Satu Rämö: Jakob – Hildur-sarjan kolmas osa tuo tapahtumat myös Suomeen

Suomessa ei taida olla lukevaa aikuista, joka ei olisi kuullut Satu Rämön Hildur-sarjasta! Menestys on ollut ilmiömäistä: sarjan ensimmäinen osa ilmestyi kesäkuussa 2022 ja tuoreen tiedon mukaan Hilduria, Rosa & Björkiä ja pari viikkoa sitten ilmestynyttä Jakobia on myyty yhteensä reippaasti yli 300.000 kappaletta! Tämä hurja luku pitää sisällään kaikki formaatit ja nostaa Satu Rämön varmuudella tänäkin vuonna Suomen luetuimmaksi kirjailijaksi.

Minulla on sattumalta ollut kunnia seurata tämän ilmiön syntymistä paalupaikalta lähtien, sillä teimme Satun kanssa podcastin juuri silloin kun Hildur oli tulossa kauppoihin. Muistutettakoon vielä, että kyseessä oli Satun ensimmäinen kaunokirjallinen teos.

Kuuntele Sadun mietteet, kun Hildur-dekkari ilmestyi (Kirsin Book Club -podcast #43 kesäkuu 2022)

Muistan, kuinka Rosa & Björkin julkkareissa kaikki, Satu itse mukaan lukien, olivat suosiosta superiloisia, mutta hieman myös ihmeissään. Toki Satu tähtäsi menestykseen ja on sen eteen tehnyt rutkasti töitä, mutta Hildur on surffannut sellaisella suosion aallolla, että siinä on todella moni asia loksahtanut kohdalleen.

Seuraavana rastina voi odotella käännösten valmistumista ja katsoa, millaiseksi kansainväliseksi ilmiöksi dekkarisarja kohoaa. Sen tiedämme jo, että tällä hetkellä Hildur on ollut Der Spiegelin bestseller-listalla jo viisi viikkoa, ja se varmaankin lupaa hyvää jatkon kannalta.

Miltä menestys tuntuu ja miten se vaikuttaa Satun kirjoittamiseen? Näiden kysymysten äärellä teimme Satun kanssa uuden podcast-jakson juuri ennen kuin Jakob tuli kauppoihin marraskuussa 2023.

Jakobin ennakkotunnelmat, keskustelussa Satu Rämö ja Kirsi Ranin (Kirsin Book Club -podcast #48 marraskuu 2023)

Jakob tuo Hildurin Suomeen

Tartuin Jakobiin ensimmäisenä kirjana Finlandia-luku-urakan jälkeen. Mielessäni oli vahvasti vielä raatimme määritelmät ansiokkaasta kirjasta enkä heti osannut heittäytyä vain nauttimaan tekstistä ja tarinasta. Vaihdoin Sanna Majurin lukemaan äänikirjaan ja johan alkoivat tutut tuulet puhallella Islannin Länsivuonoilta, Hildurin kotikonnuilta.

Kuuntelin Jacobia Tartossa, hotelli Antoniuksen vinttihuoneessa.

Jos et halua tietää yhtään mitään Jakobin juonesta, niin lopeta lukeminen tähän ja palaa vaikka kuuntelemaan podcastit, joissa juonipaljastuksia ei ole.

Lue blogijutut sarjan aiemmista osista: 1. Hildur ja 2. Rosa & Björk

Jakobin alussa on edetty puolisentoista vuotta Rosa & Björk -kirjan tapahtumista eli eletään vuoden 2021 marras-joulukuuta. Ollaan Länsivuonoilla ja Hildurin työoloissa on tapahtunut muutos. Mukava esinainen Beta on vaihtunut Jónakseen, joka vaikuttaa varsin nilkkimäiseltä. Sitä ei toki ole paljon aikaa pohtia, sillä käsissä on jälleen ruumis, joka tällä kertaa roikkuu koukuissa lohikasvattamon verkkoaltaassa. Tähän asti luettuani ajattelin, että ei kai Lars Kepler ole antanut Satulle vaikutteita, sillä kalojen näykkimä ruumis alkoi olla minulle jo vähän liikaa. Haluan kiinnostavaa kulttuuria ja henkilösuhteita, en raakoja teurastuksia!

Ilmeisesti dekkarissa ei voi kaikkia murhata väkivallattomasti, mutta seuraavat ruumiit Jakobissa syntyvät onneksi vähän totutummilla tavoilla. Aivan, taas saattaa olla sarjamurhaaja liikkeellä ja hänen modus operandiinsa liittyy islantilaista kansanperinnettä.

Sarjaa kirjoittaessa on joka osan kohdalla tuotava jotain uutta, joko henkilöhahmoja, uusi lokaatio tai ihan eri motiivit tai ihan mitä vaan. Jokaisen osan on oltava uniikki. Ja ihan kaikki murhat eivät voi tapahtua 2000 asukkaan Länsivuonojen kylässä, koska on hyvä olla pikkasen realismiakin mukana! Ajattelin, että tällä kertaa tuon Hildurin ja Jakobin käymään Suomen talvessa, että tulee happea, kun se islantilainen tulee käymään Äkäslompolossa ja yllättyy erilaisista asioista ja joutuu keskelle tapahtumia.”

Satu Rämö Kirsin Book Clubin podcast-jaksossa #48
Satun islantilainen aviomies Björgvin Hilmarsson oli kuvaamassa Jakobin julkkareissa.

Hildur-sarjan osat ovat ilmestyneet niin nopeasti, että päähenkilöiden aiemmat käänteet olivat minulla vielä hyvin mielessä. Jakobissa tapahtumia kerrataan tarpeisiini hieman liikaakin, mutta uskon, että tämä sarja tulee elämään pitkään ja kaikkien lukutahti ei varmaan olekaan näin tiivis.

Islannin murhavyyhtiin liittyy ilmiö, josta en aiemmin tiennyt mitään eli hevosten verikauppa. Tämä eläinten tehotuotantoon liittyvä, laillinen elinkeino oli niin yllättävä – ja puistattava – aihe, että olisin lukenut sen business-puolesta vieläkin enemmän. Toki Satu valottaa sitä ekonomin ammattitaidolla ja ymmärrän, että aivan kaikkia lukijoita siihen uppoutuminen ei kiinnostaisi.

Toisessa juonilinjassa Jakob on päähenkilö. Olemme jo aiemmin saaneet lukea sympaattisen, komean, neulovan, suomalaisen poliisiharjoittelijan huoltajuuskiistasta, jossa norjalainen ex-vaimo käyttää heidän pientä poikaansa pelinappulana. Hän torppaa isän ja pojan sovittuja nettitreffejä, syyttää Jakobia ihan tunnistamattomista piirteistä ja vaikuttaa muutoinkin todella ärsyttävältä tyypiltä.

Jakobin kustannustoimittaja Hanna Pudas WSOY:ltä ja Jakobin äänikirjan lukenut Sanna Majuri. Molemmat jonottivat Satun signeerauksia, sillä Jakob-kirjat olivat menossa lahjoiksi läheisille.

Kaiken lisäksi Hildur matkaa Jakobin perässä Suomeen, koska täälläkin on tapahtunut rikos. Satu kuvaa Äkäslompoloa yhtä tarkasti kuin kotikyläänsä Ísafjörðuria. Minua on sarjassa viehättänyt erityisesti kaikki Islannin olosuhteisiin, tapoihin tai yhteiskuntaan liittyvät ainekset. Kun tapahtumat siirtyivät Suomen Lappiin, kaikki muuttui tässä mielessä yllätyksettömäksi. Onneksi paikallisista ihmisistä tuli uutta väriä, erityisesti Jakobin lapsuudenkaveri toi sopivaa kipinää tarinaan.

Supersujuvaa ja runsaasti lankoja

Kokonaisuutena Jakob sisälsi yllätyksiä, oli supersujuva, mutta ei oikein päässyt ihoni alle. Kirjassa on niin paljon aineksia, että minulle olisi sopinut jakaa juonilinjat kahteen eri teokseen, jotta olisi ollut mahdollisuus todella tonkia hevosasioita sekä rakentaa Jakobin ja ex-vaimon kiistat vieläkin kuohuttavimmiksi. Sillä Satulla on kyllä loistavia oivalluksia, ja mielelläni nauttisin niistä pitkän kaavan kautta!

Hildur-sarjan käännösoikeuksia on myyty yli kymmeneen maahan ja tulossa on myös suuren tuotannon islantilais-saksalais-suomalainen tv-sarja. Ja lukijan kannalta kaikista paras uutinen: sarja jatkuu! Neljännen osan aikataulua ei ole lyöty lukkoon ja minä ainakin jaksan odottaa pari vuotta, mihin suuntaan Hildurin, Jakobin ja muiden tuttujen elämä kulkee.

Kovassa sarjassa Hildur kilpailee, sillä islantilaisia dekkarikirjailijoita on lukuisia. Nyt on uutisoitu, että jopa Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir on kirjoittanut dekkarin! Minua suomalaisena viehättää nimenomaan suomalainen näkökulma Islannin asioihin, joten ymmärrän hyvin, että Satua hieman jännittää, kun Hildur kohta ilmestyy myös islanniksi. Podcastissamme Satu kertoo, miten Hildurin islantilaisversioon on jouduttu tekemään yllättäviäkin muutoksia.

Kirjan tiedot

  • Satu Rämö: Jakob
  • Hildur-sarjan 3. osa
  • WSOY 2023
  • 400 sivua / 12 h 14 min
  • Äänikirjan lukija: Sanna Majuri
  • Kansi: Ville Laihonen

Rating: 3.5 out of 5.
Dekkarikirjailija Helena Immonen ikuisti minut Satun kanssa Jakobin julkkareissa.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *