Camilla Grebe: Alla ljuger – dekkarimuotoinen tutkielma perheestä, totuudesta ja valheesta

Ruotsista on noussut lukuisia hyviä naisdekkaristeja, jotka valloittavat maailmaa. Minulle on kuitenkin yksi ylitse muiden, kahdesti Lasiavain-palkinnon Pohjoismaiden parhaasta dekkarista voittanut Camilla Grebe. Hänen Pimeän puoli -sarjastaan on ilmestynyt ruotsiksi viides osa Alla ljuger, jonka suomennos Veteen piirretty viiva julkaistaan elokuussa 2021.

Sarjan edellinen osa, Varjokuvat, vakuutti minut niin, etten malttanut odottaa suomennosta, vaan tartuin Storytelin äänikirjaan melko tuoreeltaan. Enkä turhaan, sillä Grebe kirjoittaa edelleen hyvin minun makuni mukaan. Arvioin romaanin Kirsin Book Clubin perinteisin dekkarikysymyksin.

Mikä on dekkarin rikos ja kuka sitä selvittää?

Maria on 8-vuotiaan down-poika Vincentin yksinhuoltaja, kun hän tutustuu yhteisten tuttavien kautta syöpätutkijana toimivaan Samiriin. Samir on ennen muuttoaan Ranskasta Ruotsiin menettänyt vaimonsa ja toisen tyttärensä liikenneonnettomuudessa. Samir muuttaa melko nopeasti tyttärensä Yasminin kanssa Marian ja Vincentin luo. Maria ja Samir avioituvat ja uusioperheen arki rullaa niin kuin nyt teinitytön ja äitipuolen perheessä: väliin myrskyisästi, kuitenkin vakaasti.

Kunnes joulukuussa 2000 Marian elämä jakautuu aikaan ennen ja jälkeen. Jälkeen-aika alkaa, kun Yasmin katoaa jäljettömiin jättäen jälkeensä itsemurhaviestin. Samir joutuu epäilyksenalaiseksi, aihetodisteet viittaavat kunniamurhaan, ja tekninen tutkinta löytää raskauttavia todisteita. Ne eivät kuitenkaan riitä, kun ruumista ei löydetä. Niinpä Samir vapautetaan syytteestä. Yleinen mielipide on kuitenkin varma hänen syyllisyydestään.

Tapausta selvittää päätutkijana Gunnar Wijk, jolle 20 vuotta myöhemmin löytyvän, pitkään vedessä olleen naisruumiin kohtalo tulee myös selvitettäväksi.

Ovatko dekkarin henkilöt uskottavia / kiinnostavia?

Romaanin kerronta eri näkökulmista muutaman keskeisen henkilön äänellä tuo tarinaan kierrettä ja ennen muuta kasvattaa henkilöhahmoja moniulotteisemmiksi. Aivan kuten omassakin elämässämme, erilaiset kulmat katsoa maailmaa herättävät kiinnostuksen ja auttavat ymmärtämään kokonaisuutta.

Onko juoni vetävä? Ajankohtainen? Entä yllätyksellinen, arvaako lopun?

Juoni oli minusta erittäin taitavasti rakennettu. Romaanin alun eli Marian näkökulmasta kerrotun perusteella mieleni ryhtyi täyttämään aukkoja ja ”löytämään” ratkaisuja jotka tiesin jo ensi hetkellä huteriksi ja stereotyyppisiksi. Kun kertojia tuli lisää, kuva mullistui. Kuitenkin vain sen verran että ensivaikutelma hälveni, mutta ratkaisuun oli vielä matkaa.

Opitko jotain yhteiskunnasta / kulttuurista / jostain muusta?

Grebe roimii ruotsalaista yhteiskuntaa aika railakkaasti. Kukapa olisi ennenkään uskonut luokkayhteiskunnan päättyneen kansankodin syntymiseen. Grebe sanallistaa ristiriidat vastaansanomattomasti ja haastaa lukijan pohtimaan, mitkä olisivat sellaisia rakenteita joihin suomalaisessakin yhteiskunnassa olisi syytä saada parannusta. Olemmehan naapurimaan kanssa tässä monin tavoin samankaltaisia, vaikka suomalainen yläluokka pieni onkin Ruotsiin verrattuna.

Miten paljon dekkarissa kuvataan päähenkilön elämää?

Tämän romaanin päähenkilöksi nousee mielessäni kokonainen perhe, ja ehkä vähän yllättäenkin tapausta tutkivat poliisit jäävät pienempään rooliin. Vain Gunnar Wijkin menneisyydestä ja sen heijastumisesta nykyisyyteen saamme tietää koskettavia asioita. Solmu näyttää kuitenkin aukeavan, toivottavasti pysyvästi!

Juonipaljastuksia pelkäämättä voi sanoa, että jo kirjan nimestä löytyy viite: Alla ljuger eli Kaikki valehtelevat. Totuuden, valheen ja puhumattomuuden rajat ovat kuin veteen piirrettyjä viivoja, ja jokaisen valinnan seuraukset voivat olla järisyttäviä.

Camilla Grebe. Kuva: Anna-Lena Ahlström

Onko dekkari raaka, ahdistava tai pelottava?

Arvostan Greben kirjoja monen muun syyn lisäksi siksi että raakakin väkivalta on perusteltua ja juonen kannalta oleellista. Alla ljuger -romaanissa minua välillä hieman ahdisti tietää enemmän kuin romaanihenkilöt, joille tuo tieto olisi ollut tärkeää. Hyvää juonenkuljetusta siis!

Herättikö dekkari sinussa ajatuksia, koskettiko?

Kyllä! Grebe osaa kirjoittaa painavaa asiaa juonen ympärille, ja sellainen stimuloi pohtimaan muutakin kuin ”kuka murhasi hovimestarin”. Vaikka tapahtumat eivät tulleet ihan lähelle omaa elämänpiiriäni, tarina ja sen henkilöt koskettivat ja askarruttivat vielä kirjan päättymisen jälkeenkin.

Suositteletko ja kenelle? Montako tähteä?

Suosittelen tätä ja muita Camilla Greben romaaneja kaikille hyvän kirjan ystäville. Myös ne, joiden sydäntä dekkarit eivät ole aivan lähinnä, löytävät varmasti hyvin kirjoitetusta tarinasta tärkeitä teemoja ja nautittavaa tekstiä.

Kirja on vähintään neljän tähden arvoinen. Ja koska kuuntelin sen iki-ihanan Katarina Ewerlöfin lukemana, ei 4,5 tähdessä ole yhtään liikaa. 

Rating: 4.5 out of 5.
  • Camilla Grebe: Alla ljuger
  • Wahlström & Widstrand 2021
  • Myös e-kirjana ja äänikirjana
  • 415 s / 11 t 38 min
  • Ilmestyy elokuussa 2021 Gummeruksen kustantamana nimellä Veteen piirretty viiva

Sarjan aiemmat, itsenäiset teokset:

  1. Kun jää pettää alta – päätön nainen Tukholmassa
  2. Lemmikki -vuoden parhaimmaksi pohjoismaiseksi dekkariksi valittu
  3. Horros – todellinen äitien painajainen
  4. Varjokuvat -sarjamurhaajan ja naispoliisien palkittu ruotsalainen historia

Tutustu myös muihin vuoden 2021 Dekkariviikon blogijuttuihimme:

Kommentit
  1. Anki Heikkinen
    • Minna

Kommentoi