Karin Smirnoff: Lähdin veljen luo ja Viedään äiti pohjoiseen – ruotsalaiskirjailijan pohjoinen voisi olla Suomessakin

Ruotsalaisen Karin Smirnoffin Jana Kippo -trilogiasta on viime vuonna julkaistu suomeksi Lähdin veljen luo (Jag for ner till bror) ja nyt tammikuussa Viedään äiti pohjoiseen (Vi for upp med mor). Kirsin Book Clubin Pirjo kirjoittaa näistä kahdesta ensimmäisestä osasta. Trilogian kolmas osa Sitten menin kotiin (Sen for jag hem) ilmestyy suomeksi lokakuussa 2022, ja kuten Pirjo kirjoittaa, sitä hän odottaa innokkaasti.

Karin Smirnoff kirjoittaa hyvin luontevasti ja vetävästi, juonenkäänteet ovat yllättäviä ja lähes jokaisesta kirjan henkilöstä paljastuu joko suuri tai pieni salaisuus. Kirjassa ihmiset ovat irrallisia ja melkein kaikki erilaisten riippuvuuksien piinaamia. Näistä aineksista syntyy hyvin elävää tekstiä, eikä ole ihme, ettei kirjoja voi laskea käsistään. Vaikka tapahtumat toistuvat ja kertautuvat rajuina ja eläimellisinä, lukiessa ei tarvitse sukeltaa surun tai myötätunnon syövereihin. Kirjailija pystyy kepeähköllä tyylillään välttämään tahallisen vetoamisen lukijan tunteisiin, ja välillä teksti myös hymyilyttää.

Smirnoff kirjoittaa ilman välimerkkejä ja henkilöiden nimet on kirjoitettu pienin kirjaimin yhteen, piste sentään erottaa virkkeet toisistaan.  Vie hiukan aikaa ennen kuin tyyliin tottuu, mutta hetken kuluttua sitä ei enää huomaa. Outi Menna on kääntänyt teokset suomeksi hyvin onnistuneesti.

Lähdin veljen luo

Sekä janan että brorin käytös juontaa lapsuuteen. Elämä ei ollut ruusuilla tanssimista, haaveita ei ollut, vain ahdistavassa arjessa elämistä. Lapsuuden solmuja paljastuu yksi toisensa jälkeen. On etäinen äiti ja väkivaltainen, juoppo isä (taatto), joka hakkaa ja hyväksikäyttää. Äiti saa myös väkivallasta osansa, mutta ei puutu lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan, ja moni asia perheessä selitetään uskonnolla. Navetta on kärsimyksen näyttämönä, missä myös lasten mitta tulee täyteen. Muiden sulkiessa silmänsä he joutuvat itse puolustautumaan hanko ja lapio välineinä, mikä johtaa taaton kuolemaan.

Kirjan kertoja janakippo tulee trilogian ensimmäisessä osassa käymään kotitaloonsa pieneen Smalångerin kylään Västerbottenin lääniin ja jää seudulle pidemmäksi aikaa huolestuessaan kaksosveljestään brorista, jonka alkoholinkäyttö on ylittänyt pahasti alkoholismin rajan. Taidekoulutuksen saanut jana saa nopeasti töitä vanhusten kotihoitajana.

Jana löytää paikkakunnalta raamikkaan johnin ja rakastuu. Johnin vaimo, salaperäinen, monien miesten haikailema maria on löytynyt kuolleena. Maria on avain moneen kysymykseen, joita jana yrittää selvittää. Vähitellen selviää jo muutama asia, mutta moni kysymys saa vastauksen vasta seuraavassa osassa. 

Viedään äiti pohjoiseen

Trilogian toisessa osassa Karin Smirnoff vie janan ja brorin pohjoiseen Kukkojärven kylään Tornionjokilaaksoon lähelle Suomen rajaa.  Heidän äitinsä on esittänyt viimeisenä toiveenaan tulla haudatuksi synnyinseudulle. Sisaruksille tulee täytenä yllätyksenä, että seudulla on kylällinen serkkuja ja muita sukulaisia sekä äidin perintötalo.

Suurin osa sukulaisista on tiukasti mukana ankaran vanhoillisessa herätysliikkeessä, joka hallitsee seudulla niin työpaikkoja kuin kouluyhteisöä. Lähes kaikki muut kirjan henkilöt, jotka eivät ole uskonyhteisössä mukana, ovat alkoholisteja ja monella on taustalla rankkoja kokemuksia. Papit käyttävät hyväkseen nuoria naisia ja seurauksena on isättömiä lapsia. Väkivalta on yleistä, siksi monet vaimot joutuvat piilottamaan päänsä huivilla ja silmänsä aurinkolaseilla, kuten myös kuudetta lastaan odottava papin vaimo, serkku hänkin.

Ahdas uskonyhteisö

Kaksosille tehdään pohjoisessa selväksi, että uskonyhteisöön pitää liittyä tai lähteä. Sieltä bror löytääkin nopeasti kodin ja kokee saavuttaneensa rauhan. Nyt jana näkee tehtäväkseen saada brorin pois liikkeestä hinnalla millä hyvänsä. Uskonyhteisö pitää kiinni omistaan, ja janan on yhä vaikeampi vaikuttaa veljeen. Vaimoehdokaskin on hänelle jo löytynyt.

Janan serkku jussirahanni on kirjan henkilöistä varmasti tasapainoisin. Jana austaa hänen luonaan jonkin aikaa, ja suhde mieheen olisi antanut janalle turvaa ja fyysistä läheisyyttä, mutta jana ei osaa läheisyyden pelkonsa vuoksi kiinnittyä kehenkään.

Jana pääsee kuvataideopettajaksi, mutta kuvaamataidonkin aiheiden täytyi olla kristillisiä. Opettajana hän kehottaa lapsia käyttämään mielikuvitusta. Kevätnäyttelyssä nousee kova meteli yhdestä piirroksesta.

Kuvat näyttivät suunnilleen samanlaisilta.  Joosef taluttamassa aasia, jonka selässä maria istui. Kolme viisasta miestä. Seimessä makaava lapsi.
Ainoastaan yksi kuva poikkesi muista.
Vellin sijaan hän imi koskenkorvapulloa. Laura 2017.

Kukaan ei kauhistellut laura-tytön elämää alkoholisti-isän kanssa, mutta piirroksen koettiin olevan jumalanpilkkaa.

Äidin tragedia

Pohjoisessa kaksosille selviää myös äidin tarina. Äiti siri on kirjoittanut pitkän paljastavan kirjeen huostaanotetulle lapselleen marialle, jonka hän synnytti mielisairaalassa. Pastori oli tullut antamaan sirin vanhemmille viimeistä voitelua ja käytti tilaisuutta hyväksi raiskatakseen sirin. Seurauksena hän alkoi odottaa mariaa.

Olisin voinut unohtaa ja jatkaa elämääni. Niin minun olisi pitänyt tehdä. Mutta toivon sinun  ymmärtävän, ettei itsensä miehelle antanut nainen voi koskaan mennä naimisiin tai jäädä uskonyhteisön jäseneksi. Riippumatta tavasta jolla yhtyminen on tapahtunut. Pastori on pyhä mies. Pyhät miehet eivät tee virheitä. 

Koska maria on kuollut, jana ja bror lukevat kirjettä, joka pala palalta paljastaa kovia kokeneen äidin menneisyyden ja rakkauden vanhimpaan lapseensa, jota hän ei saanut pitää. Äidin rakkaus riitti vain menetetylle lapselle, ja kaksoset jäivät ilman rakkautta.  Myös janan tytär diana on kasvanut ilman äitiä, koska tämäkin vauva annettiin pois, mutta äidin ja tyttären välille alkaa syntyä yhteys.

Jana kuvataan henkilönä, joka ei pelkää mitään tai ketään. Smirnoff kuvaa metsästyskohtauksessa taitavasti, miten juuri ennen kuin tilanne muuttuu uhkaavaksi karhun hyökätessä jana tarttuu aseeseen ja ampuu karhun.

Mitä pidemmälle kuljin sitä kevyemmäksi askeleeni muuttuivat. Aivan kuin metsä olisi halunnut kertoa minulle jotain. Olin unohtanut, miten anteeksiantava metsä voi olla. Miten lohduttavasti puut osasivat hyväillä janakipon surullista selkää.

Janan luonnetta kuvaa, kuinka hän melkein tappaa väkivaltaisen miehen ajamalla moottorikelkalla hänen päälleen, polttaa kotitalon ja joutuu usein poliisin kuulusteltavaksi.

Odotan innolla, minne Jana Kippo -sarjan kolmas osa Sitten menin kotiin (Sen for jag hem) vie kaksoset janan ja brorin.

• Karin Smirnoff: Lähdin veljen luo
• Tammi 2021
• Ruotsinkielinen alkuperäisteos Jag for ner till bror, 2020
• Suomentanut Outi Menna
• 294 s./9t 28 min.
• Äänikirjan lukee Satu Paavola

• Karin Simirnoff: Viedään äiti pohjoiseen
• Tammi 2022
• Ruotsinkielinen alkuperäisteos Vi for upp med mor, 2021
• Suomentanut Outi Menna
• 332 s/ 10 t 12 min.
• Äänikirjan lukee Satu Paavola