Virpi Hämeen-Anttila: Paino – vertaistukea jokaiselle laihduttajalle
Olin ajatellut tehdä koonnin kirjoista, joista löytyy ruokavalioita kevyempään oloon tai jumppaohjeita timmimpään kuntoon. Mutta sitten luin Virpi Hämeen-Anttilan uuden kirjan Paino, jossa hän käy läpi oman elämänsä taisteluita painon kanssa ja ajatukseni muuttuivat.
Virpi Hämeen-Anttila on kuusikymppinen, hyvässä kunnossa oleva nainen. Hän on filosofian tohtori, tunnettu Intian kulttuurien tutkija, palkittu tietokirjailija ja kirjoittanut yli 20 romaania. Hän on myös hakenut koko aikuisikänsä tasapainoa oman kehokuvansa suhteen.
Virpi putosi pienenä kiipeilytelineestä ja sen jälkeen hänellä oli selkään liittyviä terveysongelmia, jotka pahenivat murrosiässä. Koululääkäri otti esiin käsitteen BMI eli painoindeksin, joka määrittää normaalin ylärajaksi suhdeluvun 25 ja sen mukaan Virpi oli lihava. Alkoi kiivas laihduttaminen, jota seurasi lihominen. Parikymppisenä Virpi painoi jo yli 130 kg ja laihdutti nopeasti puolet painostaan.
Hoikistuttuaan hänet yhtäkkiä nähtiin ja miehet osoittivat kiinnostusta, mikä oli Virpin mielestä hämmentävää, kun hän ei ihmisenä ollut muuttunut mitenkään. Seuraavina vuosina Virpi tarkkaili painoaan, ja jos hän itse tunsikin olonsa hyväksi ja terveeksi, niin aina löytyi joku terveydenhuollon ammattilainen, joka osoitti, että BMI oli taas kivunnut yli maagisen 25 ja olisi syytä laihduttaa. Seurasi syömishäiriö ja vuosikymmenien jojoilu.
Aivan samoista asioista kertoo amerikkalainen kirjailija Roxane Gay omakohtaisessa kirjassaan Hunger. Kuinka ulkonäkö määrittää muiden suhtautumisen. Kuinka lihava on yleistä riistaa, kaikki saavat kommentoida ja paheksua. Gayn syömishäiriö alkoi nuoruuden raiskauksesta, josta hän pystyi avautumaan vasta vuosia myöhemmin.
Sekä Roxane että Virpi tuovat esiin, kuinka yhteiskunta ihannoi laihuutta ja mitä kaikkea etenkin naiset ovat valmiita tekemään saavuttaakseen hyväksyvän katseen. Molemmat tuovat esiin Suurin pudottaja – ja muiden vastaavien ohjelmaformaattien henkisen kieroutuneisuuden ja aivan vääränlaisen laihdutusmallin. Kaikissa pikakuureissa käy niin, että paino palaa kuurin loputtua, elleivät elintavat ole muuttuneet.
Kaunis, hoikka ja nuori ei ole yhtä kuin hyvä, eikä ruma, lihava ja vanha ole yhtä kuin paha, mutta tällainen kuva syntyy, kun seuraa mainoksia, uutisia ja viihde-elämää. – Virpi Hämeen-Anttila: Paino
Virpiä alkoi nelikymppisenä vaivata ortoreksia, tunnontarkka terveesti eläminen. Hän piti kirjaa kaloreista ja liikkumisista. Hän ahdistui ja syyllistyi, jos ei syönyt juuri oikein ja tasapainoisesti tai liikkunut joka päivä säädettyä aikaa. Hän ajautui tutkimaan internetistä satoja juttuja ja videoita lihavuudesta, laihtumisesta ja oikeasta syömisestä. ”Oikeita malleja” oli ehtymätön määrä.
Luulenpa, että aika moni meistä potee ainakin lievää ortoreksiaa. Käsi ylös, kenen omatunto alkaa soimata korvapuustin jälkeen!
Virpi Hämeen-Anttila kertoo oman tarinansa, joka antaa paljon ajateltavaa jokaiselle, joka ei ole täysin tyytyväinen omaan painoonsa. Hän tuo loistavasti esiin asenteemme, kuinka meidät on opetettu ajattelemaan, että lihavat ovat laiskoja tai jokainen ylipainokilo on terveysriski. Huomasin, että tarkastelin Virpiä juuri nämä silmälasit nenälläni Otavan tiedotustilaisuudessa. Hänhän oli sopusuhtainen ja hyvin säteilevä. Ei tullut mieleenikään ajatella, että paino on vienyt niin valtavasti hänen ajatuksiaan vuosien varrella tai tuonut hänelle niin paljon epävarmuutta.
Suosittelen Paino-kirjaa kaikille, jotka eivät ole tyytyväisiä omaan kehoonsa. Meille, jotka sanomme ääneen, että hyvä olisi olla pari kiloa laihempi. Pikaisesti suosittelen tarttumaan kirjaan, jos olet jollain kitudieetillä tai tappotreeniohjelmalla tavoitteenasi pudottaa painoa!
- Virpi Hämeen-Anttila: Paino
- Kustantaja: Otava 2020
- Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
- Genre: muistelma
- ISBN 978-951-1-34228-1
- Tähtiä ⭐️⭐️⭐️⭐️
Voi niin totta. Jojoilu ei ainakaan kannata. Jotenkin on auttanut asenne ”aina laihtumaan päin”, mutta ongelma on tuo ”korvapuusti omatunto”, joka on edellisen seuraus.
Mikko R
Mikko, tunnistan!
Mutta hyvä lienee kuunnella joskus sitä omatuntoakin, ainakin meidän, joille voi, kerma ja makea maistuu.
Kiitos Virpi että kirjoitit kirjan.
Tämmöistä kirjaa tarvittiin ja uskon sen auttavan monia, monia omakuvansa kanssa taistelevia.
Kuulun itsekin näihin, kymmeniä vuosia laihduttaneisiin ja aina tyytymättömiin. Iän karttuessa olen antanut itselleni armon.
Tämä kirja pitää sisällyttää kaikille terveyden ja hyvinvoinnin alaa opiskelevien ja työskentelevien oppimateriaaliin.
Olen samaa mieltä, että tämä on tärkeä kirja, joka tuo näkyväksi monen laihduttajan tunnetilat.