Minna Rytisalo: Lempi – kaunis ja karu esikoinen

Minna Rytisalon Lempi on hieno kuvaus rakkaudesta ja menettämisestä. Nuorten ihmisten tunteet ja teot saavat kipinää olosuhteiden poikkeuksellisuudesta, eletään Lapissa jatkosodan viimeisiä hetkiä, evakkoa ja paluuta poltettuun maahan.

Lempi on Minnan esikoisteos. Hän kertoo tutusta maastosta, sillä hän on syntynyt Sodankylässä ja asuu nyt Kuusamossa, missä työskentelee lukion äidinkielenopettajana. Lempi täydentää naisnäkökulmaa pohjoisen sodan tapahtumista, aivan kuten Katja Ketun Kätilö tai Tommi Kinnusen Neljäntienristeys ovat viime vuosina tehneet.

Saimme useamman Lempin ennakkokappaleen Gummerukselta (kiitos!) ja päätimme kokeilla lukupiirikokoontumista Kirsin Book Clubin sivulla Facebookissa. Mukaan liittyivät Kirsin Book Clubin lukupiiriläisten lisäksi tunnetut bloggarikollegat Krista ja Tuija. Keskustelu oli vilkasta, mutta teknisesti hankalaa, kun uudet kommentit eivät näkyneet kaikille yhtä aikaa ja olimme hieman solmussa kommenttiketjujen kanssa. Tämä sama oli todettu jo Kuolonkielot-keskustelussamme, joten Facebook-lukupiirikokeilumme saavat tältä erää jäädä.

Mutta oli osallistujien kommenttien järjestys kronologinen tai ei, niin Lempin ylistys oli melkoista! Tässä on vahva esikoinen, josta keskusteltiin tiivistetysti näin (sisältää juonipaljastuksia):

Millainen on sinun Lempisi?

• Lempi on herttainen, iloinen, ehkä hiukan yksinkertainen tyttö, joka on siskonsa pyöriteltävissä ja vietävissä. Tästä johtuen hän sitoutuu ja lupautuu elämään, josta hänellä ei ole ymmärrystä tai kokemusta (Marja).
• Lempi lähti avioon ehkä vain ajatuksella, että mies ja perhe pitää saada, niin kuuluu tehdä. Rohkea, mutta naiviudessaan vielä ihan lapsi (Sasu).
• Lempi oli minulle aikamoinen kaleidoskooppi, muuntui aikalailla (Minna).
• Minulle Lempi on vilpitön, aika lapsellinen nuori nainen, jonka suhde Viljamiin on saattanut alkaa pelkästä mielijohteesta, mutta joka rakastaa Viljamia oikeasti ja tekee parhaansa selviytyäkseen tilalla. Lempi on hyvin fyysinen ja seksuaalinen, jolla on tietysti iso merkitys rakkaudessa Viljamiin (Airi).
• Minusta Lempi on nuori ja hieman naivi, mutta yritti parhaansa (Maija-Riitta).
• Lempi on kiinnostava hahmo, mielikuvani hänestä muuttui kirjan edetessä paljon. Kullakin hahmoista oli omanlaisensa mielikuva Lempistä ja minunkin mielikuvani muuttui hieman sen mukana (Krista).
• Minulle kävi samoin, eli aina uuden kertojaäänen kuullessani Lempi muutti muotoaan. Viljamin jälkeen ajattelin, että voi mikä kotihengetär, Ellin jälkeen, että Lempi ei osaa mitään ja Sisko toi ihan erilaista syvyyttä Lempin henkilöön (Kirsi).

Kirjassa Lempiä kuvaillaan kolmesta näkövinkkelistä, Viljamin, Ellin ja Siskon. Olisitko kaivannut vielä jonkun lisänäkymän?

• Minulla Lempin lukemisesta on jo jonkin aikaa, mieleen ei ainakaan enää tule ketään hahmoa, jota olisin jäänyt kaipaamaan kirjaan (Krista).
• Minustakin kolmin erilaisin silmin katselu toimi. Ja oleellista on, että tiukkis-Sisko kertoi lopuksi (Tuija).
• Minulle riitti näiden kolmen näkökulma (Maija-Riitta).
• Samoin minulle, varsinkin kun hahmot olivat niin erilaisia ja toivat hyvän ristivalotuksen Lempistä (Sasu).
• Minä kiinnostuin niin tarinasta, että olisin halunnut vielä Anteron näkymän, sellaisen hieman vanhemman Anteron. Mutta hienosti tämä toimi näinkin ja nyt voin itse luoda haluamani näkymän (Kirsi).
• Olisiko joku muukin näkökulma ollut tärkeä? Tällaista en osannut ajatella kirjaa lukiessani, mutta ehkä tosiaan lapsen näkökulma joka olisi tuonut tarinan tähän päivään asti, kuten Siskonkin näkökulma (Airi).
• Airi, olet varsin oikeassa! (Marja)
• Minä tykkäsin tavasta ohittaa lähimenneisyys ja Siskon avioliitto ja ”perhe” (Tuija).
• Se oli tyylikäs veto, vaikka jättikin tavattomasti aukkoja tarinaan. Mutta siksi lukukokemus oli niin voimakas (Kirsi).
• Siksi juuri kiinnostava, kun ei kerrota kaikkea (Maija-Riitta).
• Samaa mieltä, Kirsi. Hienointa oli romaanissa se, että se jätti todella kalvavia aukkoja, pakotti täydentämään TUNTEITA: Viljami sodan jälkeen aviomiehenä ja isänä, Sisko vaimona kaiken pettymyksen ja seksuaalisen turhautumisen vallassa, ja ties mitä (Tuija).
• Näiden aukkojen kautta lukijasta tuli yksi tarinan ”kertojista” (Airi).
• Anteron näkökulma olisi avannut sekä Lempin että Ellin suhdetta ja kertonut mitä pienen ihmisen mielen kautta näiden naisten välillä tapahtui – myös Aarren syntyessä (Liisa).
• Tarina vaikuttaa siltä kuin olisi tapahtunutkin todellisuudessa. Uskon, että onkin (Maija-Riitta).
• Minä tapojeni mukaisesti googlailin taustoja. Tapahtumapaikka Kelujärvi sijaitsee Sodankylän takana, missä saksalaiset polttivat suurimman osan rakennuksista. Kirjassa viitataan myös Lokan partisaani-iskuu, joka on oikeasti tapahtunut ja siinä kuoli 21 ihmistä. Mietin, että olisin varmaan nukkunut vuorotellen Ellin kanssa tai kipinkapin lähtenyt isän luo kaupalle! (Kirsi).

Minnan kieli on tavattoman kaunista, kuvailevaa ja sisältää juuri sopivasti Lapin sanastoa. Mitä mieltä sinä olit kielestä?

• Lapin puheen tapa / rytmi oli mukana hienosti – siis lauseenrakenne esim. Laita tulet – minä alan (Elli menossa lypsylle) s. 117 (Liisa, Lapissa asunut).
• Kieli oli kaunista ja monivivahteista. Koko tarina oli kun tyyni järvenpinta, jonka pinnan alla kuhisee. Niin täynnä tunnetta, vihaa, rakkautta, katkeruutta, pelkoa mutta myös iloa. Kaunista tekstiä (Sasu).
• Kyllä, hyvin on Minna kieltä käyttänyt. Lisäksi kaikilla kolmella näkökulmahenkilöllä on oma tunnistettava ”äänensä” (Airi).
•  Kieli oli todella kaunista ja elävää, sai hahmot nousemaan paperilta ja istumaan sohvalle viereeni. Lapin sanastoa ei todellakaan ollut liikaa, vaan se toi oman lisänsä hienosti kirjaan (Krista).
• Alku oli lannistaa minut, Viljami tuntui epäuskottavalta lemmentuskalurituksissaan, mutta mitä pitemmälle luin, sitä uskottavammaksi se muuttui – ristivalotus ja jokaissen kertojan omat vivahteet selittivät asioista vaikkei kaikkia asioita selitetty. Ja olivatpa henkilöt tosi nuoria sotarakkauksineen (Tuija).
• Minä olin alussa aika yllätetty kielen kanssa, mutta jo muutaman sivun jälkeen sen kauneus ja rytmi veivät tarinaa hienosti (Minna).
• Alku oli minulle hankala, kaikki kerrottu tuntui varsin kevyeltä mutta kieli vahvistui tarinan edetessä (Marja).

Suorastaan puistatti se kuinka hyvin oli Minna on kirjoittanut Ellin pahuudesta – miten te muut sen koitte? (Liisa)

• Kun Ellin kertomuksessa alkoi vähitellen paljastua, mitä oli tapahtunut, minuakin ihan konkreettisesti puistatti. Tarina oli siinä vaiheessa jo niin imenyt mukaan, että halusin ajatella ettei se, mitä alkoi uumoilla tapahtuneen, kuitenkaan ollut tapahtunut. Menittekö muut yhtä vahvasti mukaan? (Airi)
• Minä ainakin menin ja toivoin, että kuvitelmani oli jonkun unta tai vastaavaa. Uskon myös, että tarinassa on totuuspohjaa. Sodan myllerryksessä on voinut tapahtua mitä vain. Nuoret ihmiset joutuivat valtavien ratkaisujen eteen. Kuolema saattoi tulla monessa muodossa. Elli oli mielestäni luonnonlapsi, ehkä myös hieman yksinkertainen sillä tavalla, että teki, mitä hänelle sanottiin. Impulssikontrolli kateissa ja mitään rakastavaa tunnetta ei ollut saanut ikinä osakseen (Kirsi).
• Niin, ei Ellikään ollut yksiselitteisesti paha. Olin kirjoittamassa että kokonaisia ihmisiä nämä kaikki henkilöt, mutta hyvin vaillinaisiahan he kaikki olivat, äidittömiä, isättömiä, mutta Minna on kuvannut heidät ihmisinä (Airi).
• Elli hoiti ja huolehti kuitenkin lapsista. Rakastaen. Siitä en ole aivan varma (Maija-Riitta).
• Minusta Ellin kertomus oli kirjan vahvin ja vaikuttavin. Hänen raaka ja jopa sairaalloinen vihansa, inhonsa Lempiä kohtaan sai melkein voimaan pahoin (Marja).

Yllättikö sinut joku tarinassa?

• Tavallaan ainekset tarjoillaan prologissa, mutta silti ei voi olla varma kohtalokkaista käänteistä kuin vasta lopussa. Mainio rakenne, ilahduin sommittelu- ja kerrontataidosta (Tuija).
• Täytyy tunnustaa: yllätyin heti alkumetreillä kielen kauneudesta. Vaikka Minnan hieno kielellinen lahjakkuus olikin tuttua Ilselästä (blogi), se tuli jotenkin vielä väkevämmin esiin romaanissa (Krista).
• Yllätyksiä oli pitkin matkaa. Huh, huh. Lempin ihastuminen Viljamiin, Lempin lähteminen saksalaisen matkaan, Ellin tarinan loppu vasta shokki olikin, ehkä yllättävää myös Viljamin suostuminen Ellille. Siskon reissu Saksaan meni oletetumpia latuja (Kirsi).
• Siskon osuudessa paljastuneet juonikäänteet yllätti. Minna kertoo esipuheessaan, että halusi testata, osaako rakentaa jännitteen niin, että se kantaa. Se kantoi. Vaikka aluksi en meinnut päästä kirjassa eteenpäin. Viljamin osuudessa en vielä päässyt mukaan (Maija-Riitta).
• Minna kertoi kirjastaan Gummeruksen kesäjuhlassa ja minun on myönnettävä, että silloin kirja ei kiinnostanut minua ollenkaan. Lapin sota ja perhetragedia olivatkin sitten jotakin aivan muuta kuin ennakkoluuloisesti kuvittelin. Ennakkoluulojen ja vajavaisten tietojen pohjalta tehdystä arviostahan kirjakin kertoo. Minäkin sain hyvällä tavalla nenälleni. Olikin hieno ja kiinnostava kirja. Ja taitavasti rakennettu (Airi).
• Samaa mieltä teidän kaikkien kanssa, hyvin oli jännitettä ja loppu yllätti myös minut. Taitavasti rakennettu tarina joka tosiaan jätti tilaa myös omille ajatuksille ja tulkinnoille (Sasu).

Tuleeko Lempistä syksyn hitti tyyliin Neljäntienristeys tai Kultarinta? (Tuija)

• Vastaan itse: ainakin naislukijat innostuvat. Ainakin tämä nainen :) (Tuija)
• En yhtään ihmettelisi vaikka tulisi, ja oikeasti toivon että tulee. Tänä vuonna tulee olemaan taas hyvä esikoiskirjavuosi, uskon että parempi kuin viime vuonna. Kaksi vuotta sittenhän oli aivan huippu, oli Kultarinta ja Kissani Jugoslavia (lukupiirimme ehdoton suosikki) ja Neljäntienristeys (Airi).
• Lempi saa hyvän sysäyksen bloggareiden positiivisista arvioista. Kirjan nimi on upea ja kiinnostava. Ennakkokappaleen kannet olivat mielestäni pliisut, toivottavasti tänään varastosta lähteneissä kappaleissa on myyvemmät kannet. Neljäntienristeys myi moninkertaisesti verrattuna Kultarintaan. Lempi on hieno kirja, mutta paljon riippuu markkinoinnista (Kirsi).
• Kannen väri voisi todella olla vahvempi, kuvat ok. Uskon, että aihe ja rakenne kiinnostavat. Itse yleensä inhoan sinä-tyyliä, mutta juuri tähän tarinaan näin aseteltuna se sopi. Jokainen näkee toisensa toisin (Tuija)
• Uskon myös menestykseen. Toivottavasti tämä versio kansista oli vain kiireellä tehty ennakkokappaleeseen (Maija-Riitta).
• Jatkoa vielä, kyllä tässä on ilman muuta potentiaalinen esikoispalkittava! (Kirsi)

Lopuksi tapamme mukaisesti peukutimme Lempin. Ei ollut keskustelun jälkeen yllätys, että kaikki peukut kääntyivät ylös. Pohdimme vielä, montako tähteä annamme. Päädyimme neljään ja puoleen, sillä Lempi oli lukupiirin Minnan sanoin:

Vaikuttava, taitavasti rakennettu, kielellisesti kaunis ja vakuuttava.”

Lempi on kaupoissa tällä viikolla (vko 30). Se on ennätetty arvioida ainakin seuraavissa blogeissa:

• Tuijata
• Suomi lukee
• P.S. Rakastan kirjoja
• Lumiomena
• Kujerruksia
• Hemulin kirjahylly