Leena Paasio: Melkein äiti – äideille, äitipuolille ja äideiksi haluaville

Melkein äiti on uuden Kosmos-kustantamon ensimmäinen kirja.

Melkein äiti on uuden Kosmos-kustantamon ensimmäinen kirja.

Tempaannuin heti ensimmäisestä dialogista Leena Paasion Melkein äiti -tarinaan, ja kävin mielessäni päähenkilön kanssa sellaista keskustelua kuin naisystävien kanssa käydään viinilasillisella. Kevyistä asioista ei kyllä ole kyse, vaan elämä laidasta laitaan on läsnä. Avainsanoina #uusperhe, #lapsettomuus ja #puolinainen.

Leena Paasion esikoiskirja kertoo suurta joukkoa koskettavista aiheista, joista ei silti laajasti ääneen puhuta. Leena tuo uskottavasti esiin kateuden, turhautumisen, riittämättömyyden ja surun tunteita, joita uusioperhe-elämään ja lapsettomuuteen voi liittyä. Kyseessä ei ole paha äitipuoli, vaan varpaillaan oleva puolivanhempi, joka analysoi matematiikan opettajan tarkkuudella, miten tilanteessa olisi pitänyt toimia. Leena tuo tämän kattauksen elämänmakuisesti, aidosti ja erittäin sujuvasti tarjolle.

Aluksi on poikaystävästään eronnut Anu, joka kohtaa ihanan, eronneen ja vapaalla jalalla olevan Janin. Melkein heti Jani esittelee Anun eskari-ikäiselle tyttärelleen Siirille. Pakettiin kuuluu tietenkin myös Siirin äiti Mira, johon lukija tutustuu esimerkiksi hänen täydellisen lifestyle-bloginsa kautta, jota lukijanakin olisin halunnut kommentoida!

Leena kertoo Melkein äiti -tarinaa enimmäkseen kahdessa aikatasossa, kun Siiri oli se suloinen eskarilainen ja kun eletään Siirin rippivuotta murrosikäisen yksisanaisine vastauksineen. Tarinaa täydentävät Anun elämänpolkuun liittyvät surun hetket, jotka vyöryvät terävinä aaltoina kirjan edetessä.

Melkein äiti on Leena Paasion esikoiskirja. Leena on siviilissä äidinkielen opettaja SYK:issä.

Melkein äiti on Leena Paasion esikoiskirja. Leena on siviilissä äidinkielen opettaja SYK:issä. (Huomaa kirjan väreihin sopiva kirjanmerkki!)

Kun Melkein äiti -kirjan on lukenut loppuun, eteen piirtyy selkeä kuva. Lukumatkan varrella, etenkin kirjan alkupuolella, minun oli välillä vaikea hahmottaa, kuka puhuu, mihin tuulihaukka liittyy ja missä ajassa ollaan. Leena Paasio kertoi halunneensa kirjoittaa tarinaa monenlaisen muodon kautta ja tämän hän äidinkielenopettajana erinomaisesti taitaa. Suorasta kerronnasta hypätään uusioparien selfhelp-oppiin, kirjeistä runolliseen legendaan ja välillä kurkataan Miran riemulliseen blogiin tai matematiikan oppikirjaan!

Leena selvitti kirjassa esiintyvää tuulihaukkaa minulle seuraavasti, kun epäilin sen olevan jostain muinaislegendasta:

Tuulihaukka on oma keksintöni. Halusin kirjaan paljon erilaisia tekstiaineksia sekä luontomotiivin, jotka kaikki kuvaisivat Anun tunteita: toivoa – mutta myös menetyksiä ja niiden aiheuttamaa tuskaa. Keksin idean UKK-puiston logosta, jossa on maakotka. Kotka, kokko on kuitenkin ladattu melkoisella vertauskuvapainolastilla, joten päädyin tuulihaukkaan.

Kirja toimi minulle parhaiten, kun kuvattiin Anun ja Siirin suhdetta. Siinä oli valtavan tuttua replikointia ja tunnetilaa – aivan kuin tilanteita olisi nauhoitettu meillä kotona. Myös kilpailuasetelman kokeminen ex-vaimon suhteen on aitoa ja uskottavaa. Valtavan harkitusti ja hillitysti rouvat kommunikoivat, vaikka mielessä suihkii tikareita. Anu sai minut viimeistään puolelleen, kun hän luki Miran blogista maustepopcorneista, ideasta, joka oli oikeasti Anusta lähtöisin.

Melkein äiti ei kuitenkaan ole mikään kaksintaistelu. Anun taistelu tapahtuu paljon enemmän hänen oman päänsä ja varjojensa kanssa. Voiko puolivanhempi olla kokonainen? Voiko lapseton olla äiti?

Leena Paasio kertoi, että kirja ei ole hänen tarinansa, vaikka elääkin uusioperheessä, johon miehen ja yhteisen tyttären lisäksi kuuluu kaksi tytärtä miehen edellisestä avioliitosta. Leena on ammentanut aineksia niin tutkimuksista kuin netin keskustelupalstoiltakin. Hän myös keskusteli monien uusperheellisten ja lapsettomuudesta kärsivien kanssa ja näistä aineksista loi Niemelän uusioperheen,

Minulle puolivanhemmuuttakin suurempi teema oli lapsettomuus, joka kosketti syvältä ja fyysisesti. Siihen Leena avasi minulle tuoreen näkökulman kuvatessaan keskenmenojen tunnemyrskyä ja hetken yksinäisyyden syövereitä. Toki kirjan mies, kiltti ja miellyttävä Jani, on läsnä ja tukee kaikessa. Hänestä ei kirjassa välity yhtään poikkipuolista tunnetta ja siksi hän jää etäiseksi, kunnolliseksi diplomi-insinööriksi.

Melkein äiti on taitava esikoinen, josta jää vahva muistijälki. Uskon, että se puhuttelee erityisesti uusioperheiden äitejä ja melkein äitejä. Lisäbonuksena kirjassa on kiinnostavia osioita vaeltajille, purjehtijoille, kilpavoimistelijoille, oppikirjojen tekijöille ja opettajille. Ja näin äitienpäivän aattona siinä on vahva viesti myös meille äideille ja tyttärille.

Toivon, että lukijat saavat Melkein äidistä tunnetukea rankkojenkin menetysten ja päätösten edessä. On ihanaa, jos Anun ja perheen tarina koskettaa ja herättää tunteita, naurattaa, raivostuttaa ja vähän itkettääkin.

Kiitos Leena, juuri näin minulle kävi!

Kiitos myös Kosmokselle kivasta tilaisuudesta ja kirjasta.

Kosmos oli kutsunut kirjabloggareita tapaamaan Leena Paasiota. Kosmoksen perustajat Mikko Aarne (vas) ja Pekka Ruuska (oik).

Kosmos oli kutsunut kirjabloggareita tapaamaan Leena Paasiota. Vasemmalta Mikko Aarne (Kosmos), Salla Brunou (Sallan lukupäiväkirja), Kirsi Ranin (Kirsin Book Club), Leena Paasio, Arja Korhonen (Kulttuuri kukoistaa), Hanna Morre Matilainen (Morren maailma) ja Pekka Ruuska (Kosmos).

  • Leena Paasio
  • Melkein äiti
  • Kosmos, 2015
  • ISBN 9789527144008
Kommentit
  1. Raila

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *