Lucinda Riley & Harry Whittaker: Atlas – Papa Saltin tarina paljastaa Seitsemän sisarta -sarjan salaisuudet!

Kun Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta -sarjan seitsemäs kirja Kadonnut sisar ilmestyi, minä ja varmaan aika moni muukin sarjan aiemmat kirjat lukenut odotimme, että kaikki kirjojen tarinoihin liittyvät salaisuudet paljastuvat. Kadonnut sisar paljasti toki nimensä mukaisesti sen, kuka oli tuntematon seitsemäs sisar Merope, mutta se ei antanut mitään selitystä Papa Saltin kohtalosta tai siitä, miksi hän oli adoptoinut juuri nämä kuusi tytärtä.

Sarjan alussa siskosten adoptioisä Papa Salt on kuollut ja jättänyt jokaiselle tyttärelle kirjekuoren, jossa olevat vinkit sysäävät heidät omien biologisten vanhempiensa jäljille. Pitkin kirjasarjaa tulee kuitenkin kohtia, joissa joku mielestään näkee vilahduksen Papa Saltista tai kuulee hänen äänensä puhelimessa. Onko Papa Salt sittenkään kuollut? Ja jos on, niin miten ja missä? Näihin kysymyksiin Lucinda Rileyn kuoleman jälkeen ilmestynyt, sarjan kahdeksas osa, Atlas – Papa Saltin tarina antaa viimeinkin vastaukset.

---

Lue aiemmat jutut Seitsemän sisarta -sarjan teoksista:

• Tunnelmia Lucindan Suomen vierailulta ja tiivistelmät kaikista seitsemästä kirjasta: Lucinda Riley: Seitsemän sisarta -sarja – satumaista viihdettä (osat 1-7)
• Surujuttu Lucinda Rileysta ja arvio seitsemännestä kirjasta: Lucinda Riley: Kadonnut sisar – menehtyneen kirjailijan viimeinen kirja

---

Hieno julkkaritilaisuus

Lucinda Riley menehtyi perheensä luona 11.6.2021. Hän oli taistellut syöpää vastaan jo neljä vuotta. Vain kuukautta aiemmin hän oli kertonut julkisuuteen, että sarjaan tuleekin vielä kahdeksas osa: Atlas – Papa Saltin tarina. Seitsemäs osa, Kadonnut sisar, ilmestyi maailmanlaajuisesti pari viikkoa ennen Lucindan kuolinhetkeä. Oli surullista lukea viimeisiä Lucindan kynän jälkiä ja tietenkin ihmetytti, mitä tapahtuu kahdeksannelle osalle.

Helsingin Kirjatalon Akateemisessa kirjakaupassa vietettiin 11.5.2023 Atlaksen julkkarijuhlia. Minut oli pyydetty yhdeksi haastateltavaksi, sillä haastattelin Lucindaa useammassa tilaisuudessa hänen Suomen vierailullaan 2019.

Haastatteluissa selvisi, että kustantamo Bazarissa oli tiedetty jo vuosia aikaisemmin, että kirjoja tulee olemaan kahdeksan. Samoin selvisi, että Lucinda Riley oli jo sarjan alkuvaiheessa joutunut hahmottelemaan Hollywood-pitchausta varten koko sarjan päätapahtumat ja tietenkin myös sarjan loppuhuipennuksen.

Kun Lucinda menehtyi, oli se ollut sairaudesta huolimatta yllätys. Hänellä oli ollut heikkoja hetkiä aiemminkin ja hän oli toipunut niistä. Lucinda oli kuitenkin jo aiemmin käynyt poikansa Harry Whittakerin kanssa keskustelun, jossa Harry oli lupautunut saattamaan äitinsä merkittävimmän kirjallisen työn valmiiksi, jos pahin tapahtuisi. Juonikuviot olivat selvillä, valmiitakin osuuksia oli, mutta Harrylle jäi vielä paljon kirjoitettavaa.

Jos et halua tietää mitään Atlaksen juonesta, lopeta lukeminen tähän, sillä seuraavat kappaleet sisältävät lieviä paljastuksia. Ihan kaikkea en tietenkään kerro, mutta joitain päälinjoja.

Atlaksen tarina

Minulta kysyttiin julkkareiden haastattelussa, kuinka hyvin olen aiempia kirjoja lukiessani poiminut tarinoista Papa Saltiin liittyviä faktoja. Aika itsevarmasti totesin muutamia kohtia, esimerkiksi Papa Saltin näköisen miehen osallistuminen Bergenissä olleeseen konserttiin. Atlaksen luettuani tiedän, että olen missannut lukemattomia vinkkejä aiemmissa kirjoissa. Aina kun Atlaksessa paljastuu uusi tilanne, tekee mieli tarttua kyseiseen aikakauteen ja maahan liittyvään sisaren tarinaan ja saada ”kokonaiskuva” tapahtuneesta.

Atlaksessa on kaksi tarinaa. Toisessa kaikki sisaret kumppaneineen ovat kokoontuneet luksusristeilijä Titanille. Määränpäänä on Kreikan saaristo ja siellä paikka, jonne Papa Saltin tuhkat on perheen asianajaja Georg Hoffmanin mukaan siroteltu. Tarkoitus on laskea seppele ja pitää muistotilaisuus perheen kesken.

Matkalla Georg antaa sisaruksille Papa Saltin päiväkirjan luettavaksi ja Atlaksen lukijana sain lukea kyseisiä päiväkirjasivuja samassa tahdissa kuin sisaruksetkin. Päiväkirja alkaa Papa Saltin lapsuudesta, Pariisista vuonna 1928, jolloin hän on 10-vuotias. Muistatko Mayan tarinan Pariisi-osuudet? Samassa Landowskyn talossa ollaan.

Tarina etenee niin, että kaikkiin Papa Saltin elämänvaiheisiin liittyy jonkun sisaruksen suku eli kaikkien tyttöjen adoptioon on liittynyt joku side Papa Saltin menneisyydestä. Viimeinkin selviää, miksi juuri nämä tytöt ovat päätyneet Papa Saltin adoptoimiksi ja miksi hän ylipäätänsä on ryhtynyt adoptioihin. Elämänvaiheisiin liittyy myös vahvasti Kreeg Ezsun ja Papa Saltin suhde, joka ei ole ongelmaton. Kreegistä ei ole niin paljon ollut aiemmin puhetta, mutta hänen poikansa Zed Ezsu on vokotellut useampaakin sisarusta.

Atlas-kirjan ansiot ja heikkoudet

Tartuin Atlakseen, vaikka minulla on meneillään kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden luku. Ehdokkaita on niin paljon, että oikeasti ei ole aikaa tarttua muihin kirjoihin. Olin kuitenkin niin innokas saamaan Papa Saltin salaisuudet selville, että päätin kuunnella Atlasta aina silloin, kun olin liian väsynyt keskittymään kotimaiseen kaunokirjallisuuteen. Käytännössä englanninkielinen Atlas äänikirjana oli kuukauden ajan iltasatuni. Toki jotkin kohdat luin ihan järkälemäisestä printtikirjasta.

Kirjan ansioksi on laskettava se, että Lucindan ja Harryn kirjoittamien osuuksien erot eivät hyppää tyylillisesti silmille. En pystynyt sanomaan, kumpi oli kirjoittanut minkäkin osuuden, vaikka joissain naiiveimmissa kohdissa epäilin Harryn olleen asialla. Hatunnosto Harrylle, sillä hän on kyllä onnistunut kokoamaan melkoisen himmelin ilman suurempia solmuja tai irtonaisia tarinalinjoja.

Ansio on myös se, että ainakin minun uteliaisuuteni on nyt tyydytetty. Ei jäänyt salaisuuksia selvitettäväksi ja kirjan lopussa ollut epilogi kertoi vielä sisarusten seuraavistakin kuvioista. Toki kaikilla sisaruksilla on nyt uudet kumppanit ja heidän elämänkohtaloitaan voisi seurata ainakin seitsemän seuraavan kirjan verran, mutta eiköhän ole parempi jättää heidät Atlantikseen. Ellei Harry intoudu tekemään jossain vaiheessa The Seven Sisters 20 years after -kirjan. Vaikkapa silloin, kun tarinasta tekeillä oleva tv-sarja on valloittanut maailman.

Heikkouksia ei oikein haluaisi mainita, kun kaikista niistä huolimatta olen viihtynyt sarjan parissa. Olen tirauttanut muutaman kyyneleen, oppinut kaikenlaista kirjojen historiaosuuksista ja heittäytynyt tarinoiden vietäväksi. Olen jo ekassa Lucinda Riley -jutussani kutsunut Seitsemän sisarta -sarjaa aikuisten saduksi, joka määritelmällisesti sallii kaikki tarinoiden naiiviudet. Uskon myös, että jos Lucinda aloittaisi sarjansa kirjoittamisen vuonna 2023, tarinoissa olisi enemmän monimuotoisuutta.

Lucinda In Memoriam

Lucinda Riley jätti jälkeensä laajan tuotannon. Hänen kirjoistaan on jo 17 suomennettu ja syyskuussa ilmestyy Valo ikkunassa. Lucindan kirjoja on myyty Suomessa yli 1.100.000 kpl ja esimerkiksi Seitsemän sisaren koontijuttu on kaikista eniten luettu juttu Kirsin Book Clubin blogissa. Harry Whittaker kertoi julkkareihin lähettämässään videotervehdyksessä, että häneltä on tulossa ihan oma kirja lähiaikoina, jotain mikä ei liity hänen äitinsä tuotantoon millään lailla. Hieman oli myös huhua, että Harry saattaisi tulla Helsingin kirjamessuille tulevana syksynä, fingers crossed!

Jokainen, joka kohtasi Lucindan hänen Suomen vierailullaan, muistaa hänen tilannetajunsa, nokkelan huumorinsa sekä lämmön, jota hän osoitti kohtaamilleen ihmisille. Loistakoon revontulet Lucindan muistolle!

Kirjan tiedot

• Lucinda Riley & Harry Whittaker: Atlas – Papa Saltin tarina
• Bazar 2023
• Alkuperäisteos: Atlas, The Story of Pa Salt
• Suomentajat Hilkka ja Tuukka Pekkanen
• 864 sivua / 24 h 39 min
• Äänikirjan lukijat Ville Tiihonen ja Meri Nenonen