkä juuri siksi tähän aikakauteen liittyvä kirja on lukematta.

Kirsin Book Club luki Jari Tervon Esikoisen tammikuussa 2014

Kirsin Book Club luki Jari Tervon Esikoisen tammikuussa 2014

Esikoisen luettuani en osannut odottaa hänen jatkavan sarjaa murrosikäisen pojan kasvusta 70-luvun Rovaniemellä. Positiivisesti yllättyneenä luin arvostelun hänen uudesta kirjastaan Revontultentie. Kriitikon täytyy olla yhtä fanaattinen Tervon ihailija kuin minä, sillä hän käsitteli Tervon uutuutta silkkihansikkain.

Revontultentie on selkeä jatko Esikoiselle. Esikoinen on esipuberteettipojan kokemuksia lapsen maailman muuttuessa aikuisten maailmaksi. Mukana on myös hyvin tervomainen osio Isomummun seikkailuista Espoossa ja hänen suuresta rakkaudestaan hunghuusimieheen.

Jari Tervo palaa nuoruutensa Rovaniemelle

Jari Tervo palaa nuoruutensa Rovaniemelle

Revontultentie on neljän päiväkirjan kokoelma vuoden 1973 helmikuusta syyskuun loppuun, jolloin kirjan Jari on 14-vuotias. Hän ei enää pelaa jalkapalloa eikä soita pahvikitaraa kavereidensa kanssa. Hunghuusimieheen aikoinaan rakastunut Isomummu Esme on kivettynyt hoitokotiin ja pitelee Jarin palmikkoa kädessään kuin elämänlankaa. Kirjasta välittyy 14-vuotiaan älykkään pojan yksinäisyys, jonka täyttää uusi historianopettaja Orankivaara sekä palava kaukorakkaus saman luokan tyttöön.

Orankivaara on kiihkeä sosialisti ja ihastuksen kohde Irene monta kertaa luokalle jäänyt ja Jaria vanhempi, ja lisäksi hän seurustelee Rissalan Ranen kanssa. Orankivaara näkee Jarin yksinäisyyden ja älykkyyden, tutustuttaa hänet sosialismiin ja saa hänestä opetuslapsen, joka kiertää Orankivaaran mukana kokouksissa julistamassa isänsä maalausliikkeen kapitalismia ja vaatimassa vallankumousta.

Jari pääsee tutustumaan vanhempiensa kanssa lomalla Neuvostoliittoon ja Orankivaaran kanssa Itä-Saksaan, Berliiniin festivaaleille. Molemmat matkat ovat hienoinen pettymys Jarille, ja hänen silmänsä aukeavat vallankumouksen ja sosialismin huonoistakin puolista.

Rovaniemi 1970-luvulla

Postikortti Rovaniemeltä

Esikoisessa Jarilla oli paljon ystäviä, Revontultentien Jarin päiväkirjat tuovat esiin yksinäisen pojan, joka nauhoittaa C- kasetille isoisäpuolensa Erkki-sedän sotakokemuksia ja kuuntelee niitä yksin ollessaan. Sama Jari kertoo päiväkirjoissaan Esikoisessa kuolleen Aino-tädin sielunvaelluksesta perheen maltankoiraan ja isomummu Esmen palauttamisesta elävien maailmaan etsimällä hänen elämänsä suurta rakkautta hunghuusimiestä. Kirjan päiväkirjat kuvaavat pikkuveli Unto-Abrahamin viisauksia ja perheeseen odotettavaa Lenin-vauvaa.

Revontultentien Jari ihannoi Rovaniemen kuuluisaa kirjailijaa Timo K. Mukkaa ja seuraa hänen viimeisiä aikojaan, ehkä jo silloin tiedostaen halunsa tulla kirjailijaksi. Tervon kanssa lähes samanikäisenä ja Rovaniemellä asuneena kirjassa kuvatut paikat olivat hyvin tuttuja ja palauttivat paljon muistoja tapahtumista, jotka olivat jo lähes unohtuneet: Kirjailija Mukka ja hänen hieno tuotantonsa. Mukan Tuula-vaimo, joka oli kuvaamataidonopettajani. Upeat vappukulkueet , joihin ei ollut sopivaa osallistua. Orankivaaran suosima Tupsu-baari, joka oli taiteilijoiden suosima paikka. Silloinkaan Rovaniemen nuorisolla ei ollut paikkaa missä kokoontua, paitsi Koskikadun ”kuluma”. Sinne mentiin olipa sää mikä hyvänsä. Jaria en kyllä muista Koskikadulla nähneeni.

Koskikadun "kuluma" Rovaniemellä

Koskikadun ”kuluma” Rovaniemellä

Ehkä odotukseni Revontultentiestä olivat liian korkeat ja jouduin hieman pettymään. Pidän kyllä Tervon sekametelisoppakerronnasta tarinan juonessa, mutta sekä Esikoisessa että Revontultentiessä sekameteliä oli liikaa. Joistakin kohtauksista miettii, miksi ne on kirjaan kirjoitettu ja tuovatko ne mitään lisäarvoa, hyvänä esimerkkinä saksalaisen intiaanin vierailu Rovaniemellä.

Tervo ei myöskään enää haasta lukijaansa kirjoitustyylillään. Revontultentie oli hyvin helppolukuinen, siinä ei ole lauseita, joiden merkityksen oivaltaisi vain, jos osaisi liittää sen parikymmentä sivua aiemmin olleeseen lauseeseen.

Tervo-fanille kirjan lukeminen on lähes pakollinen, mutta en suosittele sitä ensitutustumiseksi kirjailijan tuotantoon. Ensimmäiseksi Jari Tervon kirjaksi kannattaa valita Layla, kertomus maahanmuuttajista.

Eija (vas) on Jari Tervon aikalainen Rovaniemeltä

Eija (vas) emännöi Kirsin Book Clubin Esikoinen-keskustelun

  • Jari Tervo
  • Revontultentie
  • WSOY, 2014
  • ISBN 9789510407639

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *