Laura Lindstedt & Sinikka Vuola: 101 tapaa tappaa aviomies – kielileikkiä lukupiirissä kirjailijoiden johdolla
Helmikuun lukupiirissämme käsittelimme melkoista kirjoittamisen runsaudensarvea! Laura Lindstedt ja Sinikka Vuola ovat kirjoittaneet 101 tapaa tappaa aviomies – Menetelmällinen murhamysteri -teoksen, jota he työstivät kahden vuoden ajan erittäin kurinalaisella aikataululla.
Tarkkaan ottaen 101 tapaa tappaa aviomies -kirjassa esitellään vain yksi konkreettinen tapa tappaa aviomies. Tämä rikos oli löytynyt Kansallisarkiston kätköistä, Alibi-lehden jutusta vuodelta 1983. Siinä haastateltiin suomalaista Anjaa, joka oli ampunut norjalaisen aviomiehensä raiskausyrityksen jälkeen. Tapahtumaa oli edeltänyt 18 vuotta perheväkivaltaa. Anja vapautettiin syytteistä. Kyseessä oli ”ennakkotapaus, jossa ensimmäisen kerran syylliseksi todettiin vainaja”.
Kirjassa Anjan ja Thorvaldin tarina kerrotaan 101 tyylikeinolla, jotka avaavat mielenkiintoisia maisemia kirjoittamisen tapoihin ja tekniikoihin. Kirja sopii kannesta kanteen lukemisen lisäksi erinomaisesti vaikkapa yöpöydälle selailtavaksi ja pieninä herkkupaloina nautittavaksi.
Saimme Laura Lindstedtin ja Sinikka Vuolan vieraiksemme Airi Vilhusen kotiin Kumpulaan. Illasta ja teoksesta voisi kirjoittaa vaikka mitä, mutta kirjailijat antoivat meille tehtäväksi kirjoittaa variaatiot samasta lukupiiri-illasta. Jokaiselle määrättiin oma variaatio, joten ole hyvä, tällainen oli iltamme:
Epäluotettava kertoja
Kirjoittanut tavallisesti erittäin luotettava Kirsi Ranin
Mä en niin jaksa. Pakottauduin lähtemään lukupiiri-iltaan, vaikka tiesin jo etukäteen, että siitä tulisi taas pelkkää tuskaa. Olin ensimmäisenä paikalla. Kirosin mielessäni, sillä eihän emännällämme Airilla tyypillisesti ollut mitään tarjoiluja vielä valmiina. Hänen miehensä Jukka istui keittiön pöydän päässä ja ilmoitti, että hän ei lähde minnekään. Hän halusi kuulla, mitä kirjailijoilla olisi sanottavana kirjastaan 101 tapaa tappaa aviomies. ”Sellaista provokatiivista soopaa, mitä lienee omakustanteisia esikoiskirjailijoita, joku Laura Lindstedt ja Sinikka Vuola, nevöhööd”, hän puhisi.
Viimein pääsimme aloittamaan. Laura ja Sinikka olivat kovin ujoja, heistä ei meinannut saada puristettua mitään ulos. Yritin tarjota heille viiniäkin, mutta ei kelvannut. Heitä saattoi häiritä se, että Jukka istui viereisessä huoneessa. Poissa silmistä, mutta vahvasti kuulolla.
Kirja ei ollut minuun kolahtanut, olin jättänyt sen kesken. Äänikirjaversio oli vähän parempi. En viitsi pistää aikaani teoksiin, jotka ovat pelkkää kevyttä huttua ilman mitään yhteiskunnallista sanomaa. Tuli kyllä selväksi, että 101 dalmatialaistakin on jännittävämpi ja enemmän tunteita herättävä teos kuin 101 tapaa tappaa aviomies.
Kirjailijat eivät arvostaneet meidän mielipiteitämme. Istuivat vain hiljaa ja vilkuilivat kelloa. Heitä ei selvästikään kiinnostanut kehittyä kirjoittajina. Olin ihan samaa mieltä kuin Jukka, joka huusi tuolistaan, että näissä naisissa ei ainakaan ole Finlandia-ainesta!
Paska ilta, mutta tulihan lusittua. Ehkä eroan lukupiiristä. Kirjaa en suosittele, muidenkin peukut kääntyivät alaspäin.
Kahden kauppa
Kirjoitti lukupiirivieras Arja Korhonen, Kulttuuri kukoistaa -blogi
Kaksi kirjailijaa. Enemmän osallistujia. Lukupiiri kokoontuu. Puhutaan kirjaa. Paras kieli. Kirja tulvii. Opettaa, viihdyttää. Äijä suututtaa. Hyvä Anja! Kirjoittajat loistavat. Taito ihmetyttää. Kielen mahdollisuudet! Runsas herkku. Myös pöydässä. Syödään hyvin. Ihastuttavat leidit. Jää ilo. Ja toive. Kirja maailmalle! Eläköön kirja.
Lipogrammi (ilman a-kirjainta)
Kirjoitti lukupiiriläinen Vilhunen
Pyhänä kokoonnuimme lukupiiriin Kymintielle kotiini. Päivä ei ollut perinteinen eikä myöskään teos, johon oli koottu 101 erityyppistä tekstiä siitä, miten päästetään miehen retku päiviltä. Tutun joukon lisäksi pöydän ympärille oli kutsuttu teoksen tekijät sekä tutut fiktion tietäjät.
101-teoksen sisältö oli suuri: kivääri hoiti tehtävänsä, syntisäkki hiljeni, yhä uudelleen. Stoorit oli sepitetty, riimitelty, mieleiseksi muotoiltu. Niistä yhdessä keskusteltiin, kyseltiin, kommentoitiin, kovin myös kehuttiin. Tekijät ylensimme ykkösiksi.
Näin tekijät miettivät etukäteen sisältöä: Ei oppineisuuden näyttämistä, ei pienelle piirille pelkästään. Ehkä oppiteos yliopistoille. Tärkeää oli sisällyttää myös yleistä ja yhteistä.
Tunnit vierähtivät vikkelään. Lämmin kiitos tekijöille sekä läsnäolijoille!
Loru
Kirjoitti lukupiirivieras Tuija Takala, Tuijata-blogi
Oli kerran lukupiiri,
lukupiirissä kirjailijat,
kirjailijoista yhteistyö,
yhteistyöstä murhatapaus,
murhatapauksesta 101 variaatiota,
101 variaatioista runsaudensarvi,
runsaudensarvesta yhteiskunnallisuus,
yhteiskunnallisuudesta tieto,
tiedosta oivasti oppikirja,
oppikirjasta briljeeraamatta taideteos,
taideteoksesta innostus,
innostuksesta bloggaaminen.
Pleonasmi (liikasanaisesti)
Kirjoitti Minna Väisälä, Väisälän Minna siis
Lukupiirimme on kirjoja rakastavien ja niitä lukevien naisten yhteenliittynyt joukko, joka säännöllisesti tasaisin välein kuukausittain keskustelee valitsemastaan kirjasta lukupiirinsä tapaamisessa sekä jakaa ja vaihtaa mielipiteitä luettavaksi päässeistä kirjoista. Viimekertaiseen sunnuntain tapaamiseen mukaan oli teoksen laatineiden kirjailijoiden lisäksi kutsuttu myös harrastuksemme jakavat sielunsiskomme, kaksi bloggariystävää.
Vilkas ja eloisa keskustelu lainehti siis runsaana, ja ammensimme runsaasti kahmalokaupalla kirjoittamisen tyylitietoutta ja malleja työkaluksi tekstiemme ja blogikirjoitustemme luomiseen ja niiden kirjoittamiseen. Kirjailijat korostivat tärkeinä pitämiään asioita kirjoittamastaan lukupiirin käsittelemästä kirjasta. Kirjan piti välttää kirjailijoiden osaamisella briljeeraus eikä sen siis mitenkään pidä korostaa heidän taitoaan. Sen piti myös jakaa kirjailijoiden kirjaansa kokoamaa tietoa ja osaamista lukijoille sekä soveltua ja olla sopiva jopa oppikirjaksi erilaisten kouluttajien ja oppilaitosten oppimateriaalina. Kirjan tuli myös välittää ja tehdä tiettäväksi meitä kaikkia kansalaisina koskettava yhteiskunnallinen ulottuvuus ja sen tasot.
101 tekstivariaatiota
Luit juuri viisi variatiota illastamme. Samat tyylit löytyvät myös ”sataykkösestä” kuten kirjailijat teostaan hellästi kutsuvat. Variaatioiden joukossa on muutamia tuttuja (esimerkiksi emoijina, juomalaulu, kuolinilmoitus, käyttöohje, limerikki ja urheiluselostus) ja runsaasti sellaisia, joista emme olleet kuulleetkaan (esimerkiksi ars moriendi, hyperbola, katabasis, leitmotiv, Mathewsin algoritmi ja pantoum).
101 tapaa tappaa aviomies on mieletön mahdollisuus oppia uutta ja kehittää omaa kirjoituskykyään! Variaatiot antavat rajat teksti-ilmaisulle, mutta variaatioiden runsaus räjäyttää mahdollisuudet äärettömiksi. Kirja on todellinen aarreaitta kirjallisuuden syvemmästä olemuksesta kiinnostuneille.
Kuulimme myös, että sataykköstä käännetään juuri ranskaksi. Ihan suoraan eivät tekstit taivu, vaan kaksi ranskalaista kääntäjää saavat tehdä myös omia variaatioitaan. Esimerkiksi Ihmisiä telineillä -variaatio, joka perustuu Kalle Päätalon teokseen, ei avaudu ranskaksi tai kirjaimella leikittelevät variaatiot, kuten yllä oleva lipogrammi, pitää kirjoittaa ranskan kielen sanojen mukaisesti.
Vieraana olleet bloggarikollegat Arja Korhonen ja Tuija Takala olivat jo aiemmin kirjoittaneet arviot sataykkösestä:
Arjan juttu Kulttuuri kukoistaa -blogissa.
Tuijan juttu Tuijata-blogissa.
Lukupiirin kommentteja
101 ei lukemalla lopu! Tunsin itseni kyllä hetkittäin tyhmäksi, mutta se takaa, että yhteinen tiemme kirjan kanssa ei lopu pian.
Alku vaikutti kikkailulta, mutta onneksi luin eteenpäin. Mitä enemmän variaatioita luin, sitä paremmin kirja toimi.
Tiivistän vain: kiehtova ja mielenkiintoinen!
Avasi aivan uuden maailman. Tältä kantilta en tekstiä ollut koskaan katsonut, saati sillä leikitellyt. Käsittämättömän moniuloitteinen teos. Ja hienosti kantaaottava kirja maailmassa, jossa dekkari toisensa jälkeen murhataan naisia.
Kirjan tiedot
- Laura Lindstedt & Sinikka Vuola: 101 tapaa tappaa aviomies – Menetelmällinen murhamysteeri
- Siltala 2022
- Kansi M. Kinnunen
- 202 sivua
Lue myös aiemmat juttumme
- Laura Lindstedt: Oneiron – Fantasia kuolemanjälkeisistä sekunneista – Finlandia-voittaja 2015
- Laura Lindstedin Oneiron synnytti oivallisen lukupiirikeskustelun
- Laura Lindstedt: Ystäväni Natalia – kenen kertomus?
- PODCAST: Laura Lindstedtin kanssa Ystäväni Natalia -terapiassa
Variaatiokirjasta lukupiirivariaatioihin – Kirsi & co: ilo olla mukana! Inspiroiva kirja herätti paljon ajatuksia ja niitä oli hauska jakaa kirjailijoiden ja lukupiiriläisten kanssa. Kiitän!
Ihanaa kun olit. Lorusi on huikea, kiitos!
Oi, onpa mainio postaus! Ja mainiolta kuulostaa lukupiiritapaamisennekin. Teos on vielä lukematta mutta kiinnostus kasvoi tämän myötä suuresti.
On sellainen teos, mitä minä en edes osannut kuvitella!
Aika loistavia nämä teidän lukupiiripostauksien variaatiot – hurraa! ???? Kahden sanan lauseet todella toimivat! Ilman aata kirjoittaminen on melko urakka, mutta lopputulos on huikea, koska teksti on täysin ymmärrettävä ja vaikuttaa aidoksi kirjoitetulta ilman keinoja. Ja tuo epäluotettava kertoja oli ihan luotettava; kylläpä teillä oli tylsää – olen pahoillani! ????
Sellaista se on lukupiirissä!
Olipa mielettömän hieno postaus, nautin todella paljon tämän lukemisesta. Kiva että saa nauraakin välillä!
Kiitän myös kirjan perusteellisesta esittelystä, minulla oli siitä kovin pintapuolinen ja näköjään suorastaan vääräkin käsitys joka tuli nyt osuvasti oikaistuksi. Itse kirjakin alkoi kiinnostaa.
Onpa hieno postaus! Juuri luin tuon kirjan itsekin ja olo oli sen jälkeen vähän hämmentynyt. Niin monta tasoa ja tapaa lukea tuota, vaikkei edes laskisi mukaan niitä 101 variaatiota, vaan miettisi kokonaisuutta. Mielenkiintoinen, vaikka jäinkin pohtimaan oman ”sivistykseni” tason riittämättömyyttä. Vahvemmalla tietopohjalla olisi ehkä saanut irti vielä enemmän.
Olettehan taitavia, ihanat te! Lukupiiri-iltanne kuulostaa (kuten aina) hauskalta, ja aihe mielenkiintoiselta. En tätä(kään) teosta ehtinyt vielä lukea, mutta kovasti kiinnostaa. Joskus aiemmin lukemani tyyliharjoitusteokset ovat kyllä olleet sekä hauskaa että opettavaista luettavaa.