Pasi Pekkola: Huomenna kevät palaa – mitä sota tekee lapsille

Heti aluksi on parasta todeta, että olen syntyperäinen lahtelainen. Muutin pois 19-vuotiaana Helsinkiin opiskelemaan ja pääkaupungissa aina hieman häpeillen tunnustin, että olin kotoisin Lahesta. Vuosien myötä olen kasvanut olemaan sinut lahtelaisuuteni kanssa, tai ehkäpä hieman enemmänkin, sillä lukiessani lahtelaisen Pasi Pekkolan uutuusteosta Huomenna kevät palaa, lahtelainen identiteettini puski pintaan. Sitä ei nostanut vuoden 1918 tapahtumien kuvaaminen, vaan kirjan tunnistettavat ympäristökuvaukset 1950-luvun Lahdesta, siitä kaupungista, jossa vanhempani viettivät nuoruuttaan.

Luin Huomenna kevät palaa -kirjan yhdessä Nordic Morningin yrityslukupiirin kanssa. Olin kutsunut Pasi Pekkolan lukupiiriin vieraaksemme, joten hänen kommenttinsa kirjan synnystä pohjaavat keskusteluumme sekä kirsinbookclubilaisen Airi Vilhusen Pasi-haastatteluun Otavan mediatilaisuudessa. Muutaman Pasin kommentin poimin myös Turun Kirjamessujen 1918-keskustelusta, jossa hän oli yksi kolmesta panelistista.

Pasi Pekkola kuvattuna Otavan mediatilaisuudessa. Kuva Airi Vilhunen.

Pasi Pekkola kävi koulunsa Lahdessa kuten minäkin. Kivenheiton päässä ovat vuoden 1918 sisällissodan ratkaisuvaiheiden tapahtumapaikat. Torin ja hyppyrimäkien välissä on Fellmanin pelto, nykyään puisto, jonne tuhannet punavangit koottiin keväällä 1918. Heistä noin 13.000 vankia vietiin parin kilometrin päähän Hennalan vankileirille, jossa puolentoista vuoden aikana arviolta 1.200 vankia kuoli. Tästä kaikesta ei lahtelaisissa kouluissa puhuttu minun aikanani mitään, eikä kovin paljon enempää Pasi Pekkolankaan historiantunneilla.

Näkymä Lahdesta 1970-luvulta, jolloin siellä vielä oli kirjassakin kuvattu liikenneympyrä, linja-autoasema ja Haka-tornit. Aukea, jossa on autoja parkissa, on Fellmanin pelto, jonne punaiset tuotiin ennen Hennalan vankileirille viemistä.
Kuva napattu Lahden Hiihtoseuran Salpausselän kisat – suomalainen kansanjuhla -kirjasta.

Kun Pasi Pekkola lähti tekemään kirjaa vuoden 1918 tapahtumiin pohjautuen, hänen tavoitteenaan ei ollut tehdä 100-vuotismuistokirjaa:

En tiennyt, milloin kirja tulisi valmistumaan, joten muistovuosi ei ollut mielessäni. Pyrin kirjoittamaan kirjan, joka seisoo omilla jaloillaan ilman juhlavuottakin.”

Hän kirjoitti kirjaa kolmen vuoden ajan, tutki aineistoa Lahden kirjastossa, luki sodanaikaista kirjeenvaihtoa.

Tiesin, että etenkin lahtelaiset tulevat lukemaan kirjaa tarkasti, joten halusin, että kirjan faktat ovat varmasti kohdallaan. Siihen päälle rakensin fiktion.”

Pasi Pekkola vieraili Hennalan kasarmeilla, paikassa jossa itsekin on suorittanut asepalveluksensa. Puolustusvoimat ovat Hennalasta lähteneet, tilalla on maahanmuuttokeskus ja Apulannan museo. Pasi oli katsellut pieniä maahanmuuttajalapsia ja päättänyt kirjoittaa teoksensa lasten näkökulmasta. Häntä inspiroi myös Roberto Benignin käsikirjoittama Oscar-elokuva Kaunis elämä (La vita é bella), jossa isä yrittää kertomuksillaan salata keskitysleirin todellisuuden pieneltä pojaltaan.

Ensimmäiset 50 vuotta sisällissodan tarina oli valkoisten tarinaa, seuraavat 30 punaisten. Sitten sotatarinoiden kaanoniin nousivat naisten tarinat, mutta lasten kannalta ei olla kirjoitettu.”

Hennalan kasarmit Lahdessa, kuvattu huhtikuussa 2017

Huomenna kevät palaa on kirjoitettu kolmen lapsen näkökulmasta. Kirjan tapahtumat alkavat kuvitteellisella Villilähteellä, Lahden lähellä, muutamia vuosia ennen vuoden 1918 tapahtumia. Siellä on kartanon lähistöllä oleva talo, jossa asuvat Eeva ja pikkuveli Eino vanhempineen. On toinen kartano, jossa on kaksi poikaa, toinen jääkärioppiin Saksaan lähtevä ja toinen nuorempi, Henrik, joka kokee aina jäävänsä isoveljensä varjoon. Kirjassa lapset kasvavat aikuisiksi ja tarina pureutuu vahvasti siihen, miten sodan vaikutus näkyy heidän myöhemmässä elämässään. Joidenkin elämää sota kauheuksineen edelleen määrittää, jotkut vaikuttavat selvinneen pienin vaurioin, jopa hyötyneensä sodasta.

Kirjan henkilöhahmoilla ei ole todellisia historiallisia esikuvia. Pasi on ottanut elementtejä totuudesta, esimerkiksi punaisten vanhempien orpolapsia adoptoitiin Pohjanmaalle, kun ajateltiin heidän oikeassa ympäristössä ja kasvatuksessa pääsevän eroon punaisuudestaan. Henrikin hahmon rakentamisessa Pasi käytti tunnettuja telottajien tarinoita. Esimerkkinä hän mainitsi majuri Hans Kalmin, joka johti sotamenestyksestään ja raakuudestaan tunnettua valkoisten yksikköä, Kuhmoisten piruja. Kalm päätyi myöhemmin Amerikkaan opiskelemaan lääketiedettä ja erikoistui vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin.

En halunnut tällä kirjalla osoitella minnekään, vaan halusin rakentaa ihan omanlaiset hahmot.”

Kirjan lahtelaiset tapahtumapaikat on kuvattu erittäin taitavasti, samoin 1950-luvun ajankuva. Lukiessani soitin äidilleni ja pyysin häntä muistelemaan muutamia Lahden kaupungin jo purettuja kulmia, sillä halusin imeytyä siihen maailmaan. Osa tapahtumapaikoista on myös hyvin merkityksellisiä Pasi Pekkolalle, sillä tarinassa ollaan punaisten sotasairaalassa Lahden kansanopistolla, jonka juhlasali on toiminut Pasin ja hänen vaimonsa häiden juhlatilana. Lukupiiriläiset eivät ymmärrettävästi olleet aivan yhtä haltioituneita kuin minä siitä, että tapahtumat olivat Lahdessa, mutta ajankuvaa hekin ylistivät.

Nordic Morning lukupiiri, kirjailija Pasi Pekkola keskellä (kirjailija Sanna-Mari Hovin vieressä).

Keskustelussamme totesimme, että tarina ja kirjan rakenne toimivat hyvin. Kerronta on vetävää ja juoneen on jätetty paljon tulkinnanvaraa. Meitä viehätti, että teksti johdattaa tapahtumiin ja tunnetiloihin, mutta jättää paljon lukijan oman mielikuvituksen varaan. Kaikkia kauheuksia ei ole levitetty sivuille, mutta lukijana tietää, mistä on kyse. Pasi sanoi halunneensa kunnioittaa lukijoiden älykkyyttä.

Viha oli sopiva selitys, sillä se kelpasi molemmille osapuolille. Kyse oli yksittäisistä vihanpuuskista, raivosta, muutamien tilannetta hyödyntäneiden mielipuolten julmasta kostosta. Mutta minä en kuulunut siihen joukkoon. Minä tein vain niin kuin käskettiin. Ja minähän olin silloin vielä pelkkä poikanen, oikeastaan vasta lapsi. Luulin, että olimme hyvien puolella. Mutta kun minulle sitten valkeni, että voittajatkin voivat olla pahoja, oli liian myöhäistä, eivätkä valkoiset tehneet mitään nimeni puhdistamiseksi.” -sivu 83.

Huomenna kevät palaa on erinomainen uusi näkökulma vuoden 1918 tapahtumia kuvaavien kirjojen  joukkoon. Tämä kirja ei jää vatvomaan niitä tapahtumia, joita voi lukea esimerkiksi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta tai Heidi Köngäksen Sandrasta tai Anneli Kanniston Lahtareista, vaan hyvin koskettavalla tavalla tuo esiin sodan aiheuttamat arvet, jotka himmetessäänkin vaikuttavat koko elämän.

Elämä on valunut hänestä, jäljellä on vain hontelo ruumis, koliseva kasa heiveröisiä luita, joita läpikuultava iho jotenkuten kannattelee.” – sivu 326

Kirjan kieli on kaunista ja kuvailevaa, tosin paikoitellen kielikuvia on hieman liiankin kanssa. Eri henkilöiden äänet tulevat hyvin esiin ja päähenkilöt rakentuvat aidoiksi henkilöiksi. Jopa niin aidoiksi, että pohdimme hassutellen, mitä mahtaakaan tapahtua kirjan henkilöille seuraavaksi. Kirjan loppu mahdollistaa monta vaihtoehtoa!

Pasi, millä kolmella sanalla itse kuvaisit Huomenna kevät palaa -kirjaasi?

Herkkä, hienovarainen ja pimeänvaloisa.

Minä lisäisin siihen avartava, mieleenpainuva ja lahtelainen!

Nordic Morningin yrityslukupiirissä oli yksi lahtelainen lisää eli Taina Vuokko, joka sai Pasilta signeerauksen. Odottelemassa Kati Halminen.


Muita juttujamme, joihin liittyy Pasi Pekkola, sota ja/tai lapset:

Kirsin Book Clubia voi seurata myös Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

  • Pasi Pekkola
  • Huomenna kevät palaa
  • Otava, 2018
  • ISBN 978-951-1-31785-2
Kommentit
  1. Katriina
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  2. Hanna/Hannan kirjokansi
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  3. Anu Hirsiaho
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  4. Suketus
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  5. Niina
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  6. Kirjavaras
  7. Minna Vuo-Cho
  8. Amma
  9. Marika Oksa (@MarikaOksa)
  10. Elegia
  11. Jane / Kirjan jos toisenkin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.