Rosa Liksom: Hytti nro kuusi – Sestā kupeja, latvialainen arvio Finlandia-voittajasta (Yle 101 kirjaa / vuosi 2011)
Juttu julkaistu 20.3.2016, täydennetty liittyen Ylen 101 kirjaa -hankkeeseen.
Hytti nro 6 ilmestyi latviaksi 2015
Latvialainen ystävämme Atis Amolins on ollut kiinnostunut Kirsin Book Clubista alusta alkaen. Hän on kysellyt, mitä luemme ja suositellut niin kirjoja kuin ominta ammattialuettaankin, elokuvia, meille.
Nyt hän on lukenut Rosa Liksomin Hytti nro 6, joka voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2011. Kirjan on latviaksi kääntänyt Maima Grīnberga vuonna 2015. Latviassa käännetään myös nimet eli Rosasta tuli Roza Liksoma ja kirjan nimi kääntyi suoraan: Sestā kupeja.
Atis kommentoi, että Hytti nro 6 oli paljon realistisempi kuvaus Neuvostoliiton ajasta kuin mitä kukaan, jolla on vain teoreettista tai ulkokohtaista tietämystä voisi kuvitella. Hänen mielestään kirjan törkeästä kielenkäytöstä ja brutaalisuudesta huolimatta Hytti nro 6 on yllättävän runollinen.
Inspite of rude language and brutality it’s surprisingly poetic.”
Atis piti kirjasta, mutta koki, että loppua kohden tarina alkoi toistaa itseään. Hän arveli, että Rosalla oli ollut vaikeuksia saattaa tarina päätökseen. Hytti nro 6 oli tuonut hänelle mieleen edesmenneen Venedikt Jerofejevin merkkiteoksen Moskova-Petuški: runoelma (1990, Gummerus), jossa alkoholisoitunut mies matkustaa parin tunnin ajan Moskovan paikallisjunassa ja juttelee kanssamatkustajien ja enkelien kanssa.
Hieman huvittuneena Atis totesi, että Rosa kiittää kirjassaan KAIKKIA paitsi Jokereiden jääkiekkojoukkuetta ja Soyuz-avaruusaseman henkilökuntaa!
Latvialainen ystävä Atis Amolins
Ei kauhean syvällisiä kommentteja, kun ei oikein napannut niin annoin soljua osin ohikin. Paljon vodkaa, seikkailullisia hortoiluja pysähdyskaupungeissa ja väliin jännitystä selviääkö (!) takaisin junalle ajoissa. Pidin matkantekemisen fiiliksestä, samoin venäläisen olosuhteisiin sopeutumisen kuvauksesta. Huonot fiilarit jäi nokittelevasta kuka-on-kuka -kisailusta, joka varmaan oli ihan realistinen ja oli hyvin kirjoitettu, ei vaan iskenyt oikeaan kohtaan minussa.
Yllättäen näin kaukaa muistellen taidan pitää enemmän kuin tuoreeltaan.
Minna Lilla bokklubbenista Skånesta kommentoi:
Mullakin jo aikaa siitä kun luin. Vei kovasti niihin Venäjän tunnelmiin. Muistan että tykkäsin.
Luettu ja kertomus on kuin junan kulku. Kiihdyttää ja sitten hiljentää asemia lähestyessään. Asemilla täysi stoppi.
Suomalainen tyttö ja venäläinen miehen rökäle matkustavat samassa hytissä läpi laajan Venäjän ja vaunuemäntä pitää tiukkaa kuria. Pieni Suomi ja suuri Venäjä ja ? Hain symboliikkaa ja selityksiä, joita kuitenkaan en ainakaan helposti löytänyt. Vodkaa ja suolakurkkuja ja inhorealistisesti kuvausta. Muistan että kirja oli jotenkin pettymys, olin joko siihen tai itseeni pettynyt, sillä olin odottanut enemmän kuin sain. Lopussa on pitkä rivi kiitoksia kirjailijoille, joiden tuotannon tunteminen olisi saattanut avittaa. Tai sitten ei. Vaikka kirjan ilmestymisestä ei ole kuin viisi vuotta, Venäjän suhteet muihin maihin, Suomeenkin ovat muuttuneet rajusti. Kirja pitäisikin nyt lukea uudestaan!
Rosa Liksom ja Kirsin Book Clubin kirjanmerkki Helsingin kirjamessuilla 2014
Lue myös muut Ylen Kirjojen Suomi / 101 kirjaa -sarjaan kuuluvat Kirsin Book Clubin blogijutut:
- Juttu Ylen Kirjojen Suomi / 101 kirjaa -hankkeesta
- 2016 Ilkka Remes: Kiirastuli
- 2015 Elina Hirvonen: Kun aika loppuu
- 2014 Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia
- Rosa Liksom
- Hytti nro 6 / Sestā kupeja
- WSOY, 2011
- Hytti nro 6,
- ISBN 9789510382745
Tietoa kirjoittajasta
