Kirsin Book Clubin huippuhetket Helsingin Kirjamessuilla

Messujen ensimmäisenä päivänä torstaina otetussa kuvassa melkein kaikki Helsingin Kirjamessuille osallistuneet kirsinbookclubilaiset: Airi, Marja, Pirjo, Piia, Kirsi, Maija-Riitta ja Minna. Päivi ehti messuille vasta lauantaina.

Sunnuntaina päättyneiden Helsingin Kirjamessujen 84 000 kävijän joukossa oli 4506 yhdeksäsluokkalaista ja kahdeksan kirsinbookclubilaista. Me kävijät täytimme haastattelujen ja keskustelujen katsomot, kiersimme myyntipöytiä ja kannoimme kotiin kirjapinoja. Messuyleisöä seuratessa voi vain todeta: ”Kyllä kirjallisuus kiinnostaa!”

Kirsin Book Club aloitti heti torstaiaamuna Kirjamessujen lukupiiristä, jossa olimme esilukijoina Anne Mattssonin Tellervo Koivisto – elämänkerralle. Ajatuksiimme kirjasta ja lukupiiriin voit tutustua Maija-Riitan erillisessä jutussa (klik).  Tähän juttuun olemme keränneet omat kärkipoimintamme messujen muusta runsaasta ohjelmasta.

Minna ja sattuma muuttaa suuntaa

Ensin valintansa kertoo Minna, joka oli yksi Kirsin Book Clubin ahkerimmista tämän vuoden messuilijoista. Minnan neljä päivää kului enemmän tai vähemmän messuilla.

Aviadorin kustantaja Vesa Tompuri (vas.) kuuntelemassa asiakastaan oikean kirjan löytämiseksi.

Helsingin kirjamessut on niin iso tapahtuma, että heikkoina hetkinäni tunnen voimattomuutta tarjonnan edessä, kun haluaisin olla monessa paikassa samaan aikaan. Ja taas olen löytänyt henkilökohtaiseen onnistumiseen tutun reseptin, rentouden. Messuilla pitää vaan ottaa iisisti ja tarttua eteen tuleviin löytöihin. Yksi tällainen oli minulle entuudestaan tuntematon kustantamo Aviador, jonka osastolle pysähdyin kiireestäni huolimatta. Mukaan diplomi-insinöörin tyttärelle tarttui Maarit Verrosen kirjoittama Puutornimuuntamot – tarinoita sähkönsiirrosta.

 

Mika Waltari -lavalla perjantaina äänikirjasta keskustelivat Mari Wärri, Mikko Aarne, Leena Majander, Jenny Pääskysaari ja Antti Tuomainen.

Äänikirjat ovat tulleet vahvasti monipuolistamaan kirjallisuustarjontaa. Perjantain keskustelussa sain vahvistusta omille äänikirjakokemuksilleni: parhaiten toimii juonivetoinen romaani, eivätkä kaikki kirjat eivät ollenkaan sovi kuunneltaviksi – ainakaan autossa. Siitä, miten paljon lukijalta toivotaan/siedetään näyttelemistä olen kuullut monenlaisia mielipiteitä. Omani myötäilee kirjamessujen raatia, taidokas lukija saa näytellä. Laji on kuitenkin erittäin vaativa, eikä ”yli” menemistä ole helppo antaa anteeksi.

Dan Brown

Lauantain kohokohdaksi nousi itselleni hieman yllättäen Dan Brown. Infernon kuuntelun perusteella minusta ei tullut tosifania, Dan Brown kuitenkin otti yleisönsä hurmaavasti. Se, että hänet saatiin Suomeen, oli pitkän työn tulos, ja WSOY:n vetoavalla videokutsulla taisi olla merkittävä osuus vierailun toteutumiselle.

Dan Brownilla oli mukanaan ensimmäisen kirjansa lisäksi myös vanhempiensa autojen Kyrie Car ja Metric Mobile rekisterilaatat. Kuva Helsingin Kirjamessut 2017

Dan Brownin ensimmäinen teos on Giraffe, the Pig and the Pants on Fire (niin sen ainakin kuulin), jonka hän saneli 5-vuotiaana äidilleen. Hänen vanhempansa ovat ilmeisen erilaisista maailmankatsomuksistaan huolimatta – Brown itse kuvaili lapsuuttaan oudoksi ja paradoksaaliseksi, jopa skitsofreniseksi – onnistuneet luomaan otolliset olosuhteet Danin luovuuden kehittymiselle. Perheessä oli kaksi autoa, syvästi uskonnollisen äidin rekisterilaatassa luki KYRIE (jumala) ja matemaatikkoisän rekisterilaatassa luki METRIC.

Siitä huolimatta, että lukijatapaaminen oli iso tapahtuma suuressa salissa, Dan Brown onnistui luomaan tilaisuuteen lämpimän ilmapiirin. Hän kertoi kiinnostavasti anekdootteja elämänsä varrelta, ja vastasi useaan yleisökysymykseen, mitä varmasti kaikki paikalla olleet laillani arvostivat suuresti.

Lue juttu Danin uusimmasta kirjasta Alku (Origin) tästä.

Marjan poimi mm. sukuhelmen

Marja oli messuilla torstaina ja perjantaina.

Eeva Kotioja ja Niklas Jensen-Eriksen ovat kirjoittaneet Enroothin suvusta.

Torstai oli pieni pettymys eikä tarjonnut kovin mielenpainuvia kokemuksia. Perjantai oli antoisampi päivä ja alkoi heti aamusta erittäin mielenkiintoisen kirjaesittelyn parissa: Ehrnrooth – Kenraali- ja liikesuku modernin Suomen synnyssä 1750-1950 (Siltala). Kyse on tieteellisestä artikkelikokoelmasta, joka esittelee seitsemän toisistaan hyvin erilaista Ehrnroot- suvun jäsentä. Artikkelisarjan kautta avautuu sukuhistoria, joka on samalla myös vahvasti osa Suomen syntyhistoriaa.

Sakari Siltala haastatteli yrityshistorian professoria Niklas Jensen-Erikseniä ja väitöskirjatutkijaa Eeva Kotiojaa. Kotiojan artikkeli kertoo Adelaide Ehrnroothista (1826-1905), joka oli monessa asiassa Suomen ensimmäinen. Hän oli Suomen ensimmäinen naisjournalisti ja naisasianainen.  Hän oli myös Suomen ensimmäinen travelleri eli turistimatkailija ja matkusti laajasti Euroopassa mutta myös Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Kirja kertoo mm. kenestä Ehrnroothista tuli Bulgarian keisari ja miten suvun varallisuus sai alkunsa – aiheuttiko sen viina. Kolmessakymmenessä minuutissa kuulija saa paljon ja nauttii kun on hyvä haastattelija ja hyvät kertojat haastateltavana!

Ville-Juhani Sutisen edessä pöydällä viiden vuoden työn tulos: Virginia Woolfin päiväkirjat käännettynä suomeksi.

Kirjailija ja kääntäjä Ville-Juhani Sutinen uppoutui viisi vuotta Virginia Woolfin elämään, kun hän käänsi Woolfin päiväkirjat – viisi kolme-neljäsataasivuista teosta, jotka kattavat Virginia Woolfin elämää 1900-luvun alusta kirjailijan kuolemaan saakka. Kirjat kuvaavat kirjailijan elämää, tavallista arkea mutta myös kirjoittamisen ahdistusta, teosten syntyvaiheita sekä pariskunta Woolfin sosiaalista elämää. Ei voi kuin nostaa hattua Ville-Juhani Sutiselle, merkittävä työ.

Luimme juuri ennen kirjamessuja Kirsin Book Clubissa Selja Ahavan kirjan Ennen kuin mieheni katoaa, joka sai ristiriitaisen vastaanoton ryhmässä. Minuun kirja teki vaikututuksen siinä määrin, että päädyin kuuntelemaan hänen haastatteluaan, vaikka  olin jo Kirja vieköön –tapahtumassa  kuullut hänen kertovan teoksestaan. Ja kyllä kannatti! Ensinnäkin kirjailija avasi kirjan teemoja laaja-alaisemmin kuin aikaisemmin ja hän oli itsekin enmmän sinut kirjasta kertomisen kanssa. Kolumbus-teema selkeytyi minulle ja löysin uusia yhtymäkohtia päähenkilön miehen katoamiseen.

Maija-Riitan rakkaus lukupiireihin ja oman kylän poikaan

Ahkera oli myös messuilla torstaista sunnuntaihin viihtynyt Maija-Riitta.  Tässä hänen toplistansa:

Lukupiirit ovat vakiinnuttaneet asemansa kirjamessujen ohjelmakartassa, ja yleisö on löytänyt tiensä ainakin suosituimpien kirjailijoiden tilaisuuksiin. Ykkösenä listallani oli meidän lukupiirimme osallistuminen Tellervo Koivisto -elämäkerran tilaisuuteen. Hienona kokemuksena jäi mieleen myös Kjell Westön Rikinkeltainen taivas -romaanin lukupiiriin osallistuminen ”suomenkielisenä vähemmistönä”. Keskustelu oli vilkasta ja sujuvasti sekä ruotsiksi että suomeksi. Kielitasapaino säilyi keskustelussa hyvin.

Päivi Storgårdin vieraina olivat Tellervo Koivisto ja Pentti Arajärvi.

Presidentit ja presidenttien puolisot olivat Suomi 100 -teemaan sopivasti vahvasti mukana kirjamessuilla. Juho Ovaska on kirjoittanut Mauno Koiviston idänkortti -kirjan Koiviston idänsuhteista. Tarja Halonen haastatteli Tuomas Kyröä Mielensäpahoittajan Suomi -kirjasta. Jenni Haukiota kuuntelin Suomalaisen runon ääni -keskustelussa. Tellervo Koivistosta on kirjoitettu elämäkerta ja hän on mukana Päivi Storgårdin Olet valaissut minun tietäni – presidenttien puolisot -kirjassa. Samassa kirjassa on mukana myös Pentti Arajärvi, joka keskusteli messuilla kirjasta yhdessä kirjoittajan ja Tellervo Koiviston kanssa.

Heikki Valkaman esikoisromaani Pallokala ehti jo saada Turun kirjamessuilla Kirja à la Carte -palkinnon.

Bonnier-kustantamojen, WSOY:n, Tammen ja Johnny Knigan bloggariaamiainen lauantaiaamuna on jo muodostunut perinteeksi. Aamiaisen kirjalliseksi ”syömiseksi” nappasin tilaisuudesta Heikki Valkaman Pallokalan. Heikki Valkama on toimittaja ja kirjailija, joka on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Japanissa, mihin myös hänen esikoisromaaninsa sijoittuu. Hän kuvasi japanilaisherkun, huippumyrkyllisen pallokalan syömistä kuin venäläiseksi ruletiksi. 

Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja on valloittanut jo Etelä-Koreankin ja Mielensäpahoittajan olympiamatka ilmestyi samaan aikaan Suomessa ja Koreassa. Minä seuraan Tuomaksen kirjallista matkaa myös siksi, että hänen juurensa ovat Orimattilan Mallusjoella kuten minunkin.

Messujen kirjailijoista poimin vielä erikseen Kjell Westön ja Katja Kallion, joiden tuotanto ei minulle ollut entuudestaan tuttua. Westön Rikinkeltainen taivas oli hieno lukukokemus ja lukupiirissä kirjailija hurmasi olemuksellaan ja sanavalmiudellaan. Katja Kallion Yön kantaja siirtyi lukulistalleni hänen lukupiiriään seurattuani. Kallion perehtyneisyys Seilin saareen ja elämään saarella teki vaikutuksen.

Pirjo ja Piia löysivät taidetta ja aivotiedettä

Pirjo ehti messuille torstaiksi ja perjantaiksi ja torstaina messuvalinnat olivat yhteisiä Piian kanssa:

Mila Teräkselle (oik) vaikuttavin Helene Schjerfbeckin töistä on myöhäisin omakuvasarja. Kuvat ovat rujoja ja kaunistelemattomia, kuitenkin niissä on läsnä vahvuus ja hellyys.

Anna Kortelainen haastatteli Mila Terästä hänen kirjastaan Jäljet, joka on romaani Helene Schjerfbeckistä. Haastattelu jäi erityisesti mieleen, koska Anna Kortelainen oli tehnyt loistavaa taustatyötä haastattelua varten. Nautin myös hienoista teksteistä, jotka hän oli valinnut. Romaani on kirjoitettu takautumina kahden iäkkään naisen, Helenen ja Helena Westermarckin vuoropuheluista. Kirjassa käsitellään Helenen elämää, myös ankeaa lapsuutta ja kannustavan isän osuutta sekä aikuisiän ystävyys- ja miessuhteita.  Helenelle ihmissuhteet ja ihmisten antama aika oli tärkeä, työ taas piti jaloillaan.  Mila Teräs kertoi, miten Ateneumin Schjerfbeck-näyttely teki häneen vahvan vaikutuksen, sai aikaiseksi myrskyn ja liikutti pohjia myöten. Hän koki, että maalauksen naisen (Helenen omakuva) katseen takana oli jotakin, joka vielä odottaa kertomista.  ”Aistikkaan väkevä, intensiivinen, mukaansa tempaava, aistillisesti kirjoitettu”, näin Anna Kortelainen kuvaili kirjaa.

Seurasimme Piian kanssa Terveet aivot -keskustelua, mutta kolme kirjaa ja 25 minuuttia on huono yhtälö, vaikka kirjat käsittelivät samaa aihepiiriä eri näkökulmista. Keskustelemassa olivat Satu Jyväkorpi (Hyvää aivoille), Leeni Peltonen (Tunne aivosi, yhdessä Minna Huotilaisen kanssa) sekä Heli Isomäki ja Niina Uusitalo (Aivotaidot). Keskustelusta jäivät päällimmäisenä mieleen ne asiat, jotka ovat haitallisimpia aivoille sekä positiivisesti vaikuttavat asiat. Kirjat perustuvat tutkittuun tietoon ja faktoihin. Niinpä harmittelin kovasti, että aikarajan vuoksi keskustelu jäi kovin lyhyeksi.

Tony Dunderfelt kertoi kirjastaan Valoisaksi.

Marjan ja Piian kanssa kuuntelimme, kun Tony Dunderfelt kertoi kirjastaan Valoisaksi. Kirjoittaja on psykologi, siksi olikin kiinnostavaa kuulla, miten hän käsittelee henkisyyttä, jonka on liitetty uskontoihin ja erilaisiin uskomuksiin ja huuhaa-ilmiöihin. Hän puhui kokonaisvaltaisesta henkisestä psykologiasta jai siitä, miten ihmisellä on kyky havannoida omia henkisiä ulottuvuuksiaan. 2010-luvulla menetelmät ovat voimistuneet ja hän uskoo, että tulevaisuudessa opetetaan mielen hyvinvointitaitoja. Aikaisemmin omista voimavaroista onkin puhuttu liian löysästi. Dunderfelt itse on luonut käsitteen aureettinen psykologia.

Päivi bongasi myös hyggeilyn

Päivi asuu Turussa ja saa nauttia ”kotikenttäedusta” Turun messujen aikaan. Nyt lauantai kului pääkaupungin messuilla.

Matkustin täydessä aamujunassa Turusta Pasilaan. Vieressäni istui nainen, joka luki kirjaa ja vaunussa kuului olevan useampia kirjamessuille menijöitä. Vähän ennen Pasilaa kävi ilmi, että istuin messuille esiintymään menevän kirjailijan Anneli Poukan vieressä. Hän oli menossa keskustelemaan dekkareista mm. Pauliina Suden kanssa. Hän oli minulle entuudestaan tuntematon kirjoittaja, joten googlaamalla selvitin hänen tulevan lavalle tänä vuonna julkaistun romaaninsa Ehdollinen tuomio kanssa. Messuilla tähän tuokioon en kuitenkaan ehtinyt osallistua. Netistä kuitenkin selvisi, että Ehdollinen tuomio on käräjätuomarina toimivan kirjailijan väkevä psykologinen trilleri oikeudenpalvelijasta, joka julistaa kovimman tuomion itselleen: alati kannoilla hiipivän pelon.

Kjell Westötä haastatteli Helsingin Sanomien Jukka Petäjä ja aiheena Rikinkeltainen taivas.

Kjell Westön keskustelussa Kangastus 38 muuntamisesta Kansallisteatterin näyttämölle kävi ilmi, että kirjan teksti oli tärkeässä roolissa varsinkin yhteistyön alkupuolella ja että Kjell Westön kanssa oli helppo työskennellä ja työstää kirjaa näyttämölle. Kjell esiintyi lauantaina useampaan otteeseen, toinen suomenkielinen sessio oli Rikinkeltaisesta taivaasta.

Jos Kjell Westö keräsi kuulijoita paljon, Anna Kortelaisen vetämä keskustelu runoudesta Jenni Haukion, Anja Salokanteleen ja Vilja-Tuulia Huotarisen kanssa suorastaan pursui yleisöä. Samoin presidentti Tarja Halosen ja Tuomas Kyrön keskustelu Mielensäpahoittajan SUOMI -kirjasta veti puoleensa niin paljon väkeä, ettei takarivissä seisomapaikoilla oikein edes päässyt keskustelua kunnolla kuulemaan.

Lauantain ohjelmassani oli myös Meik Wiking, jota haastatteli Juha Hietanen. Tilaisuus oli kivasti järjestetty Rauha-saliin, joten keskustelun kuuli hyvin ja tila sopi mainiosti hyggeilystä keskusteluun. Meik kertoi työpaikastaan Happiness Research Institutesta ja onnellisuustutkimuksista, joita keskuksessa tehdään. Meik on kirjoittanut kaksi kirjaa, ensimmäinen Hygge – Hyvän elämän kirja ja toinen Lykke – Onnellisten ihmisten salaisuudet.

Airi ahkeroi jo kolmansilla messuilla tänä syksynä

Sitten vielä Airin valinnat:

Aloitin messuilun torstaina klo 10.15 Anne Mattssonin Tellervo Koivisto -elämänkerran lukupiirissä ja päätin sunnuntaina klo 17.30 Katja Kallion Yön kantajan lukupiirissä. Tähän väliin mahtui vielä lukupiiri Kjell Westön Rikinkeltaisesta taivaasta, joten ensimmäinen poimintani on ilman muuta: kirjamessujen lukupiirit. Ne ovat innostavia hetkiä yhdessä kirjailijan ja muiden kirjaan perehtyneiden lukijoiden kanssa sopivasti erillään messuhulinasta. Vain Westön lukupiiri oli täynnä, kaikkiin muihin olisi mahtunut tulijoita vielä viime hetkelläkin. Älkää jättäkö ensi vuonna väliin näitä erinomaisia tilaisuuksia kuulla, mitä kirjaili teoksestaan kertoo. Anne Mattssonin ja Katja Kallion lukupiireistä voit lukea erilliset jutut omasta blogistamme ja Kjell Westön lukupiiristä Ompun Reader why did I marry him -blogista.

Ruotsinsuomalainen kirjailija Eija Hetekivi Olsson ”piilossa” kirjanmerkkimme takana.

Parnasson kirjallisuuskeskustelussa Heidi Köngäs määritteli kirjallisuuden intiimiksi kohtaamiseksi, jossa yksi kirjoittaa ja toinen lukee. Näin intiimejä kohtaamisia ei messuilla synny, mutta hienoja kohtaamisia joka tapauksessa. Yksi kohtaamisista oli puolituntinen, jolloin haastattelin ruotsinsuomalaista palkittua kirjailijaa Eija Hetekivi Olssonia. Eijasta ja hänen uusimmasta kirjastaan Miira lisää myöhemmin omassa jutussaan.

Kaksi runokirjaa, yksi novellikokoelma, yksi dekkari ovat 10 finalistin joukossa.

Esikoiset on kuulunut messuohjelmaani jo monta vuotta. Kiitos kirjasta -palkinnolla tämän vuoden messuilla palkitun Seppo Puttosen esikoistilaisuuteen tulin vähän myöhässä enkä enää mahtunut saliin. Suosittu tilaisuus, kuten monena vuonna aikaisemminkin. Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaitten haastattelua sunnuntaina sentään mahduin kuuntelemaan. Kymmenestä finalistista olen toistaiseksi lukenut vain Annastiina Stormin Me täytytään valosta -kirjan. En ole vielä siitä blogannut, mutta pidin kirjasta kovasti. Eniten huomiota on etukäteen saanut Ossi Nyman ja hänen esikoisensa  Röyhkeys. Sanavalmis hän oli lavallakin. Mikä määrä toiveikkuutta liittyykään tähän kymmenikköön, jotka 70 esikoiskirjailijan joukosta oli valittu kilpailemaan palkinnosta. Palkinto jaetaan 17.11.

Airi onnittelee Annastiina Stormia (vas) bloggariystävä Tanjan kanssa.

Nyt on kirjamessut tältä syksyltä käyty. Olemme olleet Göteborgissa, Turussa ja Helsingissä vahvalla naisistolla. Mutta eihän tilaisuudet tähän lopu. Vielä on kaksi Kirja vieköön -tilaisuutta Baba Lybeckin johdolla Savoy-teatterissa 7.11. ja 13.12. ja Finlandia-palkinto julkaistaan 29.11.

Ei muuta kuin villasukat jalkaan ja lukemaan syksyn satoa!

P.S. Kerro mielellään kommentteihin, mitkä olivat sinun huippuhetkesi messuilla.

Kommentit
  1. Arja

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.