Millaista oli olla nainen 1500-luvulla? – Lähteinä Rottien pyhimys, Katariinanpyörä ja Ebba, kuningattaren sisar
Me – Airi ja Kirsi – matkustimme podcast-jaksossamme 500 vuotta ajassa taaksepäin ja kohtasimme 1500-luvun naiset. Totesimme, että meidän perustietomme 1500-luvusta olivat melko köykäiset, ennen kuin tartuimme Anneli Kannon Rottien pyhimykseen, Johanna Valkaman Katariinanpyörään ja Anu Lahtisen Ebbaan. Kiitos näiden kirjojen me tiedämme nyt runsaasti enemmän Ruotsin Itämaan eli Suomen asioista 1500-luvulla.
Rottien pyhimyksessä eletään vuotta 1513 eli aikaa ennen uskonpuhdistusta. Pelliina-neito osallistuu Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalausten tekemiseen. Katariinanpyörässä ja Ebbassa ollaan verisen nuijasodan vastakkaisissa leireissä, sillä Katariinanpyörän Susanna Katariina Weck on Jaakko Ilkan leski ja Ebba, kuningattaren sisar -teoksessa Ebba Stenbock on Klaus Flemingin leski. Nuijasota taisteltiin 1596-1597.
Kuuntele podcastimme 1500-luvun naiskuvauksista painamalla kuvan nuolesta tai suoraan SoundCloudista, Apple Podcasteista tai Spotifysta.
Mukana podcastissa ovat seuraavat kirjat:
1. Anneli Kanto: Rottien pyhimys
Lue laaja esittely Rottien pyhimyksestä Airin kirjoittamasta blogijutusta.
Alla kuvia vierailusta Hattulan Pyhän Ristin kirkossa 10. heinäkuuta 2021. Oppaana toimi Anneli Kanto.
2. Johanna Valkama: Katariinanpyörä
Johanna Lahtinen aloittaa Ilkkalan Susanna -sarjansa komeasti Katariinanpyörällä. Kirja on historiallista fiktiota, mutta kaikilla henkilöhahmoilla on todellinen esikuva. Johanna teki yli vuoden taustatyötä nuijasodasta ja kävi oikeilla tapahtumapaikoilla. Hän perehtyi aikakauden kirjallisiin lähteisiin, esimerkiksi veropapereihin ja tulliluetteloihin.
Katariinanpyörä sisältää valtavasti tietoa juonen sisään nokkelasti upotettuna. Päähenkilö Susanna on nuijasodan päällikön Jaakko Ilkan leski, joka lähtee Ilkkalan talosta Ilmajoelta läpi hurmeisten tantereiden kohti Turkua lunastamaan siellä talletettuna olevaa omaisuuttaan. Johanna Valkama on kehittänyt tarinan, että Susanna on varakkaan lübeckiläisen hansakauppiaan tytär ja laajasti sivistynyt, mutta oikeasti Jaakko Ilkan toisesta vaimosta ei ole säilynyt tarkkoja tietoja.
Matkaseurakseen Susanna valitsee nuoren apupapin, joka on kiinnostunut lääketieteestä ja astrologiasta. Kirjassa viritellään myös hieman romanttista jännitettä. Joukkoon liittyy myös kaksi lasta. Sen sijaan Susannan kolme omaa pikkupoikaa hän jättää toisten hoteisiin Ilkkalaan. Saa nähdä, jos he nousevat enemmän esille sarjan jatko-osissa.
Kirjan loppupuolella Susanna kohtaa Klaus Flemingin lesken Ebban, joten Ebba pääsi sekä fiktiiviseen Katariinanpyörään että ihan omaan tietoteokseenkin!
Kirjan tiedot
- Johanna Valkama: Katariinanpyörä
- Otava, 2021
- 462 sivua / 14 h 24 m
- Äänikirja lukija: Elina Varjomäki
3. Anu Lahtinen: Ebba, kuningattaren sisar
Moni muistaa historian kirjoista tai vierailusta Turun linnassa Albert Edelfeltin maalauksen, jonka pitkä nimikin on saattanut jäädä muistiin: Kaarle herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista. Maalaus on vuodelta 1878, mutta se kuvaa osittain kuviteltua tilannetta vuonna 1597. Turun linnaa piirittänyt Kaarle herttua, myöhemmin Kaarle IX, on vallannut antautuneen linnan ja haluaa varmistaa, että linnan aikaisempi valtias, Suomen sotamarsalkka Klaus Fleming on oikeasti kuollut. Arkun pääpuolessa on tiukkailmeisenä Flemingin leski, Ebba Stenbock, joka on toiminut Turun linnan valtiaana miehensä kuoleman jälkeen ja rohkeasti puolustanut sitä hyökkääjiä vastaan.
Dodentti, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Anu Lahtinen on kirjoittanut Ebba Stenbockin elämänkerran. Se on kuva naisesta, josta itsestään ei ole säilynyt muotokuvaa ja josta tiedotkin ovat löytyneet palasina eri lähteistä. Se on myös kuvaus 1500-luvun lopun ylhäisöön kuuluneiden naisten elämästä ja mahdollisuuksista.
Ebba Stenbockin, jonka sisar Katarina oli Kustaa Vaasan toinen vaimo, elämäkerta on ensimmäinen 1500-luvun naisesta kertova suomalainen elämäkerta.
- Anu Lahtinen: Ebba, kuningattaren sisar
- Atena, 2021
- myös e- ja äänikirjana
- 196 sivua / 4 h 11 m
- Äänikirjan lukija Karoliina Niskanen
-
Sara Osman: Kaikki mikä jäi sanomatta – nykyajan ruotsalaiset juhannustanssit
Kolme nuorta naista luo uraa Tukholmassa. Päällisin puolin kaikki on hyvin, mutta pinnan alla -
Enni Mustonen: Tekijä – Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja päättyy 1960-luvun Suomeen
Enni Mustosen fiktiota ja historian tapahtumia sekoittava kirjasarja Syrjästäkatsojan tarinoita päättyy kymmenenteen osaan, jonka
Tietoa kirjoittajasta
Hieno matka teillä! Roope Lipastin Mikaelin kirja kertoo ihastuttavasti turkulaisesta ylhäisövaimosta nimeltään Birgitta. Hänen miehensä oli Mikael Agricola. Kannattaa tervehtiä Birgittaa.
Kiitos vinkistä Reijo! Kirja on tuossa pinossa ja meinasin lukea sen ennen podcastia, mutta oletin sen painottuvan niin voimakkaasti Mikaeliin, että se jäi. Nyt luen ehdottomasti!
Oooh, ollapa Otavan suosiossa, vaikka tykkään kyllä kermaisemmasta Fazerin punaisesta enemmän, omaan suuhuni Sininen on turhan kitkerää 😂
Rottien pyhimys luettu, Hattulassa käyty. Opasta meillä ei ollut, päinvastoin opastin itse erästä naista, joka oli ottamassa kuvia kirjan lukeneelle ystävälleen 😃 Kirja tulee olemaan minulle vuoden parhaita kotimaisia vaikka mitä tulisi vastaan vielä loppuvuodesta. Kirkkokäynti teki vaikutuksen, eikä ainoastaan minuun, vaan myös mieheeni, joka tietää kirjasta vain pääpiirteet.
Nuo kaksi muuta ovatkin sitten alati venyvällä ehkä-listalla. Uppoudun kyllä mielelläni toisinaan pidemmälle historiaan suuntaavien romaanien sivuille, mutta harvemmin kuin vuosia sitten.
Olen yrittänyt edes yhden elämäkerran vuodessa selättää, ehkä Ebba sopisi siihen haasteeseen. Kiitos vinkistä!
Kiitos jälleen kiinnostavasta podcast-keskustelusta! Nämä teokset ovat loistavia esimerkkejä siitä, kuinka paljon kirja voi elävöittää historiaa. Olipa kyseessä sitten tietokirja tai romaani. Viihteellinenkin historiallinen romaani voi tuoda todella paljon ymmärrystä menneisyydestä.
Kanto teki kyllä melkoisen markkinointitempun Hattulalle. Se ilahduttaa minua: kirjoissa on voimaa!
Historiallisissa lähteissä huomio kiinnittyy usein rälssiin, mutta toki oikeuspöytäkirjojen, kirkon- ja talonkirjojen kautta on mahdollista päästä käsiksi myös rahvaan naisen elämään. Se on juuri kuten Kanto sanoo, pitää osata katsoa toiseenkin kertaan.
En ole aikaisemmin ollut historiallisten romaanien suuri ystävä mutta iän karttuessa olen yllätyksekseni alkanut pitää niistä enemmän ja enemmän! Aivan ensimmäiseksi löysin virolaisen Jaan Krossin huikeat romaanit ja sittemmin 1900-luvun alusta kertovia romaaneja. Anneli Kannon Veriruusut jäi erityisesti mieleen, se oli todella voimakas lukukokemus. Sittemmin olen uskaltautunut 1600-luvulle, nyt kesällä Olli Jalosen Taivaanpallo-romaanin ja ruotsalaisen Anna Laestadius Larssonin Barnbruden-romaanin myötä. Itseäni kiinnostaa näissä tarinoissa juurikin naisen ja perheen arkielämä, joten nämä kirjavinkkinne ovat todella kiinnostavia!
Olipa kiinnostava postaus, kiitos tästä. Minua nämä faktaan pohjautuvat fiktiiviset historialliset kirjat kiehtovat. Podcast-keskustelunne oli kiinnostava, samoin kuin nämä kirjojen esittelyt. Anneli Kannon olen lukenut, mutta Hattulan kirkossa ei tullut käydyksi tänä kesänä. Kävimme kyllä Sauvon kirkossa, jossa on myös todella komeita kirkkomaalauksia. Katariinanpyörä ja Ebba kiinnostavat. Katariinanpyörästä pyysinkin arvostelukappaletta, mutta eihän tuota tullut.