Enni Mustonen: Sotaleski – Syrjästäkatsojan tarinoiden 7. osa

Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinat jatkuvat seitsemännessa osassa, jossa eletään toisen maailmansodan tapahtumia. Ida-mummo asuu edelleen Leppävaaran huvilassaan Ville ja Viivi Walgrenin naapurissa. Kirjasarjassa Idan elämää on seurattu Topeliuksen ja Sibeliuksen piikana, Edelfeltin emännöitsijänä sekä Leppävaaran täysihoitolan ruokarouvana.

Jutun lopussa linkit kaikkien aiempien osien blogijuttuihin.

Sotaleski-äänikirjan lukee Erja Manto.

Aktiivisimman roolin kirjasarjan viidennessä ja kuudennessa osassa on saanut Idan muotisuunnittelijatytär Kirsti, jonka isä on Albert Edelfelt. Tämä paljastui tyttärelle kuudennen osan lopussa ja ohitetaan Sotaleskessä lyhyellä maininnalla. Kirsti jatkaa Bulevardilla sijaitsevan muotiliikkeensä toimintaa ja sodan sytyttyä siirtää toimintaa Leppävaaran kotiin. Entinen liikekumppani Miili tavataan avioliiton satamasta, mutta kaikki ei olekaan niin onnellisesti kuin ensin vaikuttaisi.

Uhkakuvat itärajalla ovat saaneet Kirstin Iivo-puolison liikkeelle vapaaehtoisiin linnoitustöihin Karjalaan. Kirsti lähtee Viena-tyttären kanssa tapaamaan Iivoa itärajalle ja jää sinne joksikin aikaa lottana muonittamaan linnoittajia. Linnoitustöistä löytyy mukavasti lisätietoa Syrjästäkatsojan tarinoiden Facebook-sivulta.

Kielitaitoisena Kirsti otetaan tulkkaamaan ja avustamaan amerikkalais-ranskalaista naistoimittajaa Thérèse Bonneyä (1894-1978), joka valokuvaa Suomen ja Neuvostoliiton rajalla ihmiskohtaloita.  Oikealle Thérèselle myönnettiin kunniamerkkejä sekä Ranskassa että Suomessa.

Thérèse Bonney

Kirstin veljet Voitto ja Veikko valmistautuvat tahoillaan osallistumaan taisteluihin. Voitto on urheilumiehiä ja lupaava keihäänheittäjä. Veikko on lentäjä ja hänen kauttaan pääsemme tutustumaan Suur-Merijoen kartanoon Viipurin lähellä. Sveitsiläisen liikemies Maximillian Neuschellerin rakennuttaman Jugend-linnan suunnitteli tunnettu arkkitehtikolmikko Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Kartano tuli Suomen valtion omistukseen 1926 upseerikäyttöön. Lähistölle rakennettu lentokenttä palveli sota-aikana sotilaslentokenttänä. Nykyisin raunioina olevan kartanon päärakennuksen suunnitteluvaiheeseen pääsee tutustumaan Arkkitehtuurimuseon näyttelyssä 8.9.2019 asti.

Linnoitustöissä Karjalassa Kirsti on tutustunut Marin ja Arvon perheeseen, jotka joutuvat talvisodan jälkeen evakkoon. Heille löytyy paikka Idan täysihoitolasta, johon on sijoitettu turvaan myös työläisperhe pommitusten tuhoamasta kodista Kalliosta.

Äänislinna 17.10.1941. Panoraama hyppyrimäen tornista, taustalla Äänisjärvi. Keskellä Kuusisen palatsi. (SA-kuva)

Jatkosodassa Suomi on vallannut alueita Itä-Karjalasta. Alunperin sieltä kotoisin oleva Iivo on hakeutunut Äänislinnaan (Petroskoi) ja löytänyt muamon ja Anjan. Kirsti jättää Viena-tyttären Ida-mummon ja maisteri Tikkasen huomaan ja lähtee tapaamaan puolisoaan ja tämän perhettä. Pitkät erossaolot ovat kuluttaneet avioliittoa. Iivon elämä tuntuu asettuneen Äänislinnaan, kun Kirstille koti on pääkaupunkiseudulla. Epävarmoissa olosuhteissa on vaikea tietää kehen luottaa, mutta onneksi apuna on leskeksi jäänyt kapteeni Martti Streng.

Äänislinna 1941, karjalaisten kaupunginosa. (SA-kuva)

Kuuntelin kirjan Elisan äänikirjana. Erja Manto on lukijana miellyttävä ja osaava. Tarina etenee Sotaleskessäkin juohevasti. Olen aiemmissa osissa erityisesti pitänyt arkielämän kuvauksesta. Tällä kertaa se välillä menee lörpöttelyn puolellle. Monipuolinen kuva saadaan kuitenkin siviiliväestön elämästä sota-ajan Suomessa. Sota vaatii uhrinsa myös Idan ja Kirstin perheessä.

Tottakai kirjaan on ujutettu myös cliffhangereitä seuraavaan kirjasarjan osaan. Toinen kaksosveljistä on löytänyt tulevaisuuden uskoa lääkintälotan kanssa. Ida ja maisteri Tikkanen, nyttemmin vain Ilmari, ovat lähentyneet toisiaan. Kirstille tuo yllätyksen nuori nainen Äänislinnasta.

Jäämme siis odottelemaan jälleenrakennuksen aikaa sotakorvauksineen ja suurine ikäluokkineen. Viisikymmenluvun puolivälissä syntyneelle sota-ajan tapahtumat ovat melko tuttuja, mutta omakohtaisiin kokemuksiin pääsen luultavasti vertaamaan seuraavassa Syrjästäkatsojan tarinassa.

Miten Enni Mustonen syntyi ja miltä Syrjästäkatsojien tarinan jatko näyttää? Voit katsoa MTV:n Huomenta Suomi-lähetyksestä keskiviikolta 26.6.2019. Kirjailija Kirsti Mannista eli Enni Mustosta ja hänen tytärtään Katri Mannista haastattelee mm. Ella Kanninen. Haastattelu alkaa noin tunnin kuluttua ohjelman alusta

Kirjailija Enni Mustonen kertoi vuolaasti suositusta Sivustakatsojan tarinoita -kirjasarjastaan Otavan lukupiirissä Turun kirjamessuilla syyskuussa 2016.

Tähtiä anna Sotaleski-kirjalle ⭐️⭐️🌜

  • Enni Mustonen: Sotaleski
  • Kustantaja Otava
  • Ilmestymisvuosi 2019
  • Genre: Kotimainen kauno
  • ISBN 9789511318705
  • Äänikirjan lukija Erja Manto

Lue myös jutut Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan aiemmista teoksista:

Ja jos Syrjästäkatsojan tarinat on jo luettuna, voit tarttua Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinoihin, jotka ovat samanhenkisiä ja luovat myös loistavan kuvan suomalaisten naisten historiaan.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *