Bernardine Evaristo: Tyttö, nainen, toinen – loistava Booker-voittaja

Jälleen kiitos Helsinki Lit -festivaalille, joka toi brittiläisen Bernardine Evariston kunnolla meidän tietoisuuteemme. Ilman viime toukokuista festivaalihaastattelua emme olisi valinneet Tyttö, nainen, toinen -kirjaa Kirsin Book Clubin ja Edita Groupin lukupiireihin. Mikä sääli se olisikaan ollut, jos emme olisi päässeet tutustumaan Evaristoon tai niihin kahteentoista kiinnostavaan henkilötarinaan, joista Tyttö, nainen, toinen koostuu!

Booker-voittaja Bernadine Evaristo

Seurasin Edinburghin Book Festivalia netin kautta vuonna 2020. Skotlannin ”pääministeri” Nicola Sturgeon haastatteli vuoden 2019 Booker-voittajaa, josta en ollut koskaan kuullutkaan. Hän oli Bernardine Evaristo. Mieleeni jäi, että kyse oli mustien, Britanniassa asuvien naisten historiasta, jollaista ei oltu ennen kirjoitettu. Luvassa siis oli maailmankuvaa avartava kirja.

Tyttö, nainen, toinen on kuitenkin paljon enemmän kuin historiankirja. Evaristo aloitti kirjan kirjoittamisen 2013, jolloin hänen sanojensa mukaan kukaan ei ollut kiinnostunut mustien brittinaisten tarinoista. Afrikkalaiset tarinat olivat pinnalla, ja afrikanamerikkalaiset naiset kuten Toni Morrison olivat olleet suosittuja jo pitkään. Mutta sitten tulivat MeToo ja BlackLivesMatter. Evaristo ymmärsi, että hänen kirjansa osui juuri ajankohtaisuuden ikkunaan.

Evaristo on runoilija, kirjailija ja teatteri-ihminen. Hänen eri teoksissaan ja tehtävissään on aina ollut vahva mustien ja naisten tasa-arvon vire. Hänet on palkittu kymmeniä kertoja eri kulttuurialan palkinnoilla. Nyt hän toimii Royal Society of Literaturen puheenjohtajana. Koko Hubaran haastattelussa Litissä hän kertoi, että oli jo parikymmentä vuotta ennen Booker-palkintoaan visualisoinut voittonsa, vaikkei kilpailuun sopivaa kirjaakaan ollut. Hän on aina uskonut siihen, kun ajattelee suuresti, asettaa tavoitteita ja työskentelee tavoitteittensa suuntaisesti, on myös mahdollista saavuttaa tavoitteensa.

Hänen äitinsä on englantilainen ja isänsä nigerialainen, perheessä oli kahdeksan lasta. Jos suuntaat Lontooseen, niin National Portrait Gallerystä löydät Sal Idrissin valokuvan Bernardine Evaristosta.

Tyttö, nainen, toinen – Fusion Fiction

Tyttö, nainen, toinen -kirjassa ensiksi suorastaan hyppää silmille tekstityyli, menee 15 sivua ennenkuin törmää ensimmäiseen pisteeseen. Evaristo on kirjoittanut runoja ja säeromaaneja, ja Tyttö, nainen, toinen -teoskin soljuu hyvin runollisesti eteenpäin olematta kuitenkaan runoutta. Evaristo kutsuu itse tyyliään Fusion Fictioniksi. Haastattelussa hän kertoi tyylin mahdollistavan sujuvan näkökulmien ja aikatasojen vaihtelun tekstissä.

Kun on muutaman sivun lukenut ja päässyt tekstin rytmiin kiinni, ei pisteitä tai isoja alkukirjaimia enää kaipaa. Äänikirjaversiossa ei näitä erityispiirteitä edes huomaa.

hän ei aio tulla hyväksi opettajaksi vaan loistavaksi

hän tahtoo tulevina vuosikymmeninä jäädä työväen

lasten mieleen ihmisenä, joka sai heidät uskomaan että he

kykenevät saavuttamaan elämässään mitä vain

paikallisena tyttönä joka pärjäsi ja palasi jakamaan oppiaan anteliaasti

Lukupiirissä meistä moni peukutti printtikirjan puolesta. Kirjan kappaleet ja luvut erottuvat selkeästi, esimerkiksi yllä on yksi kappale, jossa on erikseen vielä sisennyksiä rytmittämässä tekstiä.

Kirjassa on kahdentoista naisen tarinat, jotka kaikki liittyvät jonkun kytkyn kautta toisiinsa. Henkilögalleriaa syntyy sen verran, että usein tunsi tarvetta selata kirjaa taaksepäin. Hetkinen, kuka olikaan Winsome?

Alunpitäen Evaristo oli ajatellut, että kirjoittaisi 1 000 mustan brittinaisen tarinan. Se oli Toni Morrisonin suosittelema mahdottoman ensimmäisen ajatuksen metodi. Seuraava ajatus oli kirjoittaa 100 naisen tarina. Hän aloitti kirjoittaa ensimmäisiä tarinoita ja havaitsi, että tarinoista tuli sen verran pitkiä, että määrää oli karsittava. Jäljelle jäi kaksitoista naishahmoa.

Kirjan tapahtumat ajoittuvat yli sadan vuoden ajalle. Tarinat aloittaa Amma, hyvin Evariston itsenä oloinen teatteriseurueen johtaja. Seuraavana esitellään Yazz, Amman 19-vuotias tytär, joka on nykyajan ilmiöiden, sukupuolen ja etuoikeuksien äänitorvi. Joukkoon kuuluu myös Hattie, 93-vuotias pohjoisenglantilainen maanviljelijä, joka tuo tarinakirjoon vahvan ikääntyneen naisen äänen.

Tarinat ovat monipuolisia, elämänmakuisia, iloisia, raivostuttavia, sympaattisia, kiinnostavia. Eri kertojat erottuvat kokonaisina ihmisinä, ja ainakaan minulle lukijana heidän ihonvärillään tai seksuaalisella suuntautumisellaan ei ole muuta merkitystä kuin kuvata yhteiskunnallisia arvoja. Tämä on kirjan paras anti!

Tyttö, nainen, toinen on kirjallisuutta parhaimmillaan. Se rikkoo perinteisen romaanityylin rajoja, se tuo henkilöhahmojen ja aikaperspektiivin kautta näkymää oman kokemuspiirin ulkopuolelta ja tekee kaiken tämän erinomaisella tyylillä ilman mitään, mikä tuntuisi päälleliimatulta tai kikkailulta.

Lukupiirikommentteja

Kirja ärsytti minua aluksi, mutta lopulta pidin siitä todella paljon. Herätti omassa keskiluokkaisessa mielessäni paljon ajatuksia. Lomallani oli mukana neljä kirjaa ja Evaristo oli ehdottomasti paras!

Aloitin kuunnella äänikirjana, mutta oli ihan pakko ostaa kirja, jotta pääsin jyvälle. Hieno kirja, osui loistavasti tähän päivään.

Kirja puhutteli etenkin siksi, että kaikki naiset olivat kokonaisia henkilöitä. Eri tarinoiden kesken oli hyvä balanssi ja laaja spektri.

Keskustelimme Kirsin Book Clubissa pitkään siitä, miten tämä kirja jäi ilmestyttyään jonkinlaiseen markkinoinnilliseen katveeseen. Litin aikaan toukokuussa 2022 kirja kävi myydyimpien käännöskirjojen listalla sijalla 13, mutta kesäkuussa Tyttö, nainen, toinen ei enää yltänyt TOP 20 joukkoon. Elokuussa kirjasta ei ollut yhtään Helmet-varausta, mutta nyt maaliskuussa 2023 varauksia oli yli 800 kpl. Hienoa, kirja todellakin ansaitsee tulla löydetyksi!

Kirjan tiedot

• Bernardine Evaristo: Tyttö, nainen, toinen
• WSOY, 2022
• Alkuperäisteos: Girl, Woman, Other, 2019
• Suomentaja: Kaijamari Sivill
• 528 sivua / 13 h 26 min
• Äänikirjalukija: Karoliina Niskanen