Fredrik Backman: Britt-Marie kävi täällä – uusi elämä kuusikymppisenä

Pitkään aikailin  2015 suomennetun ruotsalaisen Fredrik Backmanin kirjan lukemista. Olin  hankkinut sen  e-kirjana, todennäköisesti olin kuullut tai lukenut siitä jotain mielenkiintoista. Kirjan kansi ei ollut millään muotoa lukemiseen kannustava: Tweedtakkinen, tukevahko iäkäs nainen seisoo hajareisin jalkapallo kainalossaan. Onnekseni en antanut kannen vaikuttaa liikaa päätökseeni. E-kirjoistahan harvemmin tulee luettua takakansi ja näin ollen aloin lukea kirjaa ilman mitään ennakko-odotuksia.

Kirjan päähenkilö Britt-Marie on kuusikymppinen, järjestystä rakastava ja suoraan asiaan menevä nainen, joka ei pidä jalkapallosta. Hän on ollut pitkään naimisissa Kentin kanssa, jota hän on kaikki vuodet passannut. Kun Kentin uskottomuus paljastuu, päättää Britt-Marie lähteä. Onhan hän toki aavistanut asian pestessään hajuvedelle tuoksuvia paitoja, mutta vasta nyt hän ryhtyy toimeen.

Britt-Marie pakkaa laukkunsa , ottaa parvekelaatikot kainaloonsa, Faxinia ikkunoiden pesuun (ikkunat hän pesee joka päivä) ja päättää aloittaa oman elämän oltuaan viimeiset kaksikymmentä vuotta kotiäitinä. Itsellisen elämän aloittamiseen kuuluu työpaikka ja Britt-Marie ilmottautuu paikalliseen työvoimatoimistoon.

Kirja alkaa Britt-Marien työvoimatoimiston käynneillä. Luin ja mietin, että mitäs hömppää nyt on tulossa, pitäisikö tässä kohtaa olla huvittunut ja naurahtaa vai todeta, että en minä nyt ihan tälläista hupijuttua viitsi kovin pitkään lukea. Onneksi päätin lukea eteenpäin.

Monien käänteiden jälkeen työvoimatoimiston jo lopen uupunut tyttö löytää Britt-Marielle työpaikan laman näivettämässä Borgissa, missä kaikki, todella kaikki, on lakkautettu paitsi nuorisotalo, jota ei ole vielä ehditty lakkauttaa. Britt-Marien uusi työpaikka on nuorisotalon väliaikainen valvoja. Heti ensimmäisenä työpäivänään Britt-Marie saa kouriintuntuvasti havaita mitä Borgista on enää jäljellä nuorisotalon lisäksi: pizzeria ja jalkapallo,

 koska nämä kaksi ilmiötä vaikuttavat hylkäävän ihmiskunnan viimeisenä”

Kuin tyhjästä potkaistuna osuu jalkapallo Britt-Marien päähän ja koko Borg hiljalleen avautuu. Laman kouriin jääneet nuoret haluavat osallistua läheisen kaupungin jalkapalloturnaukseen, mutta heillä ei ole valmentajaa,  On vain rullatuolissa istuva, viinaan menevä  Joku , joka hoitaa pizzeriaa, jonka yhteydessä on myös terveyskeskus, kauppa ja posti. Lupauduttuaan nuorille jalkapallovalmentajaksi Britt-Marie ajautuu sisälle Borgin asukkaiden elämään.

On sisarukset Vega, Omar ja Sami, jotka yrittävät elää normaalia elämää.  On Samin ystävä Psyko, jota melkein kaikki kaihtavat, on Merkkari, joka deittaa ja jonka hiuksia Britt-Marie laittaa ( hänen oma kampauksensa on aina järjestyksessä).  On Rupikonna , jonka laukaisu ei osu kohteeseen, on Britt-Marielle tilapäisen asunnon tarjoava Bank, jonka isä oli aiemmin valmentanut Borgin jalkapallojoukkuetta. Sekä poliisi Sven, joka mielellään auttaa Britt-Marieta, mutta haluaisi myös kutsua hänet illalliselle.

Tämän kaiken keskellä Britt-Marie yrittää löytää itselleen uuden roolin uudessa itsellisessä elämässään.

Loppujen lopuksi hänen toiveissaan oli vain parveke ja mies , joka ei kulkenut golfkengät jalassa parketilla ja joka silloin tällöin laittoi paitansa pyykkikoriin oma-alotteisesti ja joka edes jonkin kerran sanoi, että ruoka on hyvää ilman että kehuja tarvitsi erikseen kalastella ”

Koko Britt-Marien siihen astinen elämä menee uusiksi. Onneksi nuorisotalolla asustaa rotta, jolle Britt-Marie voi purkaa huolensa samalla kun seuraa miten otus nauttii sille annettua Snickersiä.

Hänellä on paljon aikaa miettiä, onko hän parhaillaan käymässä läpi jonkinlaista kriisiä. Hän on kyllä lukenut sellaisesta. Ihmiset käyvät alvariinsa läpi erilaisia kriisejeä.

Asukkaiden kipeät salat paljastuvat hiljalleen ja samalla Britt-Marie käy läpi  omaa elämäänsä, jonka eräs kipeimmistä kohdista oli sisaren menehtyminen kolarissa.

Kirja vie lukijaansa tapahtumasta toiseen ja vaikka tapahtumat olisivat asiayhteydestä irroitteuina hauskoja, ovat ne Borgissa tapahtuessaan tragikoomisia. Kirja on kuin hyvä dekkari olematta dekkari.  Kirjaa oli vaikea laskea käsistään; tuli tarve saada selville miten tarinan henkilöt selviytyvät kriiseistään ja ennen kaikkea, miten Britt-Marien käy. Palaako hän entiseen elämäänsä, vastaako hän Svenin rakkauteen vai aloittaako hän ihan oikean itsellisen oman elämän, missä hän voi tehdä ihan mitä hän itse haluaa, vaikkapa lähteä Pariisiin.

Teos on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Suuressa komediassa piilee syvä suru, mutta myös toivo paremmasta. Arvioni: ⭐️⭐️⭐️⭐️

Fredrik Backman / kuvaaja Henric Lindsten, Otavan kuvapankki.

Fredrik Backman on kirjailija, toimittaja ja entinen bloggari. Hän on blogannut mm. häävalmisteluistaan. Kaikkea hänen kirjoittamistaan leimaa huumori. Britt-Marie on siirtynyt myös elokuvaksi, ensi-ilta oli keväällä 2019.

Pokkariversion kannessa on kuva elokuvasta.
  • Fredrik Backman: Britt-Marie kävi täällä
  • Kustantaja Otava
  • Suomentaja Riie Heikkilä
  • Ilmestymisvuosi suomeksi 2015
  • Alkuteos: Britt-Marie var här (2015)
  • Genre: Suomennettu kaunokirjallisuus, huumori
  • ISBN 9789511287155
  • Ruotsinkielisen äänikirjan lukee Marie Richardson

Tämä juttu on osa Kirsin Book Clubin vuoden 2019 naistenviikon juttusarjaa, joilla onnittelemme nimpparisankareita. Lue myös aiemmat juttumme 18.7. Lucinda Riley: Seitsemän sisarta -sarja ja 19.7. Sara Stridsberg: Unelmien tiedekunta

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *