Robert Galbraith: Valkoinen kuolema – Cormoran Strike -sarjan uusin dekkari

Satuimme olemaan Englannissa lomamatkalla kesällä 2013, kun julkisuuteen tuli tieto, että Robert Galbraith -kirjailijanimen takana onkin Harry Potterien äiti J.K. Rowling. Muutama kuukausi aiemmin oli ilmestynyt Robert Galbraithin ensimmäinen dekkari Cuckoo’s Calling, jossa rikoksia ratkoo Cormoran Strike. Kirja oli saanut hyviä arvioita, mutta myynti oli vaatimatonta, muutamia tuhansia kappaleita. Kun kirjailijan identiteetti selvisi, Cuckoo’s Calling ponkaisi myyntilistojen kärkeen.

Minäkin suuntasin heti seuraavana päivänä pienehköön englantilaiseen kirjakauppaan, mutta koko kirjaa ei löytynyt valikoimasta. Cuckoo’s Calling olikin ensimmäinen e-kirja, jonka ostin.

Cuckoo’s Calling (Käen kutsu) on saanut jatkoa: The Silkworm (Silkkiäistoukka), Career of Evil (Pahan polku) ja nyt uusin Lethal White (Valkoinen kuolema). Kirjailija on luvannut jatkoa sarjalle ainakin Harry Potterin verran eli seitsemän osaa. Minä olen nyt lukenut kaikki neljä osaa sekä katsonut Strike-sarjan HBO Nordicilta. Sarja kattaa kolme ensimmäistä kirjaa.

Mutta hypätäänpä Valkoisen kuoleman arvioon Kirsin Book Clubin perinteisten dekkarikysymysten kautta:

1. Mikä on Valkoisen kuoleman rikos ja kuka sitä selvittää?

Aloitetaan selvittäjistä. Kirjojen rikoksia selvittävät yksityisetsivät Cormoran Strike ja Robin Ellacott.

Strike on Afganistanin sodan veteraani, entinen sotilaspoliisi, joka on menettänyt toisen jalkansa pommiräjähdyksessä. Hän on kuuluisan rock-tähden poika, mutta tavannut isänsä vain muutamia kertoja. Strike kuvataan kookkaaksi, tummaksi hahmoksi, jolla on naisiin vetoavaa karheaa charmia. Minulle tulee mieleen Pottereiden Hagrid.

Robin Ellacott tuli Striken yhden miehen etsivätoimistoon tilapäiseksi toimistoavuksi, mutta on neljännessä kirjassa jo yrityksen vähemmistöpartneri. Robin on alle kolmekymppinen, kaunis nainen, joka on haaveillut poliisin ammatista. Hän meni Pahan polun loppukohtauksessa naimisiin pitkäaikaisen poikaystävänsä Matthewn kanssa, joka pitää Robinin työtä liian vaarallisena.

Valkoisessa kuolemassa on useita rikoksia. Psykoosissa oleva nuori Billy tulee Striken toimistoon ja väittää nähneensä lapsen murhan vuosia sitten. Billyn kertomus on poukkoileva, eikä rikoksesta ole muuta todistusta kuin tämä harhainen tarina. Jos se kuitenkin on totta, niin murha olisi tapahtunut parlamenttiedustaja Jasper Chiswellin mailla. Samainen Chiswell on juuri ottanut yhteyttä Strikeen, sillä häntä kiristetään kahdelta taholta tapauksesta, joka on nykyajassa rikos, mutta ei ole sitä ollut tapahtumahetkellään. Mistä on kyse selviää vasta kirjan ratkaisuvaiheissa. Kiristäjinä ovat erään toisen kansanedustajan puoliso sekä Billyn veli Jimmy.

2. Ovatko dekkarin henkilöt uskottavia / kiinnostavia?

Valkoisessa kuolemassa on runsaasti väkeä. On Chiswellin suku, on Jimmyn anarkistijengi, parlamenttikollega Dellan esikunta ja Robinin kaverit. Sivuja on paljon, mutta silti lukijana pääsee vain etsiväkaksikon pinnan alle. Kirjan lopussa tiedän enemmän Striken amputoidun jalan tyngän voinnista kuin vaikkapa Chiswellin ydinpiirin todellisista tuntemuksista. Sinänsä porukassa on särmikkäitä henkilöitä ja kurkkaus parlamentin käytäville on aina kiinnostavaa.

3. Onko juoni vetävä?

Pidän todella kirjailijan tavasta kirjoittaa, mutta nyt on menty liian pitkän kaavan kautta. Valkoista kuolemaa on kiva lukea (ja kuunnella), mutta storylinen suoraviivaistaminen olisi parantanut lukukokemusta. Nyt jauhetaan ja laajennetaan ja lopuksi vedetään pikaisesti yhteen. Ratkaisussa on paljon sellaista, mitä lukijan tiedoilla ei voinut mitenkään päätellä.

4. Opitko jotain yhteiskunnasta / kulttuurista/ jostain muusta?

Valkoisessa kuolemassa liikutaan Englannin yläluokan yksityisklubeilla kuten aiemmissakin Cormoran Strike -kirjoissa. Kirjailija Galbraith/Rowling on yli 500 miljoonalla myydyllä kirjallaan noussut Englannin rikkaimpien ihmisten joukkoon ja varmasti altistunut kaiken maailman yläluokkaisille kekkereille. Hän on kuitenkin ikuisesti ulkopuolinen tarkkailija, kun ei ole säätyyn syntynyt, ja se tuo tarkkanäköisyyttä ja tyylikästä purevuutta myös kirjojen teksteihin. Yläluokasta kuvataan rappeutumista ja sisäpiirimäisyyttä. Ai juu, tietenkin myös hevosia ja Land Rovereita.

Kirjassa sivutaan Lontoon olympialaisia, mutta valitettavan kevyesti. Olisi ollut mielenkiintoista liikkua enemmän niissä kabineteissa, kun henkilögalleriassa on sekä urheilu- että kulttuuriministeri.

5. Miten paljon dekkarissa kuvataan päähenkilön elämää?

Cormoran Striken taustasta ja tunnoista kerrotaan todella paljon. Kun on jo kolmessa aiemmassa kirjassa käynyt läpi hänen vaatimattomat asuinolosuhteensa toimiston yläkerrassa, hänen sukulaisuussuhteensa sekä suhteensa ex-tyttöystävä Charlotten kanssa, niin jatkuvaa toistoa ei olisi enää kaivannut. Ihmettelen myös suuresti, että Strike kärsii jatkuvasti hiertävästä tekojalasta, ovatko tekoraajat todellakin noin kivuliaita?

Robinin tunnot uudessa elämäntilanteessa ovat kirjan parasta antia. Miten uusi avioliitto vaikuttaa työntekoon ja hänen suhteeseensa Strikeen. Robinillä ja Strikella on ollut jännitettä joka kirjassa, mutta ääneen he eivät tunteitaan lausu. Liekö keskustelun vaikeus peribrittiä, vai miten he eivät saa selkoa toisistaan?

6. Onko dekkari raaka, ahdistava tai pelottava?

Valkoinen kuolema ei ole raaka, sillä lukija saapuu paikalle vasta kun eräs henkilö on jo ruumiina. Tarina vetää, mutta ei ole pelottava.

7. Herättikö dekkari sinussa ajatuksia? Koskettiko?

Tarinan juonessa kosketti lähinnä Robinin elämäntilanne. Ajatuksia herätti parlamenttikuvaukset, etenkin kun samanaikaisesti Valkoisen kuoleman kanssa katsoin Yleltä Perienglantilaisen skandaalin (A Very English Scandal), jossa ollaan samankaltaisilla parlamenttikäytävillä.

8. Suositteletko ja kenelle?

Suosittelen tietenkin kaikille J.K. Rowlingin faneille. Jos olet lukenut aiemmat Cormoran Strike -dekkarit, niin haluat lukea Valkoisen kuoleman 687 sivuakin. Jos Strike ei ole vielä sinulle tuttu, niin älä hyppää suoraa tähän, vaan aloita Käen kuolemasta. Toivon seuraavaan osaan kyllä kiinnostavampaa rikosta, lukijalle mahdollisuutta oivalluksiin ja enemmän säpinää pääparin kesken!

 

Filmillä Tom Burken esittämä Cormoran Strike on sulavampi kuin kirjoissa. Holliday Graingerin Robin vastaa hyvin minun saamaani kuvaa. Sarja on katsottavissa HBO Nordicilta.

Lue myös seuraavista dekkarisarjoista:

  • Robert Galbraith
  • Valkoinen kuolema
  • Otava, 2018
  • Lethal White, 2018
  • ISBN 9789511304388
Kommentit
  1. Anu Hirsiaho
    • Avatar photo Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *