Jyväskylän kirjamessut 2023 – loistava maantieteellinen laajennus kirjamessutarjontaan

Jyväskylän kirjamessut jatkaa tiivistä messusyksyä sesongin kääntyessä joulun odotukseen. Samassa tapahtumassa Paviljongissa on myös viinimessut ja joulumessut, joten viikonlopusta löytyy jokaiselle jotakin.

Jyväskylän messujen ensikertalaiselle jo saapuminen kohteeseen herätti toiveikkaan olon. Opastus autolla saapuvalle oli erinomainen ja parkkitalo aivan Paviljongin vieressä. Heti aamukympin jälkeen pääovelle suuntasi väkeä eri suunnista ja lipunmyyntiin oli muodostunut selkeä mutta vielä kohtuullinen jono. Yleisöä oli vilinään asti kuitenkin ilman ahdistavaa tungosta. Lähdin lauantain messupäivään rennosti ja avoimin mielin. Kirjamessujen kaikki kuusi lavaa olivat kompaktisti yhdessä hallissa, joten siirtymiin ei mennyt liikaa aikaa.

Kirjailijan työstä ja työskentelytavoista

Ville Hännisen Miten kirjani ovat syntyneet (WSOY 2023) avaa Hännisen valitsemien, asemansa jo vakiinnuttaneiden kirjailijoiden työtä ja työtapoja. Jos ovat 18 kirjailijan teokset erilaisia, niin ovat myös heidän työskentelytapansa ja kirjailijanuran rakentuminen. Keskustelu WSOY:n kustannuspäällikkö Irina Björkmanin kanssa nosti esiin myös mielenkiintoisia näkökulmia taidekoulutuksesta ja lukijoiden vallasta, kun he some-aikana pääsevät entistä lähemmäksi kirjailijaa.

Kukaan ei saa kaikkea – jokaisella on oman maailmansa rikkaudet

Katja Kettua haastatteli Anne Karppinen.

Viiden vuoden julkaisutauon jälkeen Katja Kettu on löytänyt takaisin omaan rikkaaseen kieleensä. Erään kissan tutkimuksia (Otava 2023) on romaani sekä vuosisadan takaisesta rakkaustarinasta pohjoisella itärajalla että kuvitteellisesta kirjailijasta ja hänen elämänsä suuresta surusta. Tällä romaanilla Katja Kettu on rakentanut sillan tästä päivästä oman sukunsa historiaan. Tekstissä on synkkiäkin sävyjä, ja kissa kertoo sen mihin ihminen ei pysty. Kaiken yllä kajastaa myönteinen vire, huumorikin, ja usko tulevaisuuteen.

Kolmas tie tuhon ja pelastuksen välissä

Ville-Juhani Sutista haastatteli Maria Rossi.

Ville-Juhani Sutisen esseekokoelma Hajonneen maailman käyttöohje (Into 2023) on raikas tuulahdus ilmastonmuutoskeskusteluun. Keskustelussa vaihtoehtoina esitetään tuho ja pelastus, käytännössä toiminta on jo nyt kolmatta tietä, sopeutumista. Ihastuin tämän ajatuksen selkeään esille tuontiin niin, että avasin kirjan jo lukuaikapalvelussani.

Hajonneen maailman käyttöohje tarkoittaa ympäristökatastrofin tosiasioiden tunnustamista ja mukautumiskykymme tietoista soveltamista katastrofaalisessa maailmassa elämiseen.”

Tietokirjaraati

Jyväskyläläiset kirjailijat Raili Kivelä, Keijo Siekkinen ja Ville-Juhani Sutinen olivat etukäteen perehtyneet viiteen tuoreeseen tietojkirjaan ja esittivät niistä napakat arvionsa ja antoivat pisteitä kuin Levyraadissa ikään.

Raili Kivelä (vas.), Keijo Siekkinen, Ville Juhani Sutinen, Anne Rutanen

Mika Honkalinnan Suo siellä (Docendo 2023) on visuaaliselta ilmeeltään huoliteltu valokuvateos, jonka teksti jäi tunnelmoinniksi. Raati olisi toivonut Honkalinnan jakavan lukijan kanssa enemmän sitä suotietoa, jota hänellä on. Pisteet 9/15.

Silvia Hosseinin Kirjallisuuden kiihottava historia (Gummerus 2023) sai kiitosta laajasta perehtyneisyydestä eroottisen kirjallisuuden historiaan. Teos on jäsennelty aikajaksoittain ja nostaa esiin uusia näkökulmia. Lajityypin hapuilu esseistiikan ja tietokirjan välissä sekä uudemman queer-kirjallisuuden ylipainotus verottivat pisteitä, joita kirja sai 9/15.

Sonja Saarikosken Naisvangit (Siltala 2023) on tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana ja sai juuri Kanava-palkinnon. Eikä syyttä, tuumasi raati. Teos on koskettava, fyysinenkin lukukokemus, jossa kuuluu kohteiden oma ääni, ja se saa etsimään lisätietoa naisten rikollisuudesta. Välinpitämätön suhtautuminen ennalta ehkäisyyn myös vihastutti. ”Turvaverkkomme isot reiät on paikattu piikkimatoilla.” Pisteitä 13/15.

Perttu Immosen Suomalainen historia (Atena 2023) on jatkoa hänen teokselleen Suomen rahvaan historia (Atena 2017) ja kertoo kolmen suvun tarinan 1800-luvulta 2000-luvulle. Taitava kirjoittaja on kiteyttänyt oleellisen ja mikrohistoria alkaa elää. Aikarajausta pidettiin onnistuneena, tekstiin kaivattiin kuitenkin vielä ”lihaa luiden ympärille”. Pisteitä 9/15.

Iman Gharagozlun ja Leena Ahokkaan insta-maailmaa henkivä keittokirja Iman ja Leena – arkisafkaa herätti kysymyksiä teoksen nimen ja sisällön vastaavuudesta, sillä raati piti tätä arkikokkailua osin melko hifistelevänä. Hienot kuvat ja hyviä reseptejä, joista saa inspiraatiota uusiin ateriakokeiluihin. Pisteitä 8/15.

”Kuin naulaisi hyytelöä seinään”

Antero Holmilaa (vas.) haastatteli Panu Väänänen.

Antero Holmilan tietoteos Suomalaisten kylmä sota (Otava 2023) tarkastelee kylmää sotaa ja sen vaikutuksia ruohonjuuritasolla, mitä se merkitsi tavallisten kansalaisten elämässä. Holmila on kerännyt kansalaisten muisteluja kylmästä sodasta yhteistyössä SKS:n ja SLS:n kanssa vuosina 2020 ja 2021. Kylmän sodan tarkka määrittely edes ajallisesti on haastavaa, Holmilan sanoin ”kuin naulaisi hyytelöä seinään”. Tämä teos valottaa kylmän sodan vaikutuksia kansalaisten arkeen.

Kaksi erilaista maahanmuuttajanaisen selviytymistarinaa

Leena Lukkari (vas.), Rita Kostama, Vaula Norrena ja haastattelijana Vilja Kujanpää.

Leena Lukkarin lehtiartikkeli Ruandasta kahden sisaruksensa kanssa Suomeen tulleesta tytöstä laajeni kirjaksi Rita. Sitruunapuun varjoista Suomeen. Ritalla oli ehjä perhe ja onnellinen lapsuus. Hän joutui jättämään kotimaansa sisällissodan vuoksi ja päätyi lopulta Suomeen neljän vuoden pakolaisuuden jälkeen.
Kiinasta 7-vuotiaana perheensä mukana tulleen Jennin elämäntarina, josta Vaula Norrena kirjoitti teoksen Littana. Kielletyn lapsen tarina (Teos 2023) on hyvin erilainen. Kiinalaisen perheen toisena tyttärenä, aikuisten tulkkina ja asioiden hoitajana hän oli perheessään aliarvostettu ja huonosti kohdeltu.
Rita ja Jenni ovat päämäärätietoisesti kouluttautuneet, rakentaneet siten oman elämänsä, ja osallistuvat nyt suomalaiseen yhteiskuntaan omissa yrityksissään.

Ihmisenkokoiset messut

Sunnuntain messupäivän kohokohdiksi nostan seuraavat:

  • Sirpa Kähkösen viisaat sanat haastattelussa. Airin juttu Sirpan uudesta romaanista 36 uurnaa tulossa.
  • Kjell Westö ja hänen uusin romaaninsa Molly & Henry
  • Kai Ekholm, joka kirjoitti humanistis-kulttuurisesta näkökulmasta kumpuavan henkilökuvan Matti Nykänen – Pilviin kahlittu poika
  • Antti Kaikkosen ja Jari Korkin reaaliajassa kirjoitetun Kohti liittokuntaa – Antti Kaikkonen ja Suomen puolustuksen uusi asento
  • Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat, joiden kirjailijoista paikalle ehtivät Sonja Saarikoski, Ville Mäkipelto ja Antti Järvi.

Jyväskylässä on löydetty mainio resepti juuri sopivankokoiselle tapahtumalle, tämän totesivat varmasti myös Paviljongin liki 13.000 messuvierasta. Kaksi napakkaa päivää, kolmet messut, kiinnostava kattaus ja lyhyet välimatkat luovat loistavat puitteet kirjallisuustapahtumalle, joka on tainnut jo vakiinnuttaa paikkansa kirjasyksyssä. Ohjelma oli monipuolisesti kiinnostava ja vangitsi minut niin, etten ehtinyt viinimessuilla edes pistäytyä!

Jyväskylän Kirja-, Joulu- ja Viinimessut järjestetään seuraavan kerran 23.−24.11.2024 Paviljongissa.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *