Podcast #11 – malja 65-vuotiaalle Keltaiselle kirjastolle

Kirjoittanut Airi Vilhunen - 9.10.2019 | 19:11 0 Aiheet: Podcast

Tammen Keltainen kirjasto = 65 vuotta laatukirjallisuutta, 504 nimikettä, 148 kirjailijaa 44 eri maasta ja heistä 30 nobelistia. Maljan arvoisia saavutuksia, jotka ansaitsevat moninkertaiset onnittelut.

Onnittelemme Keltaista kirjastoa järjestyksessä 11. Kirsin Book Clubin podcastilla, jonka voit kuunnella tästä (tai suoraan Soundcloudista / Apple Podcasteista Kirsin Book Clubin nimellä):

Keltaisen kirjaston synttärikakkuakin olemme nauttineet samalla kun tapasimme Suomessa vierailleen kirjasarjan 499. teoksen, Pimeydestä loistaa valo -romaanin kirjoittajan, zimbabwelaisen Pettina Gappahin. Upea kirjailija, hieno kirja ja hyvää oli kakkukin.

Pettina Gappahin tapaamisesta ja syntymäpäiväkakusta nauttivat Kirsin Book Clubin Marja Castrén, Kirsi Ranin ja Airi Vilhunen.

Keltaisen kirjaston perusti vuonna 1954 Tammen käännöskirjallisuudesta vastannut Jarl Hellemann (1920-2010), josta myöhemmin tuli Tammen toimitusjohtaja. Esikuvana oli ruotsalainen, vuodesta 1924 ilmestynyt Gula serien, jo historiaa Keltaisen kirjaston aloittaessa. Ruotsalaissarjan esikuvana taas oli ollut saksalainen käännöskirjallisuuden sarja, yllätys, yllätys, nimeltään Die gelben Romane. Keltainen oli siis todettu oivalliseksi laatukirjallisuuden väriksi.

**Paul Austerin** teoksia on Keltaisessa kirjastossa 13 nimikettä, ensimmäinen *Leviatan* ilmestyi 1994 ja viimeisin *New York -trilogia* vuonna 2018. Kirjailija vieraili Suomessa 2018 ja häntä haastatteli presidentti **Sauli Niinistö**. Auster ehti poseerata myös Kirsin Book Clubin perinteisessä kirjailijakuvassa.

1950-luvulle tultaessa monet modernin kirjallisuuden kärkitekijöden teokset puuttuivat suomennoksina. Tätä aukkoa Keltainen kirjasto syntyi paikkaamaan. Sen lähtökohta oli julkaista ”tulevaisuuden klassikkoja”. Kirjojen ilmestymisen takaraja vedettiin 1. maailmansotaan.

Jarl Hellemann vastasi Keltaisen kirjaston teosvalinnoista vielä eläkkeelle jäämisensä jälkeenkin. Kun sarja juhli 50 vuotta 2004, hän linjasi Keltaisen kirjaston onnistumisen edellytyksiä Ääntä ja vimmaa -kirjoituskokoelmassa:

Keltaisen kirjaston puoli vuosisataa jatkunut taival todistaa, että kestävän konseptin ja tasaisen julkaisurytmin, kirjojen ja kääntäjien harkitun valinnan, huolellisen valmistusprosessin ja tehokkaan markkinoinnin lisäksi romaanisarjan menestyminen vaatii kustantajalta uskoa, sitkeyttä ja jonkin verran itsepäisyyttä. Ja myös sen että tavanomaisista tuottovaatimuksista tingitään, muuten sarjan taru loppuu lyhyeen.

Keräsimme podcastia nauhoittaessamme ”studiomme” eli keittiön pöydälle kirjahyllyjemme Keltaisen kirjaston kirjoja.

Keltaisen kirjaston taru ei ole loppunut lyhyeen. Niillä onnellisilla keräilijöillä, joilla on kaikki Keltaisen kirjaston nimikkeet, teokset täyttävät 22,5 hyllymetriä. Me emme samoihin lukuihin päässeet, kun laskimme kirjahyllyjemme Keltaiset kirjat. Eri aikoina niitä oli hyllyyn kuitenkin kertynyt. Podcastista kuulet, mitkä keltaiset kirjat löysimme omista hyllyistämme ja mitkä niistä ovat eri ajoilta jääneet erityisesti mieleen. Kirsi paljasti myös, miksi hänen hyllyssään on Jarl Hellemannin sarjan kulmakivenä pitäämä James Joycen Odysseus, Pentti Saarikosken kääntämänä. Laskimme myös mies- ja naiskirjailijoiden osuuden ja kerroimme, mitä odotamme tulevalta.

**Orhan Pamuk** on yksi Keltaisen kirjaston nobelisteista. Hän vieraili Suomessa viimeksi Helsinki Litissä 2017 ja Keltaisen kirjaston 482. nimikettä *Kummallinen mieleni.*

Otimme myös uskaliaan askeleen ja veikkasimme Nobel-voittajia. Ketkä voisivat olla Keltaisen kirjaston 31. ja 32. nobelistit? Se on ainakin selvää, että vähintään toisen on syytä olla nainen, sillä aliedustettuina naiset ovat sekä nobelisteina että Keltaisen kirjaston kirjailijoina. Kuuntele, osuimmeko ollenkaan oikeaan Nobel-veikkauksessamme.

Seuraava, lokakuun Kirsin Book Clubin lukupiirikirja on sarjan 500. nimike, ranskalaisen Édouard Louisin esikoiskirja, myyntimenestys Ranskassa ja muualla Ei enää Eddy.