Paula Noronen: Tarja Kulho – terseisiä Korson Räkkärimarketista

Tarja Kulho, vantaalainen keski-ikäinen kaupan kassa ja Paula Norosen ensimmäisen aikuisten kirjan päähenkilö on vastustamaton. Rehellinen, tavallinen ja rakastettava. Paula taas rakastaa lapsiaan Pyryä, 17 v., ja Ulaa, 8 v., ja miesystäväänsä Reijoa, niin kuin useimpia kanssaihmisiään ja työtään Korson Räkkärimarketin kassana. Tarja Kulho – Räkkärimarketin kassa on oivallinen vappukirja, teekkarihuumori korvautuu nyt kassahuumorilla, ja kirjana ja äänikirjana se istuu kuin vappunenä päähän tällaisena etäaikana.

Ensimmäisten koronaviikkojen tunnelma ja epävarmuus tulevasta ahdisti sen verran, että etsin poikkeuksellisesti jotakin ns. kevyttä luettavaa. Ensimmäisen valintani jälkeen jouduin toteamaan, että kevyet rikosmysteerit eivät ole minua varten. Toinen valintani oli Tarja Kulho, ja nyt tärppäsi. Paula Norosen itse lukema äänikirja sai välillä naurahtamaan ääneen ja poikkeuksellisen aikaisin alkaneet puutarhatyötkin sujuivat sivussa.

Mielenkiintoinen yhteisöllisyyskin Tarja Kulho -äänikirjan kuuntelemisesta syntyi. Kuuntelen äänikirjat Storytelistä ja palvelu ilmoittaa, kuinka moni muu kuuntelee kirjaa samaan aikaan. Useimmiten olen saanut (päiväsaikaan kun yleensä kuuntelen) kuunnella yksin valintojani. Joskus harvoin on ollut yksi tai kaksi muuta kanssakuuntelijaa. Tarja Kulhon jaoin yli kymmenen muun kanssa. Veikkaankin, että tämän vuoden äänikirjasuosikkeja valittaessa Paula Norosen ensimmäinen aikuisten kirja on vahvoilla.

Tarja siis rakastaa työtään Korson Räkkärimarketin kassana eikä halua vaihtaa sitä mihinkään. Parin viinilasillisen jälkeen hän kuitenkin tuli ilmoittautuneeksi Vantaan harrasteopiston ”Uusi suunta työelämälle” -verkkokurssille, ja kun yön syvinä hetkinä jätetty ilmoittautuminen oli sitova ja saman tien maksettukin, Tarjan ei auta muuta kuin aloittaa 10 viikon etäkurssi ja kirjoittaa joka viikko vastauksensa uuteen kirjoitustehtävään. Tässä väljä kehys kirjalle, jonka arkipäiväiset tapahtumat ja niistä kumpuava huumori kattavat laajan joukon aiheita mehujään syömisestä parantaviin kiviin ja aivan käypäisiin elämänviisauksiin. Näin Tarja suhtautuu ja hoitelee masennusta, jota hän nuorena sairasti:

TARJA. Masennuksesta? Ei siitä kokonaan eroon pääse, mutta yritän pitää huolta itsestäni ja jos synkkien ajatusten iso pyörä alkaa pyöriä niin pyrin pysäyttämään sen.
PYRY: Hyvä.
TARJA: Ja otan esimerkkiä eläinkunnasta. Ei hyttynen mieti että ”minä olen niin kyllästynyt tähän samaan. Minä haluan elämältäni jotain muutakin kuin tätä jatkuvaa veren imemistä. Ja koko ajan joku yrittää tappaa. Minä haluan tehdä jotakin merkityksellistä. Minä aion hakea ammattikorkeakouluun ja ryhtyä mesianomiksi.” Ei mieti hyttyset. Ne ottavat mitä ottavat ja jatkavat elämäänsä.
PYRY: Juurikin näin. Nyt pitää mennä.
TARJA: Minun pitää syödä jotain kun alkoi masentavat ajatukset saapua päähän. Niin paarmakin minun tilanteessani tekisi. Lindalle terseisiä.

Paula Noronen loi Tarja Kulho -hahmon 90-luvun lopussa Ylen legendaariseen Radiomafiaan, ja Ylen Elävässä arkistossa on tallella joitakin radion Tarja Kulhoja. Minulla oli mielikuva kovin räävittömästä Tarjasta, ja olin ilahtunut, kun tapasinkin tämän lämpimän ja avarakatseisen naisen, jolla varmasti olisi muutama kuulemisen arvoinen mielipide koronasta ja sen vaikutuksista kassatyöhön. Elävän arkiston kuva ei myöskään vastaa mielikuvaani kirjan Tarjasta.

Kirjan sivuilla radio vilahtaa Tarjan ja Reijon tyttären nimen verran:

NAINEN: Ula? Jännä nimi.
TARJA: Hän syntyi suorassa radiolähetyksessä, siitä nimi Ula. Olisi voinut olla myös Megahertsi, mutta se kuulostaa murtovarkaalta tai entiseltä radiojuontajalta, joka nyt juontaa huonekalukaupan tempauspäivää.

Mille sitten Tarja Kulhossa nauran? Paula Noronen poimii arjen pieniä asioita ja pystyy venyttämään ja kieputtamaan niitä sellaisiin sfääreihin, että samalla kun ne pysyvät tuttuina, ne muuttuvat myös täysin absurdeiksi.

TARJA: — Nykyään sadutkin ovat parempia kuin ennen. Arvaa kuinka paljon ärsyttää sadut, joita minulle on luettu lapsena?
ULA: Esimerkkejä.
TARJA: Prinsessa Ruusunen. Kuka täysijärkinen sata vuotta nukuttuaan lähtisi ensimmäisen prinssin matkaan? Onko romanttista, että heti kun silmät avautuvat, siinä vieressä tuijottaa joku. Minusta ei ainakaan. Mutta tätä meille syötettiin. Naapurin Taina jäi kotiin makaamaan sänkyyn kun hän odotti, että jokin päivä tulee prinssi, joka pelastaa. Siinä Taina makasi viikon verran ja alkoi haista niin paljon, että hänen äitinsä pakotti ylös. Tainan jalkalihakset olivat niin surkastuneet, että hän kaatui suoraan lattialle ja rikkoi akvaarion.
ULA: Mitä niille kaloille kävi.
TARJA: Kuoli.

Äänikirjan kirjailija lukee itse, eikä kukaan muu voisi olla yhtä onnistuneesti ankealla äänellä puhuva Tarja Kulho. Hienosti hän vetää muutkin kirjan roolit.

Miten kirjavalintani ovat Tarjan Kulhon jälkeen jatkuneet? Aivan entiseen tyyliin, eli synkkää, surkeaa ja avioeroja täynnä olevaa kirjallisuutta olen taas lukenut. Ei tunnu korona-aikakaan niin pahalta, kun kirjoissa elämä on vielä masentavampaa.

• Paula Noronen: Tarja Kulho – Räkkärimarketin kassa
• Tammi 2020
• ISBN 978-952-04-1137-4
• ⭐️⭐️⭐️ ja puoli

• Äänikirjan lukija Paula Noronen
• 4 t