Dekkareita luetaan ennätysmääriä – Tunnistatko sinä nämä 10 dekkaritrendiä?
Dekkareita luetaan nyt enemmän kuin koskaan, mutta mitkä ilmiöt ja virtaukset hallitsevat tämän hetken dekkarigenreä? Kuka olisikaan parempi henkilö vastaamaan kuin Suomen dekkariseuran puheenjohtaja Sini Paloheimo, joka vieraili keväällä Tampereen yliopistossa puhumassa juuri dekkarimaailman ajankohtaisista trendeistä.
Kutsuin Sinin Kirsin Book Clubin podcastin vieraaksi. Jaksossa käymme läpi Sinin kokoaman kymmenen kohdan trendiraportin, keskustelemme siitä, miksi dekkarit vetoavat erityisesti naislukijoihin, paljastamme, millaisista rikosromaaneista emme itse innostu ja tietenkin jaamme myös omat dekkarisuosikkimme!
Tule mukaan inspiroivaan keskusteluumme! Kuuntele uusin podcast-jakso tästä linkistä tai löydät sen myös SoundCloudista, Apple Podcasteista, Spotifysta ja muilta yleisimmiltä alustoilta!
Näistä puhumme: Kymmenen dekkaritrendiä
- Yhteiskunnalliset dekkarit
- Dekkarit, joissa sekoitetaan faktaa ja fiktiota
- Dekkarisarjat ja novellikokoelmat
- Monikanavaisuus: äänikirjat, tv-sarjat, näytelmät
- Cozy crime vs. raa’at dekkarit
- Yhdessä kirjoitetut dekkarit
- Teemadekkarit
- Lasten- ja nuortendekkarit
- True crime
- Dekkarien vienti ulkomaille
Kirjablogeissa vietetään Dekkariviikkoa jo 11. kerran. Kirsin Book Club on tänäkin vuonna mukana viikon jokaisena päivänä eli luvassa on seitsemän uutta dekkariarviota! Kannattaa seurata somessa #dekkariviikko, sillä meidän lisäksemme mukana on 25 muuta kirjasomettajaa.
Kuuntele myös aiemmat podcastit dekkarikirjailijoiden kanssa
- Emelie Schepp: Motala-sarja
- Matti Laine: Kovaset-sarja
- Joel Kangas: Kaamos-esikoisdekkari
- Eevi Kuokkanen: Rantakaupunki-sarja
- Arttu Tuominen: Delta-sarja
- Pauliina Susi: Tuulia Raja -sarja
- Tuomas Niskakangas: Kotka
- Marja Aarnipuro: Kaarina Riikonen -sarja
- Heikki Valkama: Riku Mäki -sarja
- Martta Kaukonen: Terapiassa-sarja, podcast osa 1
- Martta Kaukonen: Terapiassa-sarja, podcast osa 2
- Satu Rämö: Hildur-sarja, podcast osa 1
- Satu Rämö: Hildur-sarja, podcast osa 2
- Antti Tuomainen: Palavat kivet
- Max Seeck: Jessica Niemi -sarja
- Vera Vala: Salla Kotka -sarja
- Tomas Gads: Ryhmä Halme -sarja
- Elina Backman: Saana Havas -sarja
- Viveca Sten: Sandhamnin murhat -sarja
Alkuvuoden 2025 dekkariarviot blogissa
- Pauliina Susi: Tuuliajolla – kuin tapaisi vanhan kaverin eli Tuulia Raja -sarjan 4. osa
- Pohjoismaisia dekkareita:
- Yrsa Sigurðardóttir: Muistan sinut (Vestmannasaaret, Islanti)
- Marianne Cedervall: Viimeisen laulun kaiku (Gotlanti, Ruotsi)
- Jens Lapidus: Grand Final (Tukholma, Ruotsi)
- Jørn Lier Horst: Suljettu talveksi (Stavern, Norja)
- Kim Faber & Janni Pedersen: Varjon maa (Kööpenhamina, Tanska)
- Emelie Schepp: Kuolema heinäkuussa (Motala, Ruotsi)
- Matti Laine lukupiirin vieraana – peukut nousivat Isänsä tytär -trillerille
- Paula Hotti: Murha Edinburghissa – hyvänmielendekkari jatkaa suomalaisen Hallan tarinaa
- Vuoden johtolanka -palkinto 2025: kaikki ehdokkaat
- Kaarina Griffiths: Lintumies
- Petja Lähde: Kaksi astetta
- Risto Malin: Fabergén kana
- Max Manner: Harha
- Jussi Marttila: Lähdön läheisyys
- Anu Patrakka: Kiusaaja
- Robert Galbraith: Kuolema kintereillä – Cormoran Strike -sarjan seitsemäs osa tutustutti kulttiin
- Joel Kangas: Kaamos – esikoisdekkari esittelee lappilaistaustaisen Mikkal Moilasen, joka ei nuku
Seuraa Kirsin Book Clubia myös somessa: Instagram & Facebook
-
Petri Tamminen: Sinua sinua – Rakkaus ja mitä se on
Petri Tammisen pienoisromaani Sinua sinua lainaa nimensä Aulikki Oksasen runosta. Sen kolmatta sanaa rakastan -
Maria Adolfsson: Vaikene kuin muuri – Doggerland-sarjan seitsemännessä osassa tutkitaan kahdenlaista rikollisuutta
Ruotsalaisen Maria Adolfssonin Doggerland-sarjan seitsemäs osa – Vaikene kuin muuri – julkaistiin suomeksi ja
Tietoa kirjoittajasta
Kiinnostavia trendejä! Niin vähän luen dekkareita (lähinnä dekkariviikon merkeissä), että enpä olisi osannut trendejä määritellä. Minulle mieleisin on ollut jo jonkin aikaa cozy crime – mukavaa tietää jo kirjaa aloittaessa, että ei tarvitse pelätä lukiessa liikaa 😊
Dekkariviikolla kirjoitimme muutamasta tosi cozysta, joten kannattaa kurkata vaikkapa Hanni Maulan Vintagea ja veritekoja. Minäkään en mielelläni pelkää, vaikka joskus ripaus jännitystä on just se juttu.
Luin muinoin tosi paljon yhteiskunnallisia dekkareita. Henning Mankell taisi toimia suunnannäyttäjänä, ainakin minulle. Luin tuolloin paljon nimenomaan pohjoismaisia dekkareita, pääasiassa ruotsalaisia. Sitten kyllästyin niihin enkä ole sen koommin palannut niiden pariin. Ehkä joskus palaan. Harry Hole -sarja olisi kesken ja aion sen kyllä joskus lukea loppuun :D
Dekkareita en kovin paljon lue nykyään ja preferenssini ovat sellaisissa dekkareissa, jotka sijoittuvat jonnekin muualle kuin pohjoismaihin tai edes Eurooppaan. Yleensä niitä ei ole suomennettu.
Minustakin on todella hyvä, jos opin jotain dekkaria lukiessani. Siksi pidin Suyata Masseyn Rei Shimuroista niin kauan kuin niissä oltiin Japanissa.
Mulla on jääneet dekkarit viime vuosina, kun tuntui, että ne toistivat itseään. Tosin Cozy crime kiinnostaa
Cozya on nykyään todella paljon tarjolla, joten varmaan löytyy jotain kiinnostavaa.
Olipas mielenkiintoista. Dekkarit ovat tosiaan suosittua luettavaa tänä päivänä. Sekin kertoo jotakin, että dekkariviikko vetää ja osallistujia on entistä runsaammin. Itse luin dekkareita muutama vuosi sitten todella runsaasti, hyvin paljon ruotsalaista ja tanskalaista true crimea, mutta en tiedä, mitä sitten tapahtui, mutta sitten tuli stoppi. Enkä ole tainnut sen jälkeen lukea yhtään ruotsalaista dekkaria. Nyttemmin suosin suomalaista, suomalaiset naisdekkarit ovat ihan huippuja. Ja miehistä ykkönen on Arttu Tuominen.
On mielenkiintoista, millainen Arttu Tuomisen uusi Alec on. Kirja ilmestyy elokuussa ja tietääkseni siinä ollaan ainakin Sallassa.
True crime ei ole ollenkaan mun juttuni, kuten podissakin kerroin.
Mielenkiintoinen trendikattaus. Aikoinaan olin kovasti yhteiskunnallisten dekkarien ystävä. Mielestäni Komisario Beckit olivat kovasti yhteiskunnallisia. Nyttemmin olen enemmän cosy crimen ystävä, jos murhat sattuvat vaikkapa historiallisessa miljöössä, niin aina parempi.
Minäkään en halua liikaa pelätä, toisaalta myös beautiful white girl -maneeri puuduttaa. Nuoriin naisiin kohdistuvan väkivallan viihteellistäminen ei innosta.
Beckit ovatkin loistavia klassikoita. Martti luki ne äänikirjoiksi ja kertoi aina studiolta tullessaan niiden yhteiskunnallisuudesta.