Ilkka Remes: Kotkanpesä – jos Saksa olisi voittanut sodan

Vieraskynässä Kari Jääskeläinen

Olipas ristiriitainen tunne valmistella tätä arviota. Ilkka Remes on kaikkien aikojen suosikkidekkaristini ja yleensä alan odottaa hänen uutuuttaan jo loppukesästä ja ostan sen heti ilmestymispäivänään. Nyt kun sain ensimmäistä kertaa arvioida Remeksen kirjan julkisesti, kohdalle sattuu teos, joka ei lähde käyntiin millään.

Vaihtoehtoinen historia: Natsi-Saksa voitti sodan

Kotkanpesän ensimmäiseen sataanviiteenkymmeneen sivuun ei juuri tapahdu. Kirjassa on kolmekin päähenkilöä, mutta kukaan heistä ei tee mitään saavuttaakseen tavoitteensa. Niinpä ei synny konflikteja, joiden ratkeamista lukija voisi jännittää. Olin jo päättänyt jättää kirjan kesken, kunnes Kirsi alkoi kysellä arvioni perään.

SAKSA VOITTI SODAN. SUOMI ON EKOFASISMIN MALLIOPPILAS. MUTTA MYRSKY NOUSEE KADUILLA…

Kotkanpesän markkinointilauseita

Hitaan alun lisäksi kirjassa on lukijalle pari muutakin haastetta. Yksi niistä on Remeksenkin mittakaavassa valtava nippelitiedon määrä. Kun tietoa tulee todella paljon, on lukijan vaikea arvata, mikä on kuriositeettia ja mikä kannattaisi painaa mieleen myöhempien juonenkäänteiden ymmärtämiseksi. 

Natsiteema nostaa ristiriitaisia tuntemuksia

Toinen esimerkki tietojen yksityiskohtaisuudesta liittyy siihen, miksi Saksa on voittanut toisen maailmansodan. Selitys tarjotaan käsittääkseni parissa virkkeessä, mutta sen ymmärtäminen varmuudella olisi vaatinut tarkempaa sotahistorian tuntemusta kuin mitä itselläni on. 

Aikaisempiin Remeksiin verrattuna ongelmallista on myös kirjan tällä kertaa kuvitteellinen asetelma. Remeksen lukijat ovat tottuneet siihen, että kirjat ovat huolella taustoitettu ja yksityiskohdat pitävät paikkansa. Tällä kertaa lukijalla ei ole oikein mitään mahdollisuutta tietää, mikä osa esimerkiksi rodunjalostukseen liittyvästä teemasta perustuu todellisuuteen ja mikä taas mielikuvitukseen.

Myös kirjan natsiteema aiheuttaa lukijalle ristiriitaisia tuntemuksia. Vaikka natsit ovat kirjassa kiistatta pahiksia, kalvaa lukijan alitajunnassa silti pieni tunne siitä, että tässä ollaan nyt jonkun sopimattoman äärellä. 

Tahmea alku, huikea lopetus

Vihdoin sivun 150 paikkeilla vanha Remes herää eloon ja eteen tulee nopeaa toimintaa ja odottamattomia juonenkäänteitä. Lopussa kirja pääsee aivan huikeaan vauhtiin ja viimeiset sata sivua korvaavat alun tahmaisuuden monin verroin. Loppuhuipennus on yksi Remeksen parhaita.

Missään ei säädetä, että dekkarissa on pakko olla juuri 400 sivua. Tämä kirja olisi mielestäni parempi, jos ensimmäiset 150 sivua tiivistettäisiin 50 sivuun. Siltikin paksuutta olisi vielä yli 300 sivua. Jos kirjaa lähdetään viemään ulkomaille, suosittelen vahvasti alun tiivistämistä. Olisikin kyllä tosi mielenkiintoista nähdä, miten esimerkiksi Saksassa suhtaudutaan kirjaan, jossa maata johtavat edelleen natsit ja naispuolisen kanslerin nimi on Sauer. Voisi mennä erittäin hyvin tai erittäin huonosti.

Remeksen kirjojen ajankohtaisuus

Viimeaikaisissa kirjoissaan Remes on tehnyt kiitettävää työtä meidän suomalaisten herättelemisessä siihen, miten haavoittuvaisia olemme hybridisodan uhkakuville. Monessa Remeksen viimeaikaisimmista romaaneista on näytetty tehokkaasti, miten vaivattomasti esimerkiksi Venäjä pystyisi lamaannuttamaan yhteiskuntamme ja puolustuksemme ellemme pidä huolta puolustuskyvystä ja -tahdostamme. Tästä syystä Remes ansaitsisikin saada raskaansarjan kunniamerkin olkahihnoineen.

Tämä ei kuitenkaan ole tullut ilmaiseksi. Remeksen kirjojen teemat ovat olleet jo useamman vuoden suhteellisen ahdistavia ja raskaita, enkä ahmi uutuuksia enää aivan samalla innolla kuin joskus vuosia sitten. Toivoisinkin, että Remes kirjoittaisi vaihteeksi kunnon poikakirjan vanhan hyvän ajan tyyliin. Tällainen oli esimerkiksi vuonna 2002 ilmestynyt Itäveri

Remes-fanien kannattaa kyllä antaa Kotkanpesällekin mahdollisuus. Kirjan loppupää on aivan erinomainen.

Käy lukemassa Kotkanpesän taustaa Ilkka Remeksen kotisivuilta.

  • Ilkka Remes: Kotkanpesä
  • Kustantaja WSOY
  • Kansi: Mika Tuominen
  • Äänikirjan lukija: Markus Bäckman
  • Arvio:

Rating: 4 out of 5.
Ilkka Remes on kirjoittanut 24 jännityskirjaa ja 8 nuortenkirjaa. Hänen kirjojaan on myyty yli 2 miljoonaa kpl.

Lue myös Kirsin arvio Ilkka Remeksen 2016 ilmestyneestä Kiirastuli-kirjasta.

Kommentit
  1. Lea
    • Kirsi Ranin

Kommentoi