Jo Nesbø: Lepakkomies – supersuositun Harry Hole -sarjan avausdekkari

Jo Nesbø kävi Suomessa 2014.

Norjalainen Jo Nesbø on pohjoismaiden suosituin kirjailija ja hän painii jo maailman suosituimpien kirjailijoiden sarjassa. Hänen kirjojaan on myyty yli 30 miljoonaa kappaletta. Nesbø on kirjoittanut dekkareita, lastenkirjoja ja tv-sarjan. Hän on myös muusikko, lauluntekijä ja ekonomi, entinen jalkapalloilija ja pörssimeklari. Vuonna 1996 hän teki päivisin töitä meklarina ja iltaisin soitti bändissä. Ei ihme, että hän alkoi olla lopen uupunut ja pyysi töistä ja bändistä aikalisää ja suuntasi Australiaan vain siksi, että se ei ollut Oslo.

Nesbøn esikoiskirja Lepakkomies syntyi tuolla Australian reissulla. Hän kirjoitti kirjaa pienessä hotellihuoneessa Sydneyn King’s Crossissa, jossa katuelämään kuuluivat huumeet ja prostituutio. Tämä näkyy kirjassa.

Lepakkomies aloitti Harry Hole -dekkarien sarjan, joita on ilmestynyt jo 11 kpl. Minä tartuin Lepakkomieheen vasta nyt, yli kaksikymmentä vuotta sen ilmestymisen jälkeen. Olen ollut kuuntelemassa Jo Nesbøtä hänen Suomen vierailullaan vuonna 2014 (lue juttu), ja siitä asti hänen Harry Hole -sarjansa avaus on odottanut hyllyssä.

Tiesin Nesbøn hyväksi tarinankertojaksi, sillä tuon vierailun jälkeen luin hänen itsenäisen teoksensa Isänsä poika, jossa oli mukaeltu Jeesuksen tarinaa. Mutta, huh, kuinka raaka se olikaan. Ei tehnyt mieli ryhtyä tutustumaan Harry Holeen heti sen jälkeen.

Fladdermus, Lepakkomies, on Harry Hole -sarjan ensimmäinen dekkari.

Mutta nyt – vuoden 2018 Dekkariviikon kunniaksi – Harry Hole -neitsyys on mennyttä! Sarjan ensimmäinen teos Lepakkomies, minun ruotsinkieleisessä painoksessani Fladdermusmannen ja alunperin norjaksi Flaggermusmannen, vei siis Australiaan. Tässä tuntemuksiani perinteisten Kirsin Book Clubin dekkarikysymysten myötä:

1. Mikä on dekkarin rikos ja kuka sitä selvittää?

Sydneyssä on löytynyt nuoren norjalaisen naisen ruumis ja Norjan poliisi lähettää Harry Holen selvittämään rikosta. Aika pian selviää, että Inger ei olekaan ainoa vaalea ja kaunis nainen, joka on murhattu kuristamalla, vaan rikoksia on sattunut useita ympäri Australiaa. Alkaa sarjamurhaajan metsästys, jossa Harry Holen apuna ovat Sydneyn poliisivoimat, joista persoonallisimmaksi nousee Andrew Kensington, jonka aboriginaalitaustasta kumpuaa monta tarinaa.

2. Ovatko dekkarin henkilöt uskottavia / kiinnostavia?

Lepakkomies aloittaa sarjan, joten Harryn taustaa käsitellään usealta kantilta. Saamme tietää Harryn suhteesta nuoruudenrakkautensa kanssa sekä kohtalokkaasta onnettomuudesta virkatehtävissä Oslossa. Harrystä saa kuvan, että hän on sydämessään hyvä ja oikeudenmukainen. Hän on valmis kiertämään poliisivoimien sääntöjä, jos tilanteen ratkaisu sitä vaatii. Joskus kuitenkin napsahtaa, hän lankeaa tekoihin, joita kukaan hänen ympäristössään ei katsele hyvällä. Hän kuitenkin on joukon moottori, hän oivaltaa ja syöksyy ratkaisemaan rikoksen loppukahinoissa.

Harry Hole on uskottava, taiten rakennettu poliisihahmo. Hänestä tekee kiinnostavan se jännite, joka kulkee hänen teoissaan mukana. Ikinä et voi tietää, ratkeaako hän ryyppäämään, sortuu huoriin tai joutuu tappeluun. Mielestäni Harry Hole on monessa ominaisuudessaan, ainakin tässä ensimmäisessä osassa, hyvin stereotypinen pohjoismaisten dekkarien poliisi, vai onko hän se, jota kaikki muut ovat kopioineet?

Lepakkomiehen henkilögalleria on kiinnostava, mutta jotenkin tarkoitushakuinen. Onko dekkarissa aina pakko olla huumediilereitä ja huoria sekä juoppo suomalainen? Aboriginaalit olivat ilman muuta kiinnostava lisä tarinaan, varsinkin kun Nesbø avaa hieman heidän historiaansa ja kulttuuriaan tarinankerronnan ohella. Selvisi sekin, että Australian väestöstä vain 2,3 % on aboriginaaleja, mutta heidän osuutensa vankilaporukasta on 28 %.

3. Onko juoni vetävä? Ajankohtainen? Entä yllätyksellinen, arvaako lopun?

Norjalaisen Ingerin murhaan keskittyvä juoni oli keskinkertainen, mutta se oli kiehtovasti kuorrutettu australialaiselementeillä. Olen ollut Lepakkomiehen kirjoittamisen aikaan Sydneyssä ja useita kertoja muualla Australiassa ja minua viehätti tuttujen paikkojen kuvaus. Esimerkiksi muistan hyvin kirjassa kuvatun Sydney Aquariumin, joka teki valtaisan vaikutuksen, kun vierailin siellä pikkutyttäreni kanssa.

Vaikka kirja on kirjoitettu yli 20 vuotta sitten, tuntui se ihan ajankohtaiselta. Jos heillä olisi ollut GPS-paikannus, olisi tapahtumat voineet olla vuodelta 2018.

Juonessa on yllättäviä käänteitä ja kiinnostus pysyy koko ajan yllä. Tarina nappaa heti alusta ja jossain vaiheessa on vain pakko lukea eteenpäin, vaikka aavistaakin, että seuraavilla sivuilla ei seuraa mitään miellyttävää. Loppumetreillä aloin aavistaa, kuka on syyllinen, mutta ei se minulle mitenkään itsestään selvää ollut!

4. Opitko jotain yhteiskunnasta / kulttuurista/ jostain muusta?

Lepakkomies vahvisti tietojani australialaisesta yhteiskunnasta. Asiat olivat ujutettu sivulauseisiin, paitsi aboriginaalitarinat, joilla on tärkeä merkitys myös juonen kannalta. Mielenkiintoista oli lukea esimerkiksi hippikulttuurista, sillä mieleeni palautuivat ne lukuisat unisieppari- ja kristallikaupat, joita Queenslandin turistikylissä on. Omilla visiiteilläni en myöskään ollut tajunnut näiden taikauskojen liittyvän selkeästi huumekulttuuriin.

Jo Nesbø oli Suomessa 4.11.2014. Häntä haastatteli tennisässä Jarkko Nieminen, Nesbøn suuri fani.

5. Miten paljon dekkarissa kuvataan päähenkilön elämää?

Päähenkilö Harry Hole, tai kuten aussit sanovat: Harry Holy, on koko ajan keskiössä. Hän on aktiivinen toimija ja hänen tekojaan seurataan vuorokauden ympäri. Takaumina rakennetaan henkilökuvaa, niinpä norjalaiset äiti, isä ja siskokin saavat muutaman rivin.

Jo Nesbø kiisti, että Harry Hole olisi samanlainen kuin hän. Alussa hänen ei ainakaan pitänyt olla samanlainen, mutta vuosien myötä Nesbø on alkanut myöntyä tunnustamaan, että yhtäläisyyksiä onkin ehkä enemmän kuin hän on havainnut. ”He is not my alter ego, but he is my man!”

6. Onko dekkari raaka, ahdistava tai pelottava?

Dekkari on erityisen raaka, hieman ahdistava ja paikoitellen piinaavan jännittävä. Uskalsin kyllä lukea kaikki kohdat, mutta raakuuden ja väkivallan lukeminen on minusta vastenmielistä, joten irtonaiset ruumiinosat eivät saa minulta pisteitä. Kävi oikeastaan päinvastoin, väkivaltaisuus alkoi vähentää Lepakkomiehestä pitämistäni.

7. Herättikö dekkari sinussa ajatuksia? Koskettiko?

Aluksi olin ihastuksissani, etenkin kaikkien aussiasioiden vuoksi. Mutta tarinan edetessä ja Harryn hengaillessa Sydneyn baarikaduilla, minä aloin jo kyseenalaistaa, miksi ihmeessä luen tätä kirjaa, mitä tämä antaa minulle.

Suunnitelmani oli lukea heti perään sarjan toinen osa, joka tapahtuu entisessä asuinkaupungissani Bangkokissa, mutta en ole vielä ollenkaan varma, että pystyn sulattamaan lisää samankaltaista väkivaltakeitosta vähään aikaan.

Suuri plussa on annettava siitä, että teksti on jo tässä esikoisessa sujuvaa ja hyvää. Lepakkomies on laadukasta työtä ja varmaankin seuraavat osat kirjallisesti vielä parempia. Myönnän, että muutaman henkilön kohtalo kirjassa kyllä kosketti. Harry Hole jätti minut toistaiseksi aika neutraaliksi, hän oli ok, mutta en minä häneen ihastunut.

8. Suositteletko ja kenelle?

Tunnen monta, jotka ostavat uuden Nesbøn heti, kun se tulee kauppoihin. Kuvittelisin, että tarinat iskevät enemmän miehiin, mutta esimerkiksi Kirsin Book Clubin Heli, pohjoismaisten dekkarien ystävä (lue juttu), kuvaa suhdettaan Harry Holeen näin:

Vaikka ne on niin kauheita, niin Harry on hahmo, jonka kohtalo kiinnostaa valtavasti ja olen lukenut kaikki heti kun ruotsinkielinen käännös on ilmestynyt. Juoni on aina kiinnostava ja ratkaisu ei aivan ilmeinen. Harryn työkaverien ja muiden sivuhahmojen kirjo on myös kiinnostava.

Uskoisin, että Harry Hole -sarjaa voi suositella kaikille, jotka pitävät hyvin kirjoitetuista dekkareista ja koukuttavista tarinoista, mutta eivät kavahda rajujakaan rikoksia. Lepakkomiestä voi suositella myös Australia-ystäville. Read it mate!

  • Jo Nesbø
  • Lepakkomies
  • Johnny Kniga, 1997
  • Flaggermusmannen, suomentanut Outi Menna, 1997
  • ISBN 9789510426388
Kommentit
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  1. Mai
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  2. Tea
    • Avatar photo Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *